Ahdistus, paniikki, huoli ja stressi!!
8
Miten sitä saakin itselleen aikaseks sellasen tilan, että sydän hakkaa ja silmissä sumenee ja tekee vaan mieli huutaa?! En siis puhu nyt mistään paniikkihäiriöstä, vaan hetkellisestä stressiahdistuksesta. Yks pieni ajatus (huoli) yritykseni tulevaisuudesta ja sit yhtäkkiä jossain sadasosasekunissa tuhatmiljoonaa muuta huolta ja paniikin aihetta päähän. 🙁 Miten sitä oppis elämään enemmän tässä ja nyt? Eikä huolimaan aina huomisesta? Kyllä mä 90% ajasta osaan nauttia hetkestä, mutta sitten takapiruna aina kummittelee jotkut tyhmät huolenaiheet. 🙁
 |
| Nytkö pitää jo herätä? |
Eilen paperihommien, Erican ja Saran kanssa kahvitteluiden ja päikkärien jälkeen lähdin äitini kanssa lenkille ja uimaan. Lenkille sain päälleni uudet HM:n mustat jumppatrikoot sekä mustan topin. Oli muuten hyvät!
Lenkkeiltiin tunnin verran, jonka jälkeen mentiin vielä mereen uimaan. Lenkki sujui jotenkin ihanan kevyesti ja juoksu tuntui kivalta. Teki mieli aina heti jatkaa juoksua kun oli ehtinyt ottaa pari kävelyaskelta väliin. 🙂
Lenkin jälkeen tosiaan hypättiin äitin autoon ja ajettiin Hietsuun. Siellä on sellainen ihana paikka jossa äiti käy uimassa ympäri vuoden, avantouintipaikka siis. Itse oon käyny kerran siellä äitini mukana talvella avannossa ja nyt jo eilen merivesi tuntui mun mielestä kylmältä!! 😀 Mutta ihanan virkistävä olo siitä tuli silti ja päätinkin, että haluan tänä syksynä ja talvena käydä siellä uudestaankin.
 |
| Saunan portilla |
 |
| Vasemmalla talo, jossa pukkarit. Ja edessä laituri. |
 |
| Niin kaunis paikka! ♥ |
 |
| Äiti laiturin nokassa ♥ |
 |
| Pulahdus 🙂 |
 |
| Treenit tehty |
Ihana fiilis oli tuon parituntisen jälkeen. Äidin seura ♥ ja hyvä treeni ja päälle vielä rentoutus meressä + saunassa. Lisää näitä hetkiä. ♥
Tän päivän ahdistus purettu lenkillä ja vatsalihastreenillä. Lähdin lenkille ilman yhen yhtä peilin kautta otettua kuvaa, ilman meikkiä, ilman Sport Trackeria ja ilman kännykkää. Alkutreenin aikana oli raivo, mutta lopputreenin aikana raivo oli purkaantunut pois. Nyt hyvällä mielellä lounasta. Nam.
Ootteko te koskaan käyneet avannossa?
8 kommenttia
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Onneksi postauksen loppu oli jo positiivinen 🙂 Niin vain treeni auttaa stressiin ja ahdistukseenkin, on se kiva kamu!Meillä on kotikotona ympäri vuoden avanto, kun järvenrannalla asutaan. Äiti tosin käy siellä vähän minuu useemmmin (joka aamu läpi talven) – ja selvisi viimekin talven ilman taudin tautia 🙂 Ei välttämättä pelkästään avannossa käynnin takia, mutta eipä siitä mitään haittaakaan näytä olevan – päin vastoin! 🙂
Meillä siis ihan sama juttu, äiti ei oo ollut kipeenä (flunssassa) sen jälkeen kun aloitti avantouinnin! Kai siinä jotain perää on! 🙂
Ai kamala, tajusin just että en oo koko kesänä uinu järvessä kertaakaan… oho 😀 Enkä sen kummemmin koskaan avantoonkaan ole pulahtanut.
Minnan kirjotukselle totaalikomps, ei avannolle ja kesäpulikointikin on jäänyt. 😮 viimeks järvessä 2 vuotta sitten kun olin raskaana. 🙂
Haha! 😀 Joo, no toisaalta Mappe ja Minna, en mäkään mikään avovesiuimari oo! ;D Mä pelkään aina, että hauki tulee ja purasee. Alle 10 kertaa on tullut tänä kesänä uitua järvessä tai meressä. Pitäis kyllä hyödyntää enemmän noita Suomen ihania järviä! <3
Aivan ihanan tunnelmallinen paikka! Pakko päästä tuonne! 🙂
Se on ihana! Ja saunasta näkee koko seinän suuruisesta ikkunasta merelle. <3Siinä on vaa ainoo ”huono” puoli se, että tonne ei pääse kun talviuimaseuran jäsenet tai heidän tuomat vieraat. 🙁 Toisaalta hyvä, koska sit siel ei ramppaa ihan hulluna jengii koko ajan. Vaan saa nauttia siitä rauhasta. Jäseneks saa tietysti pyrkiä kuka vaan! 🙂
Mä pari talvea taakseppäin kävin tosi ahkerasti yhden kaverini kanssa avannossa, mutta sinne on niin pitkä matka, että nyt ei ole tullut pitkään aikaan käytyä. Ehkä tänä talvena täytyy ottaa vahinko takaisin 🙂 Siitä tuli kyllä aina aivan mhatava fiilis, kun saunottiin ja käytiin vedessä monta kertaa ja siellä saunalla tuli monta tuntia istuttua 🙂