Hae
Monna Pursiainen

Älä laihduta! – Ole tyytyväinen itseesi!

Mun piti tänään olla etten kirjoita blogia, koska on paljon muutakin tekemistä.
Luin kuitenkin niin hyvän kirjoituksen ja aihe kolahti. Olen nimittäin itsekin nyt oivaltanut lähiaikoina tyytyväisyyden tärkeyden. Ja nähnyt esimerkiksi yhdessä asiakkaassani ihan silmin tämän tyytyväisyyden tuoman muutoksen.

10270433_10152366524295351_1977129469106629610_n
Luin ystäväni Jennyn kirjoituksen Älä laihduta!
Ensi viikolla 6.toukokuuta vietetään kansainvälistä Älä laihduta-päivää ja Syömishäiriöliitto oli haastanut Jennyn kirjoittamaan ajatuksiaan laihduttamisesta. Jenny haastoi kirjoituksen lopussa myös muut viettämään Älä laihduta-päivää ja vaikka bloggaamaan asiasta.
Minähän otin tuon haasteen heti vastaan, olisin kirjoittanut asiasta jutun luettuani vaikkei Jenny olisi haastetta loppuun heittänytkään.

En ole tehnyt mitään infernaalisia tutkimuksia asiasta, mutta joku varmasti on. Luulen, että syömishäiriöt vain lisääntyvät ja lisääntyvät.
Kehoa ehkä ihaillaan vähän eri näkökulmasta nykyään, lihaksien kautta, mutta silti syömistiä tarkkaillaan neuroottisesti. Sen päälle liikutaan niin paljon, että kehossa näkyy ainoastaan enää ne pienet lihakset joita pumpataan. Muu kroppa on kuihtunut ja rasvaton.

Mä en ole sairastanut syömishäiriötä, mutta mun lähellä on muutama ihminen jotka on.
En siis osaa nyt puhua tästä asiasta syömishäiriön kautta. Puhun vain omia kokemuksiani laihduttamisesta.

Mä (kuten miljoona suomalaista) olen kokeillut kaikenmaailman kaalikeittodieetit, lentoemäntädieetit ja mitä näitä nyt on. Yhden viikon kokeilin myös erittäin matalakalorista dieettiä ja kävin joka päivä todella korkeasykkeisellä treenillä, laihduin viikossa 4kg. 🙁
Arvatkaa vaan tuliko kilot aina takaisin jokaisen ihmedieetin jälkeen?

Pari vuotta sitten tajusin, että laihduttamalla ei laihdu. Terveistä elämäntavoista pitää tehdä tapa. Osa omaa elämää. Ruokavalio puhtaaksi ja liikuntaa kunnolla.
Joku lukija kysyi ihan hetki sitten, että olenko mä pudottanut painoa ainoastaan syömällä tavallista ruokaa ja liikkumalla? Kyllä! Ei yhtään ihmedieettiä oo kuulunut viimeiseen kahteen vuoteen. Ja silti olen paremmassa kunnossa niin fyysisesti kuin henkisesti nyt kuin ikinä aiemmin.

Laskenko mä kaloreita? Punnitsenko mä ruokiani? En ja en. Syön mitä kroppa tarvitsee. Kuuntelen kehoa ja ravitsen sitä. Teen kuitenkin mun asiakkailleni tarkkojakin ruokavalioita. Niiden avulla yritän opettaa oikean ruokailurytmin ja sen, että missään vaiheessa päivää ei saa tulla kurniva nälkä. Sen, että ihan tavallisilla raaka-aineilla saa kehon parempaan kuntoon. Ja sen, että syömällä tarpeeksi pitää aineenvaihdunnan käynnissä, auttaa elimistöä palautumaan treeneistä ja auttaa rakentamaan terveen kehonkoostumuksen.

Ravitsen kehoa myös liikkumalla.
Nyt kun treeni on ollut iso osa mun elämää niin kauan, alkaa kroppa huutelemaan jos en pariin päivään treenaa. Tulee jumituksia ja jumeja.
En tee treenejä aina super täysillä ja sata lasissa. Vaan välillä teen tarkoituksella myös hyvin rauhallisia treenejä. En lado maksimipainoja joka kerta tangon päähän, vaan harjoittelen myös ilman painoja.
Keho tarvitsee aina kovatehoisten treenien rinnalle myös kevyempiä treenejä. Kaikki suoritukset ei saa olla maksimikestävyyttä, pitää tehdä myös peruskestävyyshrajoituksia.

IMG_8562
Kuten Jennykin kirjoittaa; omaa kroppaa ei saa inhota. Se voi olla vaikeata. Mutta siihen pitäisi opetella. Miksi inhota omaa vartaloa? Mitä se auttaa? Enemminkin pitäisi oppia ajattelemaan, että ”Ok, tämä on mun kroppani, tällainen se on nyt. Jos haluan, että se muuttuu, mun täytyy tehdä asialle jotain.”
Kuten oon ennenkin kirjoittanut, negatiiviset ajatukset tuo vaan lisää negatiivisuutta. Kun oppii hyväksymään itsensä voi kroppakin muuttua. Jos inhoo omaa vartaloaan ja väkipakolla yrittää laihduttaa ihmedieeteillä, on varmasti tulos jotain muuta kuin toivottua.
Joko kiloja lähtee liikaa lyhyessä ajassa ja ne tulee pian takaisin. Tai sitten mennään yli ja inho omaa vartaloa kohtaan vain lisääntyy vaikka kehonkoostumus olisi jo terve ja ylipainosta ei tietoakaan. Ja sitten mennään jo syömishäiriön puolelle, mikä ei ikinä ole hyvä asia.

Eräs asiakkaani tuli muutama viikko sitten treeneihin hymyssäsuin ja sanoi mulle: ”Tiiätkö Monna, mä oon nyt tyytyväinen itteeni.” Sillä samalla sekunilla hänen pituutensa kasvoi 5cm ja olkapäät oli kauniisti takana ryhdissä ja hymy oli niin leveä, että Hangon keksikin olis jäänyt kakkoseks.
Vähän ennen tätä oltiin vähennetty häneltä treenikertoja viikossa ja puhuttu siitä, että pitää löytää treenimäärien ja syömisten kanssa se kultainen keskitie.
Kun hän sisäisti tämän, hän löysi sen tyytyväisyyden. Sen jälkeen muutamassa viikossa hänen vartalonsa on hoikistunut ja hän on tullut entistä kauniimmaksi. Sisäinen hehku paistaa ulospäin ja keho voi heti paremmin kun ehkä pienoinen inho sitä kohtaan on poistunut.
Syömisetkin sujuu ja treenit ovat maistuneet entistä paremmin.

Älkää inhotko itseänne, yrittäkää olla tyytyväisiä itseenne. Hyväksykää itsenne. Jos keho ei miellytä, tehkää asialle jotain positiivisuuden kautta. Muuttamalla elintapoja terveelliseksi, mutta älkää laihduttako laihduttamalla.
Ja jos tämä aihe oli just sulle osuva, vietä säkin Älä laihduta-päivää ja jos olet bloggari, kirjoita aiheesta! 🙂

Kotisalilla käsivarsitreeniä!

Tiiättekö mitä?
Mä en yleensä ikinä suunnittele mun treeniä etukäteen.
Mä meen salille ja teen mitä mieleen juolahtaa. Tai siis tottakai mä jo salille mennessäni olen tietoinen onko tänään jalkapäivä vai vuorossa kenties rintaa, selkää tai käsivarsia.
Mutta liikkeet mä yleensä päätän vasta salilla ollessani.

Nyt mä tein poikkeuksen! Nimittäin tänään vasta ekaa kertaa pääsin (ehdin) treenaamaan meiän ”kotisalilla”. 😉 Eli meiän työhuoneessa, johon Tuukka osti n.kuukausi sitten painonnostopenkin.
Koska meillä on täällä kotona tämä musta murjaani, oli pakko suunnitella, että ok. Mä teen nää ja nää liikkeet tänään, jotenkin se helpotti, koska pieni musta karvainen poikahan halus ihan koko ajan olla mukana! 😉

Mitä mulla oli ohjelmassa:
– keskitetty hauiskääntö
– hauiskääntö mutkatangolla
– arnold press
– pystysoutu mutkatangolla
– kapea penkkipunnerrus & ranskalainen -> superina
– ranskainen istuen

IMG_8677 IMG_8683 Keskitetty hauiskääntö yläpuolella ja hauiskääntö mutkatangolla alapuolella.

IMG_8703

IMG_8706 IMG_8709
Sitten hartian puolelle:
IMG_8719 IMG_8721Pystysoutu mutkatangolla ja alempana yksi (valitettavasti epätarkka) kuva arnoldeista.

IMG_8777
Sitten vielä ojentajalle liikkeet.
Ensin tein tosiaan supersarjana ranskalaisen otsaan ja kapean penkkipunnerruksen.
IMG_8746 IMG_8748Kapeasta penkistä tuli vähän epätarkka, mut tästä kuvakulmasta se ei toisaalta haittaa. 😉 😀
Ja tuosta ranskalaisesta otsaan voi hiukan katsella tota ilmettä taas. Voi ristus. 😀

Tässä vielä yksi kuva ranskalaisesta istuen.
IMG_8764
Niin ja tässä sitten tästä mun treeniseuralaisesta:
IMG_8671 IMG_8675 IMG_8711Sitten se kuitenkin nukahti.

IMG_8716
Aamulla kävin huoltamassa räpsyripset taas kuntoon Lindalla. Lindalta aikoja ripsiin voit varata TÄÄLTÄ. Suosittelen Lindaa ihan superina! 🙂
IMG_20140429_123024

Ja hei, muistutus: sunnuntaihin 4.toukokuuta asti Lorna Janen tuotteet alennuksessa -15% teille lukijoilleni!!! JEEE!!! :)
Klikkaa siis itsesi -> www.lavli.fi ja osta itsellesi (tai vaikkapa äidillesi äitienpäivälahjaksi) ihania ja laadukkaita tuotteita alennuksella!
Alekoodi on: MONNATR1514

Näissä kotipunttiskuvissa mulla on justiinsakin Lorna Janen uusin inspis-toppi päällä! 🙂

Nyt mä lähden loppuillaksi töihin!
Kivaa tiistaita ja törinää tötteröön! 😉
pus