Hae
Monna Pursiainen

Lenkkeilyn riemua

Kiitos kaikille eiliseen postaukseen kommentoineille! Aihe herätti selkeästi paljon mielipiteitä, lähinnä kaikki olivat samaa mieltä ”pölöttäjät eivät kuulu treenisaleihin”. Kaikessahan pitää aina tietty katsoa kolikon molemmat puolet, eikä ns. sääntöjä tarvi niin mustavalkoisesti noudattaa. Mutta perus kunnioitus ohjaajaa ja muita kanssaliikkujia kohtaan on hyvä olla. 🙂
Eilen mun piti mennä salille tekemään jalkatreeni, mutta mä innostuin (siis oikeasti innostuin) siivoamaan kotona ja löysin kaappien kätköistä kivoja juttuja, enkä malttanut lähteä salille.
Löysin vanhoja Ikean halpoja puukehyksiä ja spraymaaleja, pistin sanomalehteä alle ja maalasin halvat puukehykset kivan näköisiksi ja tein meille ”Wall of Love:n”. 😀 Eikö tullutkin ihana? Tuohon haluan vielä lisää kuvia ja erilaisia kehyksiä. Nyt sieltä löytyy kuvia minusta ja miehestäni, kuvia meidän Lontoon reissulta ja Gardajärven reissulta, kuva minun isästäni ja minusta ja kuva minun veljestäni ja minusta. Vielä haluan sinne äitini ja muutamia muita kuvia. 🙂
Ennen lenkkiä peilailua.. 😉
Ihan treenitön päivä ei kuitenkaan ollut. Lähdin nimittäin lenkille rakkaan ystäväni Erican kanssa.
Juostiin, käveltiin ja höpöteltiin. Tein myös kyykkyjä ja kotona vielä askelkyykkyjä, joten ihan jalkatreenitönkään päivästä ei tullut! Jei!
Ihana ilma oli, aurinko paistoi ja itse asiassa meille molemmille tuli vähän kuuma noissa paksuissa päälipuseroissa. Hyvä treeni tuli ja kaloreitakin paloi 650. Jipii! 🙂 Lenkkeily on siitä mahtavaa touhua, että siinä kuluu nuo kalorit niin pirun hyvin. En oo pitkään aikaan käynyt lenkillä, oon vaan keskittynyt tanssitunteihin ja salitreeniin. Mutta oli ihan mahtia taas katsoa sykemittaria lenkin jälkeen ja huomata miten paljon oli kaloreita kulunut.
Tosi monelle lenkkeily on omaa aikaa ja siitä nauttii kun saa mennä vaan omaan tahtiin ja omien ajatuksiensa parissa. Mä tykkään selkeesti enemmän lenkkeillä jonkun kanssa. Mun mielestä se on tylsää yksin. Ja kun siitä pölöttämisestä eilen puhuttiin ja kirjoitettiin täällä, niin lenkkeillessä saa ihan vapaasti pölöttää niin paljon kun sielu sietää! 😀 Ainakin jos ei ihan kauheesti hengästy, muistatteko te sen neljän P:n säännön? PPPP=PitääPystyäPuhumaanPuuskuttamatta! 🙂

Kuulutteko te siihen ryhmään, joka haluaa aina lenkille yksin? Vai saatteko te lenkkiseurasta buustia ja hyvää fiilistä lenkille?

Pölöttäjät

Laitoin eiliseen postaukseen linkin Astan blogiin, jossa oli ryhmäliikuntatuntien ”sääntöjä”. Kävittekö lukemassa? Yksi sääntö siellä oli:

1. Kuuntele ohjaajaa ja hänen ohjeitaan.
AAMEN! Mikään ei ole rasittavampaa tunnilla kuin se, että jotkut kertaavat siellä kovaan ääneen päivän tapahtumia. Ryhmäliikuntatunti ei ole neulomispiiri tai kahvitteluhetki, jolloin kuulumiset on hyvä vaihtaa. On todella rasittavaa yrittää huutaa kovaan ääneen juttelevien jumppareiden yli, jolloin oma keskittyminen tunnin oikeaoppiseen ohjaamiseen ja muiden asiakkaiden huomioimiseen kärsii vääjäämättä. Allekirjoittaisin tämän väittämän myös sieltä ohjaajankorokkeen toiselta puolelta: jumpparinakaan ei ole hauskaa kuunnella muiden juttelua. Minä ainakin tulen sinne tunnille treenaamaan, en kuuntelemaan faktoja muiden viimeaikaisesta elämästä.
Meinas jo pulssi nousta eilen kun kommentoin tuota postausta. Se on oikeasti niin raivostuttavaa, kun jotkut tulee juttelemaan tunnille. Ensinnäkin sillä käytöksellä ne eivät kunnioita ohjaajaa, kanssaliikkujoita eikä itse asiassa itseänsäkään. Toiseksi, hölöttämällä omia juttujaan liikesuoritusten tekniikka 99% varmasti kärsii, eikä tunnista saa muutenkaan kaikkea hyöytä irti.
No, eilen oli sitten ihanasti kaksi kaverikaksikkoa mun kahvakuulatunnilla. Toinen näistä kaverikaksikoista oli ensimmäistä kertaa kahvakuulatunnilla ja toinen kaverikaksikko teki monet liikkeistä väärällä tekniikalla. ENTISTÄ SUUREMMALLA SYYLLÄ heidän olisi pitänyt kuunnella ohjaaja (eli minua) ja katsoa miten liikkeet tehdään oikein. Sanoin ensin n.15min tunnin alusta, että ”tehdäänpä kaikki nyt liikkeitä oikeilla tekniikoilla ja keskitytään vain tekemiseen, jos ehtii jutella niin ei tee tarpeeksi tehokkaasti” Tämän jälkeen leidit hiljenivät hetkeksi. Sitten n.10min ennen tunnin loppumista he ilmiselvästi väsyivät ja aloittivat uudestaan juttelemisen. Pariin otteeseen mulkaisin molempia kaverikaksikoita ja toinen kaverikaksikko hiljenikin ja keskittyi treenaamiseen. Toinen kaverikaksikko vaan jatkoi. Mulla alkoi adrenaliini nousta ja mietin Astan blogijuttua ja keräsin kiukkua sisälläni. Sitten kun alettiin tekemään vatsoja töksäytin: ”noniin tyttäret, nyt suuta suppuun, te ehditte jutella tunnin päätyttyä”. Sitten vasta (n.5min) ennen tunnin loppua he ymmärsivät hiljentyä. HUH!!!
Noniin, ohjauksen jälkeen lähdin bussilla kohti tanssitreenejä. Jumantsuide mitä pyöritystä oli eilisellä tanssitunnilla. Meiän oma opettaja oli poissa ja me yhdistettiin treeni rueda-ryhmän kanssa. Ruedaa en oo koskaan tanssinut, tottakai salsan askeleet tuttuja, mutta ruedassa ne ei olleetkaan ihan niin yksinkertaisia. Koska ruedaa tanssitaan parin kanssa. Onneksi meidän ryhmässä oli muitakin ketkä eivät ole ruedaa koskaan tanssineet. 😀 Ei tarvinnut siellä yksin hölmöillä. 😀 Lopputunnista sain kuin sainkin edes hiukan kiinni oikeista askeleista ja käännöksistä.
Tanssisalin edessä
Tuolla on treenit.. 😉
Onko joku teistä tanssinut ruedaa? Kuinka paljon täällä lukijoissa muuten ylipäätään on tanssijoita tai tanssin harrastajia? 🙂 Tässä alla teille video josta näette mitä eilen tanssitreeneissä tehtiin. Ympyrässä tanssitiin ja pari vaihtui koko ajan. Hui ja hai! 😀
Eilen kävin myös Ruohonjuuressa. Löysin sieltä ihania juttuja!! Esimerkiksi proteiinipatukoita, joihin ei ole lisätty sokeria!! Ja tummaa suklaata, joka on maustettu stevialla, eikä lisättyä sokeria! Jei! 🙂
Koko ostoskori + kahvikuppi 😀
Eilen ennen ohjauksia maistoin tuota Raw Choc Brownieta. Ei ollut mitään sikamaisen hyvää, mutta ihan ok. Rusina maistui sieltä ehkä eniten. Aika sellainen tahmea koostumus, mutta ihan hyvä välipala se oli. Ja tosiaan jeejeejee kun ei ole sokeria!! Maistoin myös pari palaa tuota stevialla maustettua tummaa suklaata. Voi luoja se oli hyvää!! Tuli ihan rikollinen olo, vaikka tiesin ettei siinä ole lisättyä sokeria. Silti tuntui, että tässä mä nyt syön suklaata KÄÄK! 😀
Tänään olis tiedossa jalkapäivä salilla ja illalla lenkille Erican kanssa. Töitäkin päivään mahtuu ja lisäksi ajattelin siivota kotona. 🙂 Sellaista mulle tänään! Kivaa tiistaipäivää arvon lukijat! 😉

Kiukuttaako teitä jumppatunneilla tällaiset pölisijät? Vai huomaatteko sellaisia?