Terse! Mitäpä kuuluu teidän sunnuntaihinne? Täällä on ollut työtä, treeniä ja kotoilua. Oliko jotenkin yllättävää sisältöä? 😉

Aamupäivän tein kotosalla tosiaan vähän töitä ja iltapäivällä lähdin taas Mäkelänrinteeseen. Siellä ensin vähän tanssitreeniä ja sitten salilla hartiaa ja keskivartaloa. Salin puolella tein vipareita eteen ja sivulle, pystysoutua, pystypunnerruksia laitteessa ”oikein päin” ja yhdellä kädellä väärin päin ja sitten vielä käsipainoilla mun tän hetkistä suosikkiliikettä: arnoldseja.

Mä pällistelin tänään mun mahaa peilistä ja kattelin eri vinkkeleistä ja otin kuvia ja litistelin sitä ja pullistelin sitä ja yritin tsiigailla, että näkyiskö siellä mitään pientäkään viitettä vatsalihaksista.. 😉

Mulla on nykyään litteä maha ja oon siihen tosi tyytyväinen. Eikä mitään jenkkiksiä löydy. Mutta ei mulla myöskään mitään sixpäkkiä löydy. Kyllä se koko ajan näyttää paremmalta, mutta ei jumansaatana ku en mä nyt saa sitä Janni Hussin mahaa.. 😉 ;D Haha.. Näissä alla olevissa kuvissa maha niin kun ns. normitilassa. Eli ihan on kiva ja litteä ja joo, mutta vaikka mä miten päin tossa peilin edessä vääntelin ja kääntelin, ni ei sieltä mitään paloja näkyny.. 😀

Toisaalta mä en edes tiedä haluanko mitään paloja näkyviinkään. Ehkä mä oon vaan tyytyväinen tähän mitä mulla nyt on. Tottakai teen vatsoja vastaisuudessakin joka ikisen treenin yhteydessä, mutta saas nähä mitä muutoksia tapahtuu, vai tapahtuuko mitään.

Ruokailullahan on tosi tärkeä vaikutus myös siihen, että saako vatsalihakset näkymään vai ei. Jos haluaa rasvattomamman kropan mitä tällä hetkellä on, niin pitäisi syödä hyvin puhdasta ja käsittelemätöntä ruokaa. Eikä sokeria ja kovia rasvoja kannattaisi ravinnossa olla mukana.

Mä oon ennenkin puhunut täällä tavoitteista. Mikä on mun tavoite? Tarviiko tavoitetta olla? Onko treeni vähän hakusessa jos mitään konkreettista tavoitetta ei ole? Silloin viimeksi kun tästä puhuin, niin sanoin ottavani sen yhden neidon mahan mun tavoitteeksi. Monet treeniblogien pitäjät joko jo kisailee tai aikoo kisata jossain fitnesskisassa ja se on niiden treenien tavoite. Mä en aio osallistua mihinkään fitnesskisoihin, en sillä etteikö ne olisi hieno juttu jollekin, mutta mulle niihin ei riitä intoa. 

Tänään taas pohdin, että no mitkä ne mun tavoitteet sitten olis. Ja päätin, että mun tavoitteet on pitää hyvä kroppa yllä, vähän parantaa sitä koko ajan, olla asiakkaille esimerkki ja olla itse yhtä tyytyväinen omaan kroppaansa kuin nyt on, joka päivä tästä eteenpäinkin. Toisenlaisia tavotteita löytyy sitten tanssin puolelta. Mutta niistä en nyt taas jaksa kirjoittaa.. 😀

Kivaa sunnuntai-illan jatkoa! 🙂 Jos haluutte käydä lukasemassa pipotupsun teko-ohjeet, niin käykää tsekkaamassa mun toinen blogi täältä. 

 Valmis pipo päässä. 🙂 Ja alle vielä äskeinen päivällinen kuvana.

..joskus kysyi täällä, että voisinko julkaista herkullisimpia anonyymi-kommentteja. En julkaise, koska en näe siinä mitään iloa itselleni. Minun bloginihan tämä on. 🙂 Kerron nyt kuitenkin mitä kaikkea olen saanut kuulla tässä puolen vuoden aikana, sellaista jonka julkaisun tarpeellisuutta en ole kokenut kovin suureksi.

Ja EI tämä ei ole mikään ”nyyhnyyh, säälikää minua”-teksti. Olen tällä hetkellä niin tyytyväinen itseeni ja kroppaani, etten ole ehkä koskaan ollut. (Tänä vuonna minulta on lähtenyt 9kg rasvamassaa ja tullut 5kg lihasmassaa.) Olen niin varma omasta elämästäni ja ammatistani, ettei sitä fiilistä horjuta kukaan. (asiakkaiden tulokset ja tyytyväisyys takaavat tämän) Tämän fiiliksen ja itsevarmuuden puitteissa voinkin nyt kertoa teille näitä ”ihania” ano-kommentteja, ilman että se tuntuu missään. 😉 Ja ihan pakko tässä välissä muuten kiittää Heidiä, joka on omalla asenteellaan opettanut myös mua tähän fiilikseen mikä mulla nykyään on. ♥

Silmäpussit oli ihan kivat ja muutenkin naamassa sellainen pöhötys vähästä unesta ja edellis iltana nautista pizzasta! 😀 Haha! Todellakin, käytiin mieheni kanssa hakemassa pizzat ja katsottiin Linnan juhlia. 😉

Olin ihan fiilareissa kun pääsin tekemään pitkästä aikaa selkätreeniä salille nyt sitten selkäkipuilujen jälkeen. Salilla oli vain yksi tyttö mun lisäksi, eli ei tarvinut jonottaa mihinkään ja oli niin ihana jotenkin päästä vetämään kunnon treeni ja vähän ”rääkätä” itseään.

Hyvä kuvakulma.. 😉

Salitreenin jälkeen lounaalle ihanan ystäväni kanssa ja sitten kotiin laittamaan taas naama ja tukka kuntoon ja kohti Paula Koivuniemen konserttia.

Vähän kyllä väsytti kun lähdin kotoa, mutta konsertti oli tosi hyvä ja seura oli parasta. 🙂 

 Nyt mä toivottelen teille ihanaa lauantaipäivää ja lähden itse ruokakauppaan. 🙂

 ♥