Projektia!
14
Minä kaipaan projekteja!
Niin se on.
Onko muilla niin? Kaipaatteko te erilaisia projekteja ja haasteita? Vai onko parempi olla jos ei oo mitään projektia käynnissä vaan asiat suttaantuu samalla vanhalla painollaan?
Olenko levoton sielu? Vai duracel-pupu, joka haluaa koko ajan tehdä jotain eikä viihdy paikallaan?
Niin tai näin, ajattelen siksi myös että tämä työ on mulle mitä parhain. Koko ajan on haastetta ja erilaista projektia.
Ja en nyt siis kutsu ihmisiä projekteiksi. 😀
Vaan sitä, että jokainen päivä on erilainen. Ja sitten isommassa mittakaavassa on erilaisia projekteja. Kuten nyt viimeisempänä ihanat iLoveMe-messut.
Saan haastaa itseäni siis myös työssä.
Mutta kaipaan sen lisäksi haasteita ja projekteja vapaa-ajallenikin.
Mä oikein hykertelen innosta kun tiedän, että saan suunnitella jotain uutta juttua ja mennä monesti epämukavuusalueelle ja saada ihanan tunteen kun jokin juttu tai projekti onnistuu.
Nyt mietin jo kuumeisesti, että mikä olisi seuraava projekti mihin ryhdyn. Mitähän sitä keksis?
Mikä olisi seuraava haaste minkä otan vastaan? Jotain isoa. Jotain tosi haastavaa. Ja sitten tosi palkitsevaa.
Palanen ajatuksistani. Vähän erilainen postaus.
Kauniita unia! ♥
Kaikki kuvat postauksessa: Patrik Rikama-Hinnenberg
14 kommenttia
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Mä olen projektihullu! 😀 En osaa olla ilman projektia elämässä. Ensin talonrakennus, sitten häät, sitten lapsi, siinä sivussa lisää opintoja, sitten toinen lapsi, sitten lisää opintoja, sitten laihdutusta… Kääk? Kohta pitää keksiä uusi projekti on saatu tää kroppaprojekti päätökseen. 😀 Joten levoton sielu täälläkin 🙂
Ihanaa! Projektihulluja enemmän! 😉
Mä olen vähän joko tai. Välillä hämärään yhtä sun toista, yleensä jotain kotiprojekteja. Toisinaan on kiva vaan olla 🙂 jotain dieettiprojektia suunnittelen itsekin ens vuoden alkuun kun mieskin aloittaa dieetin. Helpompaa kun kumpikin syö samalla tavalla 🙂
Jos ison projektin tahdot niin sit vaan nokka kohti kisoja 😉
Ps. Meidän 1v 7kk sanoi kun näki sun kuvan ”Monna, inaha” 🙂 tarkoittanee ihanaa 😀
Mulla oli kans aiemmin niin, että meni vähän joko tai. Mutta nyt musta tuntuu, että koko ajan pitäis olla joku projekti käynnissä. 😀
Hehe! 😉 En mä niihin kisoihin kyllä. Ja ihana teidän pikkuinen. <3 Kerro terkkuja! 🙂
Täällä mennään ihan samoilla linjoilla! Eli aina pakko olla joku projekti menossa 🙂 Ensin tuli opiskelu, sitten asunnon osto + remppaus, jonka keskelle koiranpentu, häät ja viimeisimpänä projektina oma kroppa ja siitä innostus kirjoittaa blogia (kohtakunnossa.blogspot.fi) 🙂 Aina siis jotakin!
Blogisi on muuten todella mukavaa luettavaa ja innostat kyllä treenaamaan entistä kovemmin!
Hahaa! Ihanaa kun on muitakin hulluja! 😉 Hehe! 😀
Kiitosta paljon! 🙂
Käytkö ikinä treeneissä ilman että kuvaat? Miksi jokaisista treeneistä on pakko ottaa kuvia? Vai onko se vaan se, että haluat näyttää muille että ”hei oon ollu aktiivinen jeeee”
Tää on tavallaan niinku treeniblogi.. Ja ei, en ota jokaisesta treenistä kuvia siltikään
Voi että mä toivon et saisin samanlaisen innon mikä sulla on! Ihailen ihan mielettömästi mitä kaikkea oot saanut aikaan 🙂 mulla olis tosi kova halu treenata kovaa, mut tää alkuun pääseminen on niin vaikeeta 🙁 Aina hetken jaksan, mut sit jossain vaiheessa se homma tyssää. Mä tiedän et mä saisin aikaan vaikka mitä, kun vaan pääsisin vauhtiin. Saan susta tosi paljon innostusta aina kun käyn lukemassa sun postauksia.
Voi Anski! Alku on aina hankalinta. Mutta kun vaan väkisin väännät itses joko lenkille, salille tai johonkin jumppaan tms, niin siitä tulee loppujen lopuks sulle tapa ja rupeet kaipaamaan sitä. 🙂
Tsemppiä syksyyn! 🙂
sulla on sellasta asennetta ja tekemisen intoa, että olisitpa minun pt. olen seurannu sinua instassa ja nyt koukutuin blogiinkin. (:
🙂 Kiitos Heta!
Ei muuta kun yhteyttä sitten ottamaan. 😉
asun pohjosessa. : ( vaikka taisipa teiltäkin nettivalmennus löytyä…
Juu on sellaistakin. 🙂