Tiedättekö kun on niitä aamuja, kun tekis mieli vaan mennä takaisin sänkyyn? Kääntää kylkeä ja vetää peitto korviin, laittaa korvatulpat ja sellainen ihana silmälappujuttu silmille ja pistää kännykkä kiinni. Nyt mulla on sellainen aamu.

Siihen ei oo ees mitään erityistä syytä.

Tai ehkä siihen on. Väsymys.
Mä huomaan tarvitsevani lepoa. Lomaa. Vaikka nyt on vasta helmikuu.

Ajattelin, että enpä viitsi nyt kirjoittaa mitään tällaista masentavaa postausta. Inhottava tällaista on lukea. Että jes, tosi kivaa maanantaifiilistä vaan kiitos. Ajattelin, että mäpä vetäsen jonkun tsemppipostauksen eilisestä inbody-mittaustapahtumasta tähän väliin. Mutta nyt en jaksa.

Omat tulokset miellytti. Kuukaudenkiristely tuotti tulosta ja kroppa näyttää ja tuntuu kivalta. Samoin luvut. Monilla mun ja Tuukan omilla asiakkailla oli luvut mennyt just siihen suuntaan kun piti ja muutamalla muullakin, jotka mittauksissa käy säännöllisesti. Se oli tosi kiva fiilis.

Olin tosi iloinen ja fiiliksissä kun tultiin kotiin mittauksista. Sen jälkeen työpäivä jatkui, lähetettiin yli 20:lle valmennettavalle erilaisia paketteja meilitse. Sitä tehdessä tuli myös tosi hyvä fiilis, kuinka ihanaa kun ihmiset on innoissaan ja haluaa tehdä itselleen hyvää.

Kuinka ihanaa on se, että saa tehdä omalle firmalle töitä ja työtä mitä rakastaa. Mutta välillä se vaan verottaa. Lauantaina oltiin syömässä ystävien kanssa, kun lasku oli maksettu klo  20.30 suunnattiin takaisin kotiin tietokoneiden ääreen jatkamaan töitä. Tuukka nukkui viisi tuntia ja heräsi tekemään töitä. Minä kuusi, ja samoihin hommiin.
Se on ihanaa ja aivan uskomattoman hienoa, että meillä on töitä ja asiakkaita riittää. Ihmiset luottavat meihin ja ammattitaitoomme – voiko olla hienompaa?! Ei voi. Mutta silti välillä tulee näitä tällaisia päiviä kun haluaisi mennä vaan nukkumaan ja jättää työt hetkeksi pois. Edes pariksi tunniksi.

Kuitenkin väsymystä ja levontarvetta vastaan taistelee tahtotila – tahto tehdä työ hyvin. Olla asiakkaille läsnä ja antaa niin parasta kun ikinä vain pystyy. Jos perustaa oman yrityksen, on pakko löytyä sitä tahtotilaa tai se yritys ei pyöri. On haluttava tehdä sitä työtä koko sydämestä ja vaikka väysttäisi, niin silti halu tehdä on niin suuri että se voittaa väsymyksen.

…

Nyt kuitenkin haaveilen lomamatkasta. Viikosta tai vaikkapa pidennetystä viikonlopusta jossain. Niin ettei meillä olisi tietokoneita mukana, niin ettei töitä ajateltaisi pariin päivään.

…

Huomenna on tärkeä päivä; mulla, Ainolla, Hannalla ja Maijulla on lehdistötilaisuus – kirjamme julkkarit. Sitä varten meillä on tehtävänä vielä todella paljon asioita. Niin, että kaikki on valmiina ja kunnossa huomenna. Samaan aikaan kun jännityksellä ja innolla odotamme huomista, on pieni stressinpoikanen olalla istumassa. Saadaanko kaikki valmiiksi.

…

Nyt ei auta siis mennä nukkumaan ja takaisin peiton alle.
Nyt on tehtävä hommia ja haettava se energia jostain taas. Mihinhän se katosi? Eilen se vielä oli tässä.

Avatkaa tänään radio Yle PUHE klo 16 – me ollaan siellä Hannan, Maijun ja Ainon kanssa haastattelussa!

pus! Mä haen nyt tän energian ja fiiliksen takas:

Tuoksu viehkeän, kauneimman kukkasen,
Se on vain väliaikainen.
Aika kultaisen, heljimmän nuoruuden,
Se on vain väliaikainen.
Sinun tyttösi lempeä kauneus,
Sekä huulien purppurapunerrus,
Ja hymynsä tuo – totta tosiaan –
Väliaikaista kaikki on vaan!

Hurma viinin, mi mieltäsi nostattaa,
Se on vain väliaikainen.
Ja heili, joka helyt sulla ostattaa,
Se on myös väliaikainen.
Tämä elomme riemu ja rikkaus,
Sekä rinnassa riehuva rakkaus,
Ja pettymys tuo – totta tosiaan –
Väliaikaista kaikki on vaan!

Nää sanat on mun mielestä aivan loistavat!! Sellaiset, jotka nostattaa kylmät väreet. Tutustuin uudestaan tähän kappaleeseen Samuli Edelmanin vetona Vain elämää-sarjan kautta. Aiemmin olin laulanut sitä monia kertoja ala-asteella, kun luokanopettajamme oli hyvin musikaalinen ja laulettiin paljon. Silloin en tietenkään ymmärtänyt sanojen merkitystä, oltiin vaan luokkakaverien kanssa, että ”ei taas sitä Väliaikaista”. 😀

Mun mielestä näillä sanoilla on monta merkitystä. Yksi on haikeampi, että kaikki loppuu aikanaan. Toinen on helpottava; vaikkapa ne pettymykset – ne on väliaikaisia, ne menee kyllä ohi. Kolmas on se, että jos ja kun täällä ollaan vain väliaikaisesti, niin pitäisi nimenomaan riemuita elämästä ja antaa rinnan riehua rakkaudesta. <3

Mulla on ollut jo pidemmän aikaa luonnoksissa nämä laulun sanat. Mutta nyt tällä viikolla kun sain kauniin sähköpostin lukijaltani, ajattelin kirjoittaa tästä aiheesta vihdoin. Puhuin myös muutaman ystäväni kanssa tällä viikolla siitä, että voi kunpa ihmiset eivät tyytyisi elämään jotain ”puolikasta versiota” vain. Tai siitä, että kuinka tärkeää olisi olla aito oma itsensä. Teeskentely ja epäaitous paljastuu aina jossain välissä, eikä siitä ole hyötyä kenellekään. Varmasti vähiten itselle.

Sähköpostissa nuori nainen kertoi, että on yrittänyt kovettaa itseään ettei itkisi niin helposti. Ja että ihailee sitä kuinka vahva musta on tullut.
Ystäväni kanssa puhuttiin siitä, että hän on löytänyt onnen ja ilon vatsan hyvinvoinnin kautta. Mutta monet eivät ymmärrä sitä, kysyvät vain ”koska se sun dieetti loppuu”.
Toinen ystäväni kertoi, kuinka hänelle keljuillaan siitä kun hän ei enää käytä alkoholia samalla tavalla kuin ennen. Ja kun hän juhlissa oli kerran ottanut kakkua, oli tullut heti kuittailua ”kuinkas sinä nyt tuollaista syöt neiti terveys”.

Mä olen miettinyt pitkään, että voinko mä antaa ohjeita elämään. Että mikä mä olen ketään neuvomaan elämisessä. Mutta sitten mietin, että kyllä mä voin ja haluan antaa ne neuvot eteenpäin mitkä olen itse kokenut hyväksi. Oon kuitenkin elänyt jo jonkin verran tätä elämää ja aina ei ole tosiaankaan ollut ruusuilla tanssimista. Olen vahvistunut vuosien varrella, mutta en kovettunut. Herkkyys on luonteenpiirre, jota ei tarvitse piilottaa. Vahva ei ole sama kuin kova. Maidoton ruokavalio hyvinvoinnin vuoksi ei ole dieetti. Ja joskus voi syödä kakkua vaikka muuten söisi terveellisesti, koska siihen on mahdollisuus.
Jos haluat kohentaa elämänlaatuasi, mieti näitä asioita:

* Ole oma itsesi, älä teeskentele
* Asetu kiusaajien yläpuolelle
* Itke jos itkettää, älä pidättele
* Olet ainutlaatuinen, ainoa laatuaisi tässä maailmassa – ole ylpeä itsestäsi
* Älä tyydy, tavoittele hyvää
* Rakasta paljon, näytä tunteesi ja kerro niistä
* Jos päätät jotain, ole ylpeä siitä – älä väheksy itseäsi tai päätöksiäsi
* Uskalla epäonnistua, ei se ole niin paha asia – siitä myös aina oppii
* Ole rohkeasti sinä, älä yritä olla joku muu
* Luota itseesi
* Ole sellainen ystävä, kuin haluaisit ystävän olevan sinulle
* Rakasta itseäsi
* Ole sanojesi mittainen, yritä aina pitää lupauksistasi kiinni
* Anna itsellesi armoa ja aikaa
* Ole tukena sitä tarvitsevalle
* Älä katkeroidu

Jos jokin asia tai henkilö ärsyttää tai vihastuttaa sinua, mieti miksi? Onko se syy oikeasti siinä ihmisessä tai asiassa, vai onko siinä kenties kuitenkin jotain taustalla omassa käytöksessäsi tai suhtautumisessa? Jos tiedät, että olet herkkä ja sinua itkettää helposti, anna tulla vaan vaikka kahta kovemmin. Asetu kiusaajien ja arvostelijoiden yläpuolelle, luultavasti he ovat juuri niitä joita ärsyttää sinussa jokin piirre tai asia, jonka kanssa heillä itsellään on jotain taustalla. Jos päätät muuttaa elämäntapojasi, tee se ylpeydellä – älä väheksy päätöstäsi tai suhtaudu siihen alentuvasti muiden läsnäollessa. Ole aina oma itsesi, älä teeskentele. Jos kerrot kaikille syöväsi vain vihreitä kasviksia ja siemennäkkäriä, tee niin oikeasti. Mutta jos välillä sorrut suklaaseen, kerro se. Rosoisuus on kiinnostavaa. Kiiltokuvat ei. Rakasta itseäsi, ole ylpeä itsestäsi. Rakasta lähimmäisiäsi ja kerro tunteistasi. Ole tukena jos he sitä tarvitsevat. Se joka antaa, myös saa. Jos ei heti takaisin, niin joskus jonain päivänä ja ehkä ihan yllättävältä taholta.

pus <3