Anna yksi kehu!

Kuinka usein teidän tulee sanottua kehuja tai positiivista palautetta?
Hirveän usein muistetaan valittaa ja marmattaa, mutta ne positiiviset sanat jää sanomatta. Koska kyllähän se sen tietää.

***

Mulla oli eilen positiivisen palautteen ryöppypäivä.
Mä päätin heti aamusta, että tänään mä sanon ihmisille niitä positiivisa asioita mitä he mun mielestä ovat tai kerron palautetta jostain minkä he tekevät hyvin.

Aloitin aamun yhteistyöpalaverilla ja kerroin tälle yht.työkumppanille, että mielestäni hän on hoitanut työnsä minun näkökulmastani loistavasti. Kerroin myös miten ihailen ihmisiä (kuten häntä) siitä, että osaa antaa kunniaa myös muille. Sehän kertoo itsevarmuudesta.

Mulla tulee helposti vedet silmiin kun tunnen jotain kovasti. Näin käy monesti kun annan hyvää palautetta asiakkaalle, joka on tehnyt hienoa työtä ja edistynyt. Näin käy kun innoissani kerron jostain asiasta jollekin. Näin käy myös silloin kun annan positiivisen tunteen tulla sydämestä asti ja kerron siitä tunteesta jollekin.

Näin kävi siis myös eilen heti aamusta.

Palaverin jälkeen kun ajoin kohti asiakkaan treenejä, ajattelin autossa muutamaa henkilöä kenelle aion nyt viikonlopun aikana rustata pienen meilin. Meilissä tulen kiittämään heitä työstä jota olemme tehneet yhdessä ja siitä kuinka he ovat kohdelleet ihmisiä ympärillään. Ja nämä meilit on positiivista palautetta.

Kun joku juttu tomii kun junan vessa, siitä unohdetaan usein sanoa kiitos. Sitä pidetään itsestäänselvyytenä. Mutta mitä jos tekijä ei tiedäkään kuinka hyvin hän asiansa tekee? Tai vaikka tietäisi, kyllä positiivinen palaute on aina tervetullutta.

Miksi monet suomalaiset ajattelee, että no eipäs sitä nyt tarvi kehua – ylpistyy siitä vielä. ?! Mutta ”rakentava” palaute on aina sanomisen väärti. Että oppiipahan nyt sitten korjaaman tämänkin asian.
Hyväähän minä vain tarkoitan..

***

Pitkin päivää kerroin kehuja ja kohteliaisuuksia ihmisille ketä tapasin. En keksinyt niitä hatusta, vaan sanoin sitä mitä ajattelin.
Kun käytiin treenaamassa rakkaan ystäväni Saran kanssa, kerroin heti hänelle kuinka hyvältä hän näyttää. Koska se oli mun reaktioni kun näin hänet. Miksi se tieto olisi pitänyt pitää sisällä?

Se, että jaoin nämä positiivisuudet eilen henkilöille kenelle ne kuuluivat ja keiden kuului kuulla ne – toi myös mulle itselleni hyvän fiiliksen. Olin saanut ihmiset hymyilemään. 🙂

***

Yritän aina kiittää ja antaa kehun, jos joku tekee jotain mistä reaktioni on positiivinen. Olen ajatellut myös niin, että yritän sillä levittää ihmisille sanomaa positiivisuuden kantavasta voimasta. Toki on paljon kertoja, jolloin se positiivinen palaute tai kehu jää sanomatta. Mutta mistä syystä? En tiedä.

Asuessamme Haagassa, mietin usein kuinka mun pitäisi muistaa sanoa meidän lähikaupan kauppiaalle kiitos siitä kuinka hyvin siellä palvellaan asiakkaita. Tämä K-kauppa tuli meidän naapuriin pari vuotta sitten ja se on edelleen yksi parhaista kaupoista missä oon käynyt. Henkilökunta ja kauppias itse AINA avuliaita ja kohteliaita. Tässä kaupassa mulle ei tullut kertaakaan sellainen olo, että voisit sinäkin nyt siinä jotenkin edes yrittää tervehtiä asiakkaita ja hymyilläkin vähän. Jos jollain työntekijöistä joskus ehkä olikin p*ska päivä, se ei koskaan näkynyt asiakkaille. Tuotevalikoima oli (tai siis on edelleen) laaja ja kauppias sanoi myös kerran, että aina voi pyytää jos haluaa jotain tuotetta tilattavan kauppaan.

En kuitenkaan koskaan saanut, muka kiireissäni sanottua positiivista palautetta heille. Joten jos siellä nyt joku K Supermarket Haagan työntekijä tätä lukee, niin kertokaahan eteenpäin! 😀 Olettte supereita työssänne ja ammattitaitoisia! 🙂

***

Kuinka usein te sanotte kehuja?
Koska viimeksi olette sanoneet?
Muistatteko sanoa myös niitä ”itsestäänselvyyksiä” ystävillenne tai puolisollenne?

Haastan teidät lukijat sanomaan tänään yhden kehun jollekin, joka sen mielestänne on ansainnut.

Älkää hautoko positiivisuutta sisällänne!
Positiivisuus lisää positiivisuutta! <3

Pus ja ihanaa aurinkoista viikonloppua ja kaunista äitienpäivää! <3