Liian paljon pahaa.
24
Enpä oikein tiedä edes mistä aloittaisin kirjoittamisen tai miten jäsentelisin tämän kirjoituksen. Sillä aina pitää miettiä miten kirjoittaa ettei (taas) joku ota kirjoitusta väärin ja ota hernettä nenään ja laita ilkeää ja negatiivisen väristä kommenttia. Ei sillä, että enää ottaisin negatiivisia ja ilkeitä kommentteja itseeni, vaan sillä etten haluaisi enää yhtään lisää negatiivisuutta tähän maailmaan. Naiivia tai ei, se on minun ajatukseni.
Kirjoitan nyt kuitenkin taas kerran ajatuksen virtana asiasta, jota olen miettinyt jo jonkin aikaa. Kamalat Pariisin tapahtumat saivat kuitenkin jutun luonnoksista tähän kirjoituksen alle.
Lauantaina kirjoitin omalle Facebook-sivulleni näin:
Hassua. Tänään aamulla kun heräsin, en avannut mitään uutiskanavaa tai sosiaalista mediaa, vaan päätin tehdä muutaman aurinkotervehdyksen ja päälläseisonnan. Koska olin kuullut, että pää alaspäin olevissa asennoissa aivot saavat happirikasta verta. Se lisää energisyyttä. Jooga ja akrobaattiset harjoitukset saa seksuaali- eli elämänenergian virtaamaan kehossa. ❤
Tein joogaa ja hymyilevällä mielellä lisäsin instagramiin kuvakollaasin muutamasta aamun liikkeestä.
Samalla näin muutaman rauhanmerkin ja mietin mistähän mahtaa olla kyse. Avasin uutiset ja näin järkyttävän uutisen. 🙁
Voi kunpa maailmassa olisi vähän enemmän rakkautta, eikä vaan niin kamalan paljon vihaa.
En halua nyt kirjoittaa Pariisin tapahtumista. Ne on niin järkyttäviä, eikä niiden käsittely kuulu mielestäni tänne blogiini. Kuitenkin nämä kauheat tapahtumat laukaisi päässäni taas sen inhottavan tunteen siitä miten huonosti ihmiset voivat. Miksi täällä maapallolla on niin paljon pahaa? Liian paljon pahaa.
Tuntuu jotenkin väärältä tai ”liian pieneltä” kirjoittaa kaikesta siitä negatiivisuudesta mitä minä näen, nyt kun on tapahtunut jotain niin pahaa kuin viattomien siviiliuhrien kuolemaa. Massamurhia. Tuntuu, että pitäisi pyytää anteeksi, että kirjoitan. Kavahdan sitä negatiivisuuden ja pahanolon määrää niin paljon, että haluan pahoitella jo ennen kirjoitusta ikään kuin valmiiksi. Ettei taas kommenttiboksi täyty inhottavista kommenteista ja pienistä näpäytyksistä joko toisille lukijoille tai minulle..
Käsittelen nyt kuitenkin ne asiat, missä minä näen liian paljon pahaa. Liian paljon negatiivisuutta. En tärkeysjärjestyksessä, vaan jossakin mieleeni kumpuavassa järjestyksessä.
Blogien kommentiboksit – Kysyn taas kerran, että minkä vuoksi ihmiset lukevat niitä blogeja, jotka saa sapen kiehumaan? Minkä vuoksi ehdointahdoin halutaan mennä lukemaan jonkun sellaisen henkilön kirjoituksia, jotka ärsyttävät? Miksi halutaan tehdä itselle sitä pahaaoloa ihan tiedostaen? Haetaan juttuja, jotka ärsyttävät, jotta saadaan pistää ilkeää, näpäyttävää tai jopa haukkuvaa kommenttia ilmoille. Parantaako se kenenkään oloa? Ei varmasti.
Ihmisten ulkonäkö – Minkä ihmeen vuoksi, jotkut kuvittelevat omaavansa oikeuden haukkua toisen ihmisen ulkonäköä? Millä verukkeella kenelläkään on oikeutta sanoa toista rumaksi, lihavaksi, tikkulaihaksi, naista miehennäköiseksi, laihaa kuihtuneeksi jne? Mistä kumpuaa niin vahva henkinen pahaolo, että on pakko haukkua muita? Kohottaako ilkeily ja muiden arvostelu kenenkään itsetuntoa oikeasti? Ei varmasti.
Elämäntapa – Jos on löytänyt itselleen oikean tavan elää ja on tyytyväinen siihen, miksi muiden elämäntapoja pitää arvostella? Ei kaikki halua elää samalla tavalla. Ei ole yhtä oikeaa tapaa elää. Jos ei omilla elämäntavoillaan satuta ketään tai tee kenellekään pahaa, miksi se ei olisi tarpeeksi hyvä tapa elää? Minkä vuoksi joku kokee omat tapansa niin paljon paremmaksi, että näkee syyn arvostella toisen tapoja? Miksi tässäkin asiassa etsitään sitä kuka on paras tai ainakin parempi?
Katkeruus – Kun viha ei oikeasti tuota mitään muuta kuin lisää vihaa, miksi sitä halutaan viljellä koko ajan vielä lisää? Miten katkeruudesta voisi päästä eroon kokonaan? Tuoko katkeruus sen tuntevalle ihmiselle koskaan mitään lisää tai mitään hyvää? Ei varmasti. Miten ihminen arvostaa itseään niin vähän, että antaa itsensä katkeroitua ja levittää pahaaoloa eteenpäin? Hirveitä asioita voi tapahtua, mutta auttaako se katkeroituminen niistä yli? Ei varmasti. Kannattaako kenellekään toiselle ihmiselle olla katkera jostain asiasta mitä hän on saanut tai saavuttanut? Ei. Mitä se auttaa? Ei se tuo samaa asiaa katkeroituneelle.
Nyt kun kirjoitan tätä, tulee mulle pahaolo. En haluakaan enää jatkaa asioiden listaamista, missä näen negatiivisuutta. Haluan kirjoittaa siitä miten positiivisuutta saisi jaettua lisää. Sitä minä haluan tehdä. Maailman tappiin asti.
Olen kokenut elämäni aikana paljon isoja ja pieniä pettymyksiä, sekä menetyksiä. Olen kokenut niistä todella paljon surua ja pahaamieltä. Olen kuitenkin oppinut sen, että jos haluaa elää onnellisena, on pahojen asioiden käsitteleminen välttämätöntä. Menetysten tai pettymysten hautominen vain pahentaa oloa ja synnyttää sitä katkeruutta.
On päästävä käymään läpi ne asiat ja sen jälkeen on löydettävä tie jatkaa eteenpäin.
Rakkautta ja hymyjä ei tässä maailmassa ole koskaan liikaa. Jokainen joka tätä blogipostausta lukee, löytää varmasti omasta elämästään asioita joista voi olla kiitollinen ja onnellinen. Oikein miettimällä miettiä asioita, jotka omassa elämässä on hyvin. Eikä aina keskittyä niihin asioihin jotka on huonosti tai pitäisi olla paremmin.
Heitänkin pienen haasteen ilmoille. Kirjoita kommenttiboksiin asia tai vaikka viisi asiaa, joista olet tällä hetkellä onnellinen ja kiitollinen. Heitän toisenkin haasteen, kerro tämän viikon aikana jollekin ihmiselle, että rakastat häntä. Heitän kolmannenkin haasteen, kerro tämän viikon aikana jollekin ihmiselle jokin kehu.
Lisätään yhdessä positiivisuutta, vähennetään negatiivisuutta. 
Se ei voi olla kenenkään mielestä väärin.
Minä olen kiitollinen ja onnellinen koska:
- Minulla on katto pään päällä ja ruokaa päivittäin.
- Minulla on ihana perhe. Vaikka isäni ja kaikki isovanhempani onkin jo jossain muualla, on minulla jäljellä vielä monta rakasta ihmistä tässä lähellä. Heistä kolme rakkainta ja aina minua tukevaa: äiti, veli ja Tuukka.
- Minä saan tehdä työtä, jota rakastan. Vaikka joskus ykistyisyrittäjän arki onkin raskasta, antaa se niin paljon etten voi olla kuin kiitollinen.
- Minä olen ollut terveenä pitkään ja vaikka nyt flunssa iskikin päälle, uskon saavani sen taltutettua pian.
- Minulla on muutama ihana ja rakas ystävä, sekä monta upeaa ihmistä elämässäni. Olen onnellinen, kun olen saanut tutustua niin ihaniin ihmisiin vuosien varrella. Ja uskon näitä ihmisiä tulevan vielä paljon elämäni varrella.
- Kroppani toimii, voin treenata lajeja joita rakastan.
- Minulla on ihana pieni koiratyttö Pimu, joka tuo iloa päiviin.
Rakastetaan enemmän ja vihataan vähemmän.
24 kommenttia
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Kiitollinen terveydestä. Kiitollinen perheestä. Kiitollinen työpaikasta. Kiitollinen elämästä.
<3
Olen kiitollinen mm. Perheistäni, poikaystävästäni, siitä että olen löytänyt rakkaita ihmisiä elämääni, katosta pään päällä, terveydestäni. Paljon on aihetta kiitokseen 🙂
<3
1) just eilen mietin miten hyvä mulla on olla kotona. vaikka on lapset ja koirankarvat, niin silti kaiken kaaoksen keskellä se on mun paikka.
2) mies. mun henkilö. se joka on läsnä. se joka kuuntelee kun vituttaa. se jolle voi soittaa, aina.
3) turvallinen olo
4) terveys. olen terve. pysyn terveenä.
5) tää yks mekko mahtu tänään! (pinnallista mutta ihanaa ja minulle tärkeää!)
<3 Ihania asioita Anna!! <3 Pus!
nomutta sitten tulee joku Dalai Lama tai Pentti Linkola jotka julistavat vihaansa työelämää ja ihmisten lisääntymistä ja rahaa ja länsimaita kohtaan (sinun 5 kohtaasi) ja toisaalta Imaamit ja Putinit huutavat samaa sanomaa omilla sanoillansa. Kyse on nykyään lähinnä siitä miten säilyttää mielenterveys, tulevaisuudenusko ja välttää kaiken median seuraamista.
Olen kiitollinen ihanasta kodista.
Olen kiitollinen ihanasta ja mulle maailman rakkaimmasta ihmisestä, tyttärestäni.
Olen kiitollinen ihanista vanhemmistani, joista toisesta olen jo joutunut luopumaan, mutta jotka ovat opettaneet minulle paljon asioita elämästä.
Olen onnellinen että minulla on pari läheistä ystävää ja joista toisen kanssa saatiin juuri viettää kokonainen vuorokausi yhdessä!
Olen kiitollinen vakituisesta työpaikasta, vaikka työ on välillä tosi raskasta.
Olen kiitollinen että saan olla terve.
Tätä listaa voisi jatkaa vaikka kuinka, oikeasti asiat ovat tällähetkellä tosi hyvin.
Kiitos Monna ihanasta blogista!
<3 <3
Rakas perhe ja terveys ❤
<3
Kiitollinen olen kodista, perheestä, työstä, terveydestä ja että on pilarit, minkä varaan unelmia ja elämää rakentaa. Sekään ei ole kaikille enää itsestäänselvyys.
Mä rakastan elämää, luontoa, erilaisia ihmisiä ja niitä joilla on suuri sydän! En haluu tuhlata mun elämää synkkiin ajatuksiin ja negatiiviseen ajatteluun tai negatiivisin ihmisiin. En halua loukata ihmisiä tahallani ja haluun kohdella kaikkia samanarvoisesti.
Ja haluun jättää positiivisen kommentin piristämään sun päivää ihanasta blogista, joka piristää huonoina päivinä ja saa hymyn huulille. Oot ihminen, jolla on varmasti suuri sydän, ainakin se huokuu ruudun tälle puolelle ?
<3 Oi ihanasti kirjoitettu. <3 Kiitos!!
Kiitollinen rakkaasta avomiehestä <3
Kiitollinen ihanasta koirasta <3
Kiitollinen äitistä, iskästä, siskosta ja hänen miehestään <3
Kiitollinen omasta kodista <3
Kiitollinen työpaikasta <3
<3
Sun postauksia on aina niin ihana lukea! Sulla kaikki postaukset on mahtavia, tämäkin, vaikka samalla onkin surullinen, mutta täyttä totta ja täynnä pohdiskelua.
Minä olen kiitollinen rakkaasta miehestäni, rakkaasta perheestä ja sukulaisista, siitä että on katto pään päällä, ruokaa ja paikka missä asua ja ihanimmista ystävistä sekä koirasta ♡♡ Lista voisi jatkua vain.. 🙂
Kiitos Vilma! <3 Ihana kuulla.
Ja ihania kiitollisuuden aiheita sinullakin! <3
Hieno, ajatuksia herättävä kirjoitus! Olen myös todella kyllästynyt vihaan ja negatiivisuuteen, niistä tulee todella raskas mieli. Teen työtä, josta nautin, mutta samalla se on raskasta niin henkisesti kuin fyysisesti. Työn ohella opiskelen ja viime aikoina ne ovat myös sisältäneet rankkoja aiheita, joten kaiken muun ajan pyrin välttämään raskaita, mieltäni pahoittavia aiheita. Maailmassa on niin paljon todellista hätää ja kaaosta. On surullista, että silti ihmiset vielä jaksavat lisätä negatiivisuutta ympärilleen puuttumalla tai kommentoimalla toisten elämää, ei toisten valinnat ja hienot hetket ole itseltä pois.
Mutta vihdoinkin kiitollisuuteen:
Ihana perhe sekä mielekäs työ ja mahdollisuus opiskella lisää. Olen kokonaisvaltaisesti toimiva ja terve ihminen. Minulla on mahdollisuus toteuttaa itseä ja tehdä valintoja. Elän turvassa, ihanassa kodissa, rakkaan ihmisen kanssa. Saan olla juuri sellainen kuin olen.
Voi, kyllä taas osui niin naulan kantaan, samoja asioita kannsa tullut itse mietiskeltyä.
Monesta monesta asiasta olen kiitollinen stressin ja kiireen keskelläkin mm. perhe, mahdollisuus opiskella yhä lisää, terveys, elämän varrella tarttuneet opit, juuri sopiva koti, käsillä tekeminen, toimiva kroppa kaikkine mahdollisuuksineen. Ja myös sinulle kiitos tästä ihanasta ja rehellisestä blogista, joka piristää, tuo ajatuksia esiin, innostaa, motivoi ja luo niin paljon hyvää! 🙂
Oon kiitollinen siitä, että musta tulee täti kesällä<3
Olen kiitollinen mun perheestä, rakkaista ystävistä ja monista hyvistä tyypeistä mun elämässä. Olen myös kiitollinen terveydestä ja siitä, että pystyn harrastamaan rakastamaani urheilua. Olen kiitollinen duunipaikasta ja kaikesta mitä olen oppinut tähän asti elämän kiemuroissa, hyvässä ja pahassa . Olen kiitollinen siitä, että maailmassa on vielä sinun kaltaisiasi ihmisiä, joilla tuntuu oikeasti olevan sydän paikallaan <3
Ihania asioita. <3
Onneksi meitä sydän paikallaan olevia on vielä paljon! Ja yhdessä kasvatetaan sen määrää!
Moi! Tätä kuvaa katsoessani, ei voi todeta muuta kuin… Susta on tullut entistä kauniimpi! =)
Oi kiitos! <3