Hae
Monna Pursiainen

Arvostelun maailma.

Ravintosuositukset roskakoriin. Ei kolmen tunnin välein tarvitse syödä. Maito on pahasta.

Luonnollisuus on parasta. Ripsipidennykset ja rakennekynnet on epäaitoutta.

Yli tunnin pituiset treenit on laadultaan huonompia. Tehokkaat ja napakat harjoitukset on parhaita.

Vihreitä jauheita syömällä pysyy terveenä kuin pukki.

Omien kuvien lataaminen someen on huomionhakuisuutta ja epävarmuutta. Varsinkin jos ne kuvat on saliselfieitä.

Gluteeniton ruokavalio on parhaista parhain. Kaikille.

Fitnesskisaajat on aivottomia bimboja. Ja syömishäiriöisiäkin vielä.

Vapaaehtoisesti lapsettomat pariskunnat ovat itsekkäitä. Vain äidit tietää mitä onnellisuus on.

Ainoa tapa treenata oikein on käydä kuntosalilla nostamassa punttia. Eikä sitten mitään vipstaakkeli – ja hilavitkutusliikkeitä.

Sosiaalinen media on epäaitoa kuraa täynnä. Parasta olisi sulkea kaikki facet, ig:t ja snapit vaan kokonaan.

Jos on kiinnostunut terveellisistä elämäntavoista, ei alkoholiin tai herkkuihin kosketa. Ikinä.

Tammikuussa jengi aloittaa taas täysillä. Niin varmaan, kuukaudessa sekin into laantuu. Toisin kuin aidoilla salikingeillä.

Silikonitissit ja belfiet, ne vasta pahoja juttuja onkin.

Miltä kuulosti? 
Onko aina kaikki niin mustavalkoista? Onko ne omat valinnat aina oikeita ja niistä poikkeavat valinnat täysin vääriä? Mitä jos jokainen olisi vain onnellinen omista valinnoistaan tuomitsematta ja arvostelematta muiden valintoja?

On hienoa, että ihmiset valitsevat omat tapansa. Niistä saa olla ylpeä ja niistä saa kertoa. Mutta yleistämällä, että maito ja gluteeni ei sovi kenellekään tai kertomalla mikä kaikki on epäaitoa ei mielestäni tee mitään muuta kuin pönkitä sitä omaa valintaa korkeammalle.
Kyllä itsekin olen joskus sortunut pistämään omat valintani muka paremmalle asteikoille kuin jonkun toisen. Mutta olen pyrkinyt siitä eroon, koska mä ainakin olen aika kyllästynyt ja turhautunut tähän kaikkeen arvostelun määrään. Kuka on oikeassa ja kenen valinnat on parhaimpia.
Jos omat valinnat eivät satuta ketään toista, on ne valinnat oikein hyviä. Mutta ei kaikkien muiden tarvitse elää samoilla valinnoilla, tai allekirjoittaa juuri niitä sinun valintoja.

Ollaan ylpeitä omista valinnoistamme! Pidetään kuitenkin silmät ja mieli auki muiden valinnoille. Ei kaikkien tarvitse elää samalla tavalla. 

Rauhaa ja rakkautta alkavaan viikkoon! <3

dav

14 kommenttia

  1. Mirjam kirjoitti:

    ”Vapaaehtoisesti lapsettomat pariskunnat ovat itsekkäitä. Vain äidit tietää mitä onnellisuus on.” En oo kuullut kenenkään käyttävän tuota ilmaisua.

  2. jemppu kirjoitti:

    En ole aktiivisesti seurannut sua, mutta nyt täytyy sanoa, että tekstisi kolahti! Ihan älyttömän hyvin kirjoitettu ja ihan samoja ajatuksia mulla on joka päivä. Ärsyttävää, kun nykyään joutuu jokaista valintaansa puolustamaan ja perustelemaan kaikille. Ja toisaalta, yritän myös muistuttaa itseäni olemaan mollaamatta muiden valintoja, koska ne ei ole multa pois.

  3. Marko kirjoitti:

    Arvostelu on lapsellista, pinnallista sekä kertoo jokseenkin huonosta itsetunnosta. Me aikuiset kun pystymme halutessamme rakentavaan keskusteluun mielipiteistämme koskien mitä milloinkin. Mutta vain jos haluamme. Toki joistain kirjoittajan esille ottamista asioista, kuten irtoripsistä ja rakennekynsistä on vaikea mitään rakentavaa hakea. Nämä kun ovat lähtökohtaisesti mistään arjen perustarpeista hyvin kaukana, ja joiden hankkiminen perustuu omaan makuun joka on seurausta kohdistetusta mainonnasta eri välineiden kautta sekä siitä mitä näkee muiden ihmisten ympärillään tekevän. Näin ollen joku kokee tuollaisten hankinnan mielekkääksi siinä missä toiselle ne ovat turhuutta. Onneksi miespuolisena moisia ei tarvitse edes miettiä 😉

    Liikkumiseen ja ravintoon kantaa otettaessa mennäänkin sitten jo metsään hyvinkin reippaasti. Harva meistä harrastajaliikkujista kun lukee mitään akateemisia tutkimuksia liittyen joihinkin ravintoaineisiin tai harjoittelumenetelmiin. Ja vaikka lukisi, ei silti tule ajatelleeksi, että aito tiede ei ole pysyvää vaan uuden pätevämmän päätelmän tullessa tietoon todistettavasti vanhat luulot joutavat roskiin sen sileän tien. Pätee toki myös ihan kaikkeen muuhunkin mitattavissa olevaan tutkimustietoon kuin vaan ravintoon ja liikkumiseen. Empiiriset, eli ns. ”jäätelötutkimukset” ovat toinen asia kokonaan.

    Yksi iso ja merkittävä tekijä arvostelun nousussa päivänvaloon on juurikin niin kutsuttu ”some”, jota tämäkin blogi omalla tavallaan edustaa. Joskus vuosituhannen vaihteessakaan vielä, eli ajalla ennen keskustelufoorumeiden, netin kuvapalveluiden, älypuhelimien jne., ei ollut julkisesti mahdollista tavoittaa mielipiteellään ts. arvostelullaan isoa joukkoa kuin lehtien yleisökirjoituspalstalla, jotka tietenkin olivat toimituksen vapaasti muokattavissa ja päätettävissä, että julkaistaanko vai ei. Tämä tyhjiö on kuitenkin nyt täytetty mitä erilaisimmilla viestimillä, joiden käyttäjät edustavat koko kansaa ja jälki on sen mukaista. Netin anonymiteetin suojissa on helppo hakeutua samalla tavoin ajattelevien joukkoon ja kupla sen kun paisuu – mielipiteistä riippumatta. Ja kun näitä sitten toisissa viestimisissä nostetaan esiin on noidankehä valmis ja ei tarvitse ihmetellä lainkaan, miksi arvostelua riittää jatkossakin mutta rakentava keskustelu kritiikkeineen pysyy taustalla.

  4. heidi kirjoitti:

    Tosi hyvä kirjoitus!! 🙂 mukavaa viikkoa sulle! 🙂

  5. TIina kirjoitti:

    Itse olen kovan koulun käynyt tässä muiden ihmisten arvostelussa. Nyt osaan enemmän ajatella että jokainen tavallaan, ja oikeasti vielä olla sitä mieltä. Sitä paitsi nainen saa aina muuttaa mieltään, mistä vain; lapsista, treenistä, ruokavaliosta, tisseistä ja pepuista, kynsistä, hiuksista, ripsistä, tatuoinneista….Jopa miehestä jonka rinnalleen valinnut 😀 Nää kulkee muuten käsikädessä. Kun tajuaa miten ailahteleva on omissa valinnoissaan, on helpompi sulattaa sama muilla!

    • Hellurei81 kirjoitti:

      Kuulostaa siltä että puolustelisit vähän omia valintojasi. Kenelle niitä tarvii puolustella,jokainenhan kantaa tasan tarkkaan vain itse valintojensa seuraukset. Lapsettomuusasia ei ole mielestäni itsekkyyttä,vain naiiviutta ja tietämättömyyttä. Et voi koskaan tietää,miten onnellinen olisit,jos saisit lapsia. Eikö se saata jäädä askarruttamaan loppuelämäksi?

      • Tii kirjoitti:

        Lapset ja lapsettomuus on myös erittäin henkilökohtainen asia, mikä ei pitäisi kuulua kenellekään muulle. Vaikka lapset jollekin toisivat onnen, niin osa haluaa ja saa sen onnen myös muista asioista. 🙂 Ei lapset ole se maailman napa, on paljon muutakin elämässä.

        • Monna kirjoitti:

          Mä olen Tiina sun kanssa ihan samaa mieltä! Ja oikeasti se menee niin, että kun ymmärtää ettei ne päätökset tosiaan aina ole kiveen hakattuja, rupeekin olemaan sekä omille päätöksille että muiden päätöksille hyvin paljon armeliaampi. 🙂

          Myös lapsettomuusasiassa allekirjoitan Tii:n sanat.
          Hellurei81 – oletko tullut ajatelleeksi, että osa lapsettomista pariskunnista on sitä ”vapaaehtoisesti” biologisista syistä, jotka he ovat vaan joutuneet hyväksymään? Se ei todellakaan ole naiiviutta tai tietämättömyyttä.

      • tuuli kirjoitti:

        En tavoita Hellurein pointtia.

        Olen vapaaehtoisesti lapseton ja elän parisuhteessa. Mulla lapsettomuus on aika selkeä valinta, vaikka onkin hyvinkin pitkän mietinnän tulos. Se ei tee minusta itsekästä, että en jatka sukuani. Teen paljonkin kaikkea yhteishyvää, johon välttämättä kaikilla lapsekkailla ei aika ja energia riitä. Tunnen epäitsekkäitä lapsettomia ja lapsekkaita kuten myös itsekkäitä lapsettomia ja lapsekkaita ihmisiä. Ei ole perhekoosta se homma luonteessa kiinni mielestäni.

        Minusta on sen sijaan itsekästä tehdä lapsi siksi, että näkisi, tuleeko onnellisemmaksi…

Vastaa