Ajatelkaa kun on ollut niitä hetkiä, parituntisia jolloin Facebook on romahtanut maailmanlaajuisesti. Nettilehdet reagoivat samantien, uutinen on valmis.
Muistan kerran myös kuulleeni asiasta tv:n uutislähetyksessä.

Profiilikuvani parin vuoden takaa.

Ajatelkaa oikeasti! Facebook kaatuu ja se ylittää uutiskynnyksen.

Samalla se tuntuu pöyristyttävältä, mutta samalla ymmärrän.
Itselläni Facebookissa tapahtuu moni asia. Siellä pyörii työhöni liittyen monta asiaa. Se on ehdottomasti yksi tärkein markkinointikanava. Siellä pidän myös yhteyttä ystäviini ja tuttuihin, keitä en ole nähnyt hetkeen. Myös äitini ja veljeni kanssa viestitellään pääosin messengerin kautta. Toki myös puhelin pirisee melkein päivittäin.. 😉

Vaikka FB onkin isosti työväline itselleni, olen silti halunnut pitää sen ystävien ja kavereiden kanssa kuulumisenvaihtamis-kanavana. Sen vuoksi kaverilistaltani ei löydy asiakkaitani, enkä hyväksy kaveripyyntöjä ihmisiltä keitä en tunne. Olen halunnut vetää siihen rajan.
Tasaisin väliajoin tulee kaveripyyntöjä ihan täysin tuntemattomilta ihmisiltä, miehiltä ja naisilta. Osa varmasti lukijoitani, mutta silti olen päättänyt etten hyväksy tuntemattomia ihmisiä kavereikseni. Haluan julkaista siellä kuvan perhepäivälliseltä tai kirjoittaa statuspäivitykseen asian, jota en halua muiden kuin tuttujen ihmisten näkevän.

En ilkeyttäni tee näin, vaan haluan pitää jonkinlaisen rajan.

Kuitenkin on poikkeuksia. Kaverilistallani on vaikkapa bloggajakollegoitani, joita en ole koskaan nähnyt livenä – mutta vaihdamme kokemuksia ja vinkkejä inboxin kautta. Kaverilistallani on myös bloggaamisen kautta pr-tilaisuuksissa pyörimisten jälkeen ihmisiä ns. ”samalta alalta” tai muuten vaan mediassa pyöriviä ihmisiä joita en varsinaisesti tunne, mutta jokin connection on.

Yksi ensimmäisistä profiilikuvistani, vuonna 2007.

On hauskaa katsoa näitä ”muistoja” Facebookissa. Muutama vuosi taaksepäin FB oli todella paljon enemmän kavereiden kuulumisten selailua. Nämä muistot myös muistuttavat, että silloin statuspäivityksiä tehtiin helpommin ja monista asioista.
Nyt tuntuu, että FB on täynnä mainoksia (omianikin), mutta myös toinen toistaan nokkelampia tai hauskempia statuspäivityksiä.
Kaikenlaisten ”näitä päivityksiä kaverisi inhoavat”-lehtijuttujen jälkeen moni on tullut aremmaksi päivittää omaa FB:tä fiilispohjalla. Mietitään, että onkohan tämä nyt tarpeeksi hauska juttu tai kannattaako tätä tällaista kuvaa tänne laittaa. Mitä jos se ei kerääkään yhtään tykkäystä…

Toki tässäkin asiassa, poikkeuksia on. Kaikki ei ajattele tai toimi samoin.
Mutta olen ainakin itse huomannut, että sellaisten ihan normipäivitysten määrä on laskenut. Ja sitten jos joku sellaisen laittaa, tulee kuvan tai päivityksen alle heti jotain kuittailuja. Tai vastaväitteitä. Tai pätemistä, ”oletko kenties ottanut asiasta  tämän kannan huomioon”…

Jos Facebook lopettaisi olemasta mitä se tarkottaisi käytännössä?
Se tarkottaisi sitä, että myös Whats’App ja Instagram loppuisivat. Faceobook kun ne omistaa.
No tietysti se tarkottaisi sitä, että yhteys ystäviin pitäisi ottaa perinteisin keinoin, puhelimella tai tekstiviestillä. Se tarkottaisi monelle yritykselle uusia markkinointisuunnitelmia, miten saada tulevaisuudessa niin iso yleisö kiinni mainonnalla.

Tarkottaisiko se sitä, että nähtäisiin taas enemmän IRL? Tarkottaisiko se sitä, että vuorokaudessa jäisi enemmän aikaa tehdä muita asioita kuin sormi krampissa selata feediä? 

En tiedä. Mutta itse ainakin ajattelin joululomalla pitää digipaastoa.

Huawein puhelimet on tulleet mulle tutuksi kuluneen vuoden aikana. Kolme erilaista mallia olen saanut kokeilla ja kaikkiin olen ollut super tyytyväinen.

Ensimmäisenä mulla oli testissä Mate 7, isolla näytöllä varustettu puhelin. Super ihana!
Toisena mulla oli testissä hieman pienempi P8, hyvin samankaltainen kuin tällä hetkellä Huawein yksi suositummista malleista Honor-puhelin. Äärimmäisen hyviä molemmat nämä.
Nyt testissä mulla on Mate S, uusin tulokas Huawein markkinoille, Suomeen joulukuun alussa saapunut malli.

Oikeastaan voisin sanoa nyt parin viikon käyttökokemuksen perusteella, että tässä Mate S :ssä on Mate 7:n ja P8:n parhaat puolet yhdistettynä.
Vaikka Mate 7 olikin aivan super makea ison näyttönsä vuoksi (6 tuumaa), on tämä Mate S ehkä kuitenkin vielä parempi käteensopivampana mallina. Se istuu kaarevan takaosan ja ohuen muotoilun vuoksi täydellisesti käteen. Eikä näyttökään kovasti pienemmäksi jää, puhelimessa on nimittäin 5,5 tuuman näyttö.

Mate S -puhelimessa on erityisen nopea sormenjälkitunnistus takakannessa. Se on mun mielestä super hyvä! Vaikka näyttölukituksena olisikin pin-koodi, voi lukituksen poistaa silti vain pienellä sormenpään hipaisulla sormenjälkitunnistimeen.
Puhelimessa olevan Knuckle Sense -rystystoimintojen avulla voi mm. kaksoisklikkaamalla näyttöä rystysellä ottaa näppärästi kuvakaappauksen.

Puhelin on varustettu kahdella laadukkaalla kameralla, pääkamerassa on 13 megapikselin vahvuus, joka takaa oikeasti hyvän kuvanlaadun. Etukamera taasen on jopa 8 megapikselillä, jossa on myös video-ominaisuus.

Huawein yksi parhaita ominaisuuksia on mun mielestä ehdottomasti nimenomaan kamera. Se on ollut kaikissa näissä kolmessa puhelimessa erittäin hyvä ja tarkka. Kuvien laadun paranemisen huomaa ihan jokapäiväisissä kuvissa vaikkapa kuntosalilta tai koiravekkuleiden leikeistä. 🙂
Tarkempia kuvia vaikkapa ruoka-annoksista on kiva ottaa puhelimella, ei tarvitse aina kaivaa järkkäriä esiin. Silti kuvat on todella tarkkoja ja hyvälaatuisia.

Jos uusi puhelin on harkinnassa, suosittelen ehdottomasti tätä Mate S:ää!! Tai jotain muuta Huawein malleista. 🙂 Huawei on mun mielestä ihan ykkönen markkinoiden hinta-laatusuhteessa ja oikeasti myös kaikki mallit, joita olen testannut: käytössä parhaita! En enää vaihtaisi takaisin muihin merkkeihin!

Ei muuta kun selfiekeppi käteen ja joulua odottelemaan! 😉

Puhelin tuotelainassa Huaweilta.