Kiitollisuus toimivaa kehoa kohden.
7Toivepostaus <3
Minulta pyydettiin postausta kiitollisuudesta. Kiitollisuudesta toimivaa kehoa ja terveyttä kohtaan. Se on tärkeä aihe, eikä todellakaan aina itsestäänselvyys.
Itselläni on ollut siitä hyvä onni matkassa, että kehoni on toiminut hyvin. Ainoat asiat, mitkä on ”kärsineet” elämisen myötä on sormet. 😀 On murtunut ja on koira purrut ja on jäänyt auton oven väliin. Mutta mikään muu paikka ei ole koskaan ollut toimintakyvytön. (nyt tekee mieli koputtaa puuta)
Mutta silloin kun kaikki toimii, ei osaakaan usein arvostaa sitä. Yleensähän se menee niin, että sitten kun on se sormi paketissa tai välilevyn pullistuma pakottanut lepoon – osaa vasta arvostaa sitä tervettä kroppaa. Harvemmin me ihmiset hihkutaan joka aamu, että voi jee kuinka siistiä on kun olen terve! Vaikka toisaalta, niin pitäisi. 🙂 Ajatelkaa miten iloinen aamun aloitus se olisi.
Eräs ystäväni joutui pakkolepoon kolmeksi kuukaudeksi, koska hänen kroppansa alkoi käydä ylikierroksilla. Toinen ystäväni joutui yllättäen neljäksi viikoksi liikuntakieltoon sydämensä vuoksi. Päällepäin terveitä nuoria urheilijoita on kaatunut suorilta jaloilta jalkapallopelissä sydänkohtaukseen.
Kuinka moni ylipäänsä pitää terveydestään huolta säännöllisesti? Siis ihan kokonaisuutena. Ei vain sitä, että käy neljä kertaa viikossa salilla ja kaksi kertaa lenkillä? Vaan kuuntelee kroppaansa ja käy ehkä jopa ennaltaehkäisevästi tutkituttamassa itseään lääkärissä säännöllisesti. Aika harva, uskon minä.
Aikuisena kun ei ole mitään säännöllisiä terveystarkistuksia, jää lääkärissä käynti todella vähälle jos ei ole mitään kipuja missään. Kuinka moni on esimerkiksi käynyt mittauttamassa verenpaineen tai kolesteroliarvonsa viimeisen vuoden sisällä?
Toki on olemassa monissa yrityksissä työhöntulotarkastukset, mutta entäpäs sitten jos siellä samassa firmassa on työskennellyt jo viisi vuotta.
Kela lopetti juuri hetki sitten työikäisten ennaltaehkäisevät ASLAK-kuntoutukset. Koska sen hyödyistä ei ollut mitään määrellisiä todisteita. Kela kuitenkin jatkoi toisen kuntoutuksen ylläpitoa, kuntoutus johon hakeudutaan juuri ennen työkyvyttömyyseläkettä tai sairaslomaa ennen. Miten se ennaltaehkäisy?
Mitä jos kävisimme kerran vuodessa laboratoriokokeissa ottamassa veriarvot? Joko yksityisellä tai kunnallisella. Jos tietäisimme kerran vuodessa, että ok – arvot ovat edelleen hyvät. Jatkanpa elämistä samalla tavalla. Tai jos saisimme tietää ajoissa, että nyt on lähteneet arvot koholle – osaisimme reagoida ennen sitä sydänkohtausta tai aivoinfarktia.
Kuinka kiitollinen sinä olet omasta kehostasi ja sen toimivuudesta? Muistaako sitä olla kiitollinen vasta sitten kun joko itselle tai jollekin läheiselle tapahtuu jotain? Monesti sitä herää asioihin vasta kun jotain tapahtuu.
Mitäpä jos muistettaisiin kaikki olla kiitollisia terveistä ja toimivista kehoistamme, jos ne sitä ovat. <3 Huoltaisimme kehoamme niin sisältä kuin ulkoa ja ehkä jopa kävisimme niissä ennaltaehkäisevissä tutkimuksissakin joskus. <3