Äiti lähtee salille ja jättää neliviikkoisen vauvan kotiin isän kanssa tunniksi.
Huono äiti?

Äiti on kotona 24/7 ainakin ensimmäisen vuoden, ei käy edes ruokakaupassa ilman vauvaa. Hyvä äiti?

Äiti käy treenaamassa muutaman kerran viikossa, isä saa kahdenkeskistä aikaa vauvan kanssa, äiti saa omaa aikaa ja lisäenergiaa.
Fitmama + kotiäiti = parempi äiti?

Meillä ihmisillä on monesti tapana olla kovin mustavalkoisia. Se on joko niin tai näin, välissä ei ole vaihtoehtoja. On sitten kyse treenaamisesta, imettämisestä, ruokavaliosta tai mistä vain. Myös ”my way or the highway” on ajatusmallina vähän liiankin tuttu monille. Ei nähdä sen oman toimintatavan ulkopuolelle, että siellä olisi mitään hyvää.

Pikkulasten äitien liikunta tai liikkumattomuus on yksi mielipiteitä vahvasti jakava juttu. Osa on sitä mieltä, että äidit jotka haluavat treenaamaan lapsen ollessa alle puolivuotias, ovat itsekkäitä äitejä. Osa taas on sitä mieltä, että treeni on omaa aikaa ja tekee ainoastaan hyvää äidin jaksamiselle ja treenihetkien kautta on taas entistä parempi äiti pikkuiselleen. Joillakin on kova hinku treenin pariin, että pääsisi nopeasti takaisin raskautta aiempiin mittoihin ja sitten esitellään sixpackia somessa jo pari kuukautta vauvan syntymän jälkeen. Jotkut jää kotiin ja treeni-into katoaa ihan täysin ja tilalle tulee ehkä jopa herkuttelu. Niin tai näin, onko kukaan toista parempi äitinä?

Sitten on meitä, jotka hinkuvat treenin pariin, koska se tuo vaan niin käsittämättömän hyvän fiiliksen niin henkisesti kuin fyysisesti. Meitä, jotka ajattelee, ettei tunti erossa vauvasta tee henkisesti suurta lovia vauvan tunne-elämään. Meitä, jotka ajattelee äidin oman ajan vain lisäävän rakkautta lastaan kohtaan. Jopa vain puolituntia joogasalissa tai kuntosalilla, tai vaikka oman olohuoneen nurkassa käsipainoja nostellen tuo energiaa ja endorfiineja hurjasti.

Olen vahvasti sitä mieltä, että se ei ole itsekästä haluta liikkumaan sitten synnytyksen jälkeen, kun kroppa on siihen valmis. Olen vahvasti sitä mieltä, että oma aika tekee äidin mielenterveydelle pelkästään hyvää. Se ei tarkoita sitä, etteikö äiti haluaisi olla vauvan kanssa. Ei lainkaan! Toki on tilanteita, joissa äiti ei vain pääse kotoa vauvan luota pois niin helposti. Yksinhuoltajat tai vaikkapa perheet, joissa isä tekee työmatkoja paljon.

Meillä tyttö täyttää pian viisi viikkoa ja ne muutamat kerrat mitä olen käynyt yksin kaupungilla pyörähtämässä tai ystävän kanssa kahvilla on ollut pelkästään hyviä kokemuksia. Silti joka kerta kotoa vauvan luota lähtiessa on sydämessä kouraissut, miten raaskin lähteä vauvan luota. Mutta voi sitä ikävän määrää ja rakkauspuuskaan suuruutta sitten, kun olen kaupasta tai kahvilta palannut kotiin pienen rakkaan vauvamme luo. <3 <3 <3 Silti; näitä rakkauspuuskia tulee ihan vauvan luota lähtemättäkin. 🙂 En minä ainakaan kaipaa sitä omaa aikaa sen vuoksi, että rakastaisin lastamme enemmän tai että kaipaisin pois hänen luotaan. Kaipaan vain niitä muitakin juttuja elämässäni. <3 Mutta hetkikin pois vauvan luota vain korostaa rakkautta.

Odotan ihan hirmuisesti jo sitä, että pääsen tekemään ensimmäisen kevyen salitreenin. Ehkä jo ensi viikolla yläkroppaa tuetuilla liikkeillä. Eilen kävin Galleria Esplanadilla sijaitsevassa Lavli Living Roomissa tekemässä ihan kevyen kehonhuollon ja voi että miten oli ihana fiilis istua jumppamatolle ja vähän venytellä. Tuukka tykkäsi kovasti, kun sai olla tytön kanssa ihan vain kahdestaan kotona. Tutustua vauvaan ja ihmetellä hänen touhujaan.

Tiedän sen treenin tuoman endorfiiniryöpyn olevan aivan valtava. Ja olen todella positiivisesti yllättänyt siitä, kuinka kovasti treenin pariin kaipaankin. Mietin nimittäin raskauden loppuvaiheessa, että mitä jos treeni ei enää maitakaan?! Ei se tietysti olisi ollut mikään kuolemansynti. Mutta asia mietitytti minua, kun nyt olen muutaman vuoden ajan tottunut liikkuman monta kertaa viikossa ja teen sitä myös työkseni. 😉

***

Joka tapauksessa, olen sitä mieltä ettei tässä asiassa ole oikeaa tai väärää tapaa. Itselleni paras tapa on se, että pääsen välillä treenaamaan. Jollekin toiselle äidille treenaamattomuus on paras tapa. Mutta kumpikaan meistä ei ole toista parempi tai huonompi äitinä.

Ja sitä paitsi sen ei tarvitse olla joko Fitmama tai Kotiäiti, se voi olla fitti kotimama. 😉

Meillä on ollut tytön kanssa ajoittain iltaisin ongelmia saada häntä rauhoittumaan. Yöt menee kivasti ja aamut / aamupäivät. Mutta siinä klo 19-20 aikoihin kun tyttö heräilee, ei hän syömisen ja vaipanvaihdon jälkeen meinaa rauhoittua. Ei syliin, ei vaunuihin, ei sitteriin..

Juttelimme erään ystävämme kanssa, joka kertoi lapsellaan olleen koliikkikeinu, vaikkei hänellä koliikkia ollutkaan. Innostuimme tästä ja mietimme josko mekin hankkisimme vauvakeinun. Näin instgramista myös muutamalta ”sometutulta” keinujärjestelyjä vauvan kanssa ja innostuin lisää.

Koska olen tällainen kaikkitännehetinyt -tyyppi, googlasin itsenäisyyspäivänä keinuja kuin hullu ja löysinkin Verkkokauppa.comista Gracon vauvakeinun, jota oli minulle suositeltu. Kauppa oli kaiken lisäksi auki itsenäisyyspäivänä, joten pistin keinun saman tien tilaukseen ja ajettiin Jätkäsaareen hakemaan keinu kotiin.

Olin ihan into piukassa ja kokosin kiikun heti kotiin päästyämme. Kun tyttö heräsi päikkäreiltään ja oli syötöt ja muut tehty, kokeilimme heti keinua. Ja voi ettien että!! Tämä pieni tötterömme oikein silmin nähden nautti kiikkustuolissa menosta. 😀

Keinussa on kuusi erilaista keinutusnopeutta ja kaikenlaisia luontoääniä ja musiikkia Bachin Air:sta lastenlauluihin. 😉 Tyttö kuunteli veden solinaa silmät suurina ja oli niin tyytyväinen. Eikä mennyt montaa minuuttia kun hän jo nukahti keinuun.

”Jee! Tää on hei tosi siisti!”

Tämä ei siis ole maksettu mainos! 😀 Vaan vauvakeinu hankittiin ihan omasta kukkarosta. Vaikka keinulla hintaa olikin lähes 200€, olemme ihan super tyytyväisiä hankintaan! Oikeasti jo nyt päivän keinuttelujen jälkeen tuntuu, että tämä oli yksi parhaita hankintoja vauvalle. ❤️

Eilen ei ollut minkäänlaisia riehumisia tai raivareita illalla, vaan Linnan juhlien ajan tyllerö kiikkui keinussa (n.1,5h) ja sen jälkeen siirsimme hänet iskän viereen nukkumaan. ❤️

***

Suosittelen oikeasti jonkinlaista keinua ihan kaikille pikkuvauvojen vanhemmille. 🙂 Tai siis ei vanhemmille, vaan sinne kotiin.. 😀 Näitä on eri merkeiltä ja paljon erilaisia. Tuo sähkökäyttöinen itse itseään keinuttava oli mielestämme paras ratkaisu meille, sillä saa kädet vapaaksi ja tyttö nautiskelee menosta aaltojen liplatuksessa ja lintujen lauluissa. ❤️