Ystävyys ja äitiys

Ystävyyssuhteet muuttavat vuosien varrella muotoaan, jotkut hiipuvat pois ja jotkut säilyvät vuosikymmeniä. Muutoksia ystävyyksissä ei ole vähiten silloin kun vauva syntyy elämään mukaan. Tämäkin on asia, jonka olen oppinut vasta pienen tyttäremme myötä. Edelleen minulla on onneksi tallella samat vanhat ystävät, jotka olivat ennen äitiyttä. <3 Mutta nyt äitiyden myötä olen saanut ihania uusia ystäviä – äitiystäviä. <3 Ja niiden vanhojen ystävien kanssa, joilla on lapsia, on tullut uusi leveli siihen aiempaan ystävyyteen.

Ystävänpäivänä meillä kävi vieraita Tampereelta asti. Umppu ja Vikke, sekä Emma ja Emil. Meillä olikin sitten yhtäaikaa talossa 2kk, 3kk ja 10kk -ikäiset vauvat. 🙂 Oli ihana katsella, kuinka eri kehitysvaiheessa kaikki olivat. Jotenkin tuntui, että Vikke oli niin pieni vielä, vaikka meidän Emmakin oli vain reilu kuukausi sitten samanikäinen. Emil taasen vaikutti jo ihan isolta pojalta, kun hän mennä touhusi ympäri kotiamme ja nousi tukea vasten jne.

On ihanaa jutella äitiystävien kanssa. Voi puhua ihan ”rauhassa” niin paljon niistä vauvajutuista, kun sielu sietää. Myös vertaistukea saa heiltä. Voi jutella, onko teillä käynyt näin ja entä mitä sitten tällaisessa ja tällaisessa tilanteessa kannattaa tehdä.

Olen myös ajatellut, että ilman äitiyttä minulla olisi jäänyt ehkäpä tutustumatta moniin ihaniin nykyisiin ystäviini. En sano, etteikö meistä olisi ilman vauvaa voinut tulla ystäviä vaikkapa Umpun ja Emman kanssa, mutta luulen, että samanlaiset elämäntilanteet ajaa yhteen paremmin. Juttelin tästä samasta asiasta myös Hillan kanssa vaunlenkillä ja Lauran kanssa viime viikolla tavatessamme. On ihanaa, että äitiys on tehnyt meistä ystäviä.

On myös tosi virkistävää ja ihanaa nähdä ystäviä, keillä ei ole lapsia. 😀 On ihana puhua välillä jostain muustakin kun siitä, monta kertaa kenenkin vauva on kakannut päivässä ja onko ollut korvatulehdusta ja mistä senkin tietää. Kuulemma oppii tietämään.. 😉

Viime viikolla näin ystävääni Nanaa ja oli ihana puhua ihan eri jutuista kuin vauvajutuista. Ystävämme Emmi kävi meillä kylässä viime viikolla ja oli ihana nauraa oikein mahanpohjasta hölmöille jutuille ja puhua muustakin kuin vauvoista. 😉 Vaikka Emma viihtyikin Emmin sylissä ja oli mukana jutuissa. Tai kun kävin vaunulenkillä ystäväni Sannan kanssa, vain minulla oli vaunut ja höpötimme kaikenlaista maan ja taivaan väliltä, myös vauvajutuista, mutta paljon muustakin.

Tästäkin asiasta huomaa, että keskitie on se paras tie. 😀 Ei tarvitse mennä äärilaitoja pitkin. Että sitten kun on äiti, niin on sopivaa liikkua vain muiden äitien seurassa ja puhua vain vauvan kakasta. Tai toisaalta, miten ihanaa on kun välillä voi tehdä juurikin sitä ihan täydestä sydämestä. Ja sitten välillä nähdä muitakin kuin äitiystäviä.

***

Onko muut huomanneet samaa? 🙂

Ihanaa päivää toivotellen,

PS. Meidän Hyvinvoiva äiti – tapahtumaan on vielä paikkoja jäljellä, mutta enää alle puolet! 🙂 Joten pidä kiirettä, jos haluat mukaan tähän ihanaan, kannustavaan ja lämminhenkiseen tapahtumaan mukaan! Voit lukea lisää TÄÄLTÄ.