Mihin niitä proteiinipatukoita ja palautumisjuomia tarvitsee? Voiko niitä käyttää muuhunkin kuin treenin jälkeiseen hetkeen? Ja onko lisäproteiinin tarve vain kuntosalitreenin jälkeen?

Nämä on kysymyksiä, jotka usein pyörii monien mielessä. Minäpä kerron oman tietämykseni asiaan! 🙂

Minä käytän usein proteiinipatukoita välipaloina. Patukoista sanotaankin, että ne sopivat treenin jälkeen palautumiseen tai välipalaksi. Usein myös nappaan proteiinipatukan laukkuun mukaan, kun lähden treenaamaan. Treenin jälkeen haukkaan patukan mahaani, koska A) minulla on aina treenin jälkeen kova nälkä ja B) lihakset saa heti rakennusainetta treenin jälkeen.

Ennen treeniä

Syö 1-2 tuntia ennen harjoittelua, jotta ruoan kaikki energia ehtisi imeytyä kehoosi.Täydellä vatsalla voi myös olla hankalaa treenata ja saatat alkaa voida pahoin harjoittelun aikana.

Harjoittelun aikana

Harjoittelun aikana on hyvä juoda. Juominen on tärkeää elimistön nestetasapainon kannalta. Kaikkien tulisi juoda vähintään kaksi litraa päivässä. Sinun tulisi juoda 1,5 litraa nestettä korvataksesi yhden tunnin tehokkaan harjoittelun kulutuksen.

Palautuminen treenin jälkeen

Treenin jälkeen keho on kuluttanut runsaasti hiilihydraatteja. Verensokeri on alhainen, jolloin keho hajottaa lihaksia saadakseen nopeasti energiaa. Tämän estämiseksi on tärkeää saada harjoittelun jälkeen nopeasti hiilihydraatteja ja proteiinia, mieluiten 30 minuutin kuluessa.

Lihakset ovat ihmiskehon eniten energiaa vaativat osat. Mitä enemmän kehossa on lihasmassaa, sitä enemmän kaloreita kuluu. Mikä tavoitteesi sitten onkin, on tärkeää, ettet anna rasituksen vaurioittaa lihaksia.

Tämä alleviivattu teksti on lainaus suoraan Gainomaxin sivuilta. Siinä on mielestäni tosi hyvin pähkinänkuoressa se, miksi sekä proteiinia, että hiilihydraatteja tarvitsee saada tarpeeksi treenin jälkeen. Ja muutenkin hyvä kooste päivän ruokarytmistä! Kursivoin vielä viimeisen kappaleen, koska siinä on tärkeä pointti!

Valitettavan usein käy nimittäin niin, että kun lähdetään treenaamaan ja syömään fiksusti, syödäänkin liian vähän kulutukseen nähden. Monesti myös kiireinen aikataulu tekee sen, että on helppo nojautua siihen ”en ole ehtinyt syödä” -juttuun. Mutta sitäkin varten palautumisjuomat ja proteiinipatukat on hyvä keksintö!

Gainomaxilla löytyy paljon erilaisia palautumistuotteita, on erilaisia juomia ja erilaisia patukoita. Vähän riippuen tarpeesta. On sokerittomia, on vähähiilihydraattisia ja myös niitä joista löytyy hiilihydraatteja runsaasti. Kaiksita tuotteista löytyy myös tarpeeksi proteiinia.

Jos painonpudotus on mielessä, voi palautumisjuomista tarkkailla sokerinmäärää ja samoin niistä proteiinipatukoista. Mm. tuo Gainomaxin Lean recovery drink on hyvä ravintoarvoiltaan, eikä siinä tosiaan ole lisättyä sokeria. Raise the bar (joka oli muuten ihan älyttömän hyvää) -patukka sisältää esimerkiksi enemmän sokeria, kuin Lean on protein -patukat.

Keho tarvitsee siis aina rakennusaineita treenin jälkeen. Jos treeni on ollut lihasvoimatreeni, esimerkiksi kuntosalilla, voi palautumisjuoma olla proteiinipitoisempi ja vähähiilihydraattisempi. Mutta hiilihydraattejakin tarvitaan lihasvoimatreenistä palautumiseen. Jos treeni on taasen ollut voimakas aerobinen suoritus, vaikkapa pitkä juoksulenkki tai spinning-tunti, on tärkeää saada paljon hiilihydraatteja koneeseen treenin jälkeen.

Proteiinia suositellaan nautittavaksi noin 10–20 prosenttia koko päivän energiantarpeesta. Aikuisella se tarkoittaa tavallisesti 1,1–1,3 grammaa painokiloa kohti päivässä. Proteiinin tarve vaihtelee elämäntilanteen ja aktiivisuuden mukaan ja voi olla jopa kaksi grammaa painokiloa kohti päivässä. Monesti paljon treenaaville suositellaankin, että se proteiininsaanti olisi 1,5 – 2,0 grammaa per painokilo per päivä. Proteiini on treenaajien lisäksi todella tärkeää painonhallitsijoille/pudottajille, ikäihmisille, raskaana oleville ja imettäville. Proteiini ei juuri varastoidu elimistöön, joten siksi sitä tarvitaan ruokavaliosta jatkuvasti.

***

Miten te käytätte proteiinipatukoita tai palautumisjuomia?

Tervehdys kaikille! Minulla on tänään 1-vee syntymäpäivä! Täytän siis yhden vuoden!
Olen mielestäni jo aika iso tyttö. 

En olekaan teille pitkään aikaan mitään kirjoitellut, on ollut vähän muita puuhia. Kuten mm. koirien ihastelu, syömisen opettelu ja kävelyhommat. Mutta nyt yksvuotispäivän kunniaksi ajattelin tulla teille vähän kertomaan juttuja.

Minä olen oppinut syömään itse lusikalla. En oikeastaan enää yhtään pidä siitä, että äiti tai iskä yrittää syöttää minua. Mielestäni on paljon kivempaa syödä itse. Tykkään syödä joko syöttötuolissa tai sitten seistä olohuoneen pöytää vasten ja syödä siinä samalla. Osaan jo aika hyvin käyttää lusikkaa, nimittäin nykyään yli puolet ruuasta menee ihan suuhun asti. Vielä vähän aikaa sitten se ruoka kyllä aina tipahti lusikasta lattialle juuri ennen kuin lusikka saavutti suuni. Minun mielestäni on myös hauskaa syöttää koiria, varsinkin Gere on aina siinä vieressäni kun syön. Annan hänelle sitten välillä maistiaisia siitä minun lusikastani.

Vielä en oikein tykkää kävellä yksinäni. Olen kokeillut sitä pari kertaa, ihan muutaman askeleen verran. Mutta paljon kivempi on kyllä pitää äitiä tai iskää yhdestä sormesta kiinni ja sitten mennä. Eilen vähän yritin juostakin iskän sormesta kiinni pitäen. Se meni kyllä ihan nauruhommiksi ja iskä oli ihmeissään. Katsotaan josko minä vaikka kohta alkaisin itse kävelemään, ei tarvitsisi sitten äidin tai iskän aina kulkea minun kanssani. Tai, no toisaalta siitä minä kyllä juuri pidän.

Minusta on ihan ihmeellistä, että melkein joka päivä opin jotain uutta. Minä ymmärrän hirmuisen hyvin mitä minulle puhutaan, yritän kyllä vastatakin aina tomerasti, mutta minusta vähän tuntuu ettei kaikkea puhumistani vielä ihan ymmärretä. Jos puhun koirista tai Gerestä, niin silloin kyllä ainakin äiti ja iskä tietää.

Minulle järjestettiin perjantaina 1-vuotiskuvaukset. Sain olla hirmuisen korkealla ja ilmapallot leijui tuulessa hauskasti. Niin ja minulle puettiin myös sellainen mansikkapuku päälle. Se ostettiin minulle näitä kuvauksia varten jo toukokuussa Tukholmasta. Se on aika hauska puku!

Minä nukun nykyään omassa huoneessa. Tai no se on kyllä äidin ja iskän työhuone, mutta olen ymmärtänyt saavani ihan ihka oman huoneen sitten kun pian muutamme. Nyt nukun siellä toimistohuoneessa omassa sängyssäni. Nukun siellä kyllä oikein hyvin. Nykyään menen nukkumaan joskus 19.30-20 välillä ja sitten herään kerran yössä syömään. Minulla on vielä aika kova nälkä aina öisin, se on kiva juttu kun saan sitten pullollisen maitoa yölläkin. Juon sen ja sitten käännän kylkeä ja jatkan uniani aamuun. Yleensä herään joskus 07 aikoihin ja sitten me katsellaan telkkarista piirrettyjä ja syödään aamupalaa.

Edelleen minun suurinta herkkua on perunamuussi ja uunilohi. Sitä voisin syödä ihan vaikka joka päivä. Myös ne sellaiset hassut smoothiepussit on ihan hyviä. Niistä tykkään varsinkin silloin, kun kurvaillaan rattailla tuolla ulkona. Mutta ihan todella paljon minä vieläkin pidän siitä maidosta. Se on kyllä vaan niin hyvää. Olen kuullut, kun äiti ja iskä on puhuneet jostain sellaisesta, että sitä pitäisi alkaa vähentämään. Minusta kyllä tuntuu, että ne ovat jo vähentäneet sitä kertomatta minulle.  

Äiti sanoi, että olisi halunnut kirjoittaa sellaisen muistelukirjoituksen siitä, kun synnyin. Mutta minä sanoin, että on minun synttäripäivä, niin minä saan nyt kyllä kirjoittaa. Eikös siitä synnytyksestäkin ole jo puhuttu ihan tarpeeksi?

Niin ja mitä teille kuuluu? Onko siellä minua nuorempia lukijoita joukossa? Kuka muu pitää koirista ja siitä perunamuussista? Entä maidosta? Onko se  jonkun muunkin mielestä vielä suurta herkkua?

T. Emma

Kaikki kuvat: Ossi Pietiläinen