Eväät tekee retken!
Kaupallinen yhteistyö: Becel Suomi

Olen aina rakastanut tehdä eväitä. Siitä tulee jo puolet retkifiiliksestä! Kun sitten on sen eväshetken paikka, on ihanaa avata eväslaatikko ja kaivaa sieltä esiin eväät. Tiedättekö te sen tunteen? 🙂
Becel on lanseerannut tänä keväänä kolme uutta (vegaanista) levitettä. Kaksi ihan uutta makua, sekä Becel Luomun, joka on säilöntäaineeton ja markkinoiden ensimmäinen luomumargariini 100% kasvipohjaisesti. Kaksi uutta makua ovat:
- Avokado- & limeöljy (15% avokadoöljyä)
- Saksanpähkinäöljy (15% saksanpähkinäöljyä)
Minä tein meille retkievääksi tällä kertaa voileipiä. Kauraleipiä, joihin laitoin juustoa, kalkkunaleikkelettä, tomaattia, kurkkua ja salaattia. Leivät voitelin näillä Becelin uutuusmauilla. Pari leipää saksanpähkinä-maulla ja pari leipää avokado & lime -maulla.

Olen itse tykästynyt tuohon saksanpähkinämakuun, mutta myös tuo avokado & lime on hyvää! Molemmissa maistuu mukavasti nuo maut, mutta ne eivät ole kuitenkaan liian voimakkaita. Uudet Becelit sopii myös leivontaan ja paistamiseen. Ja meinaan nyt kesälomalla ehkä tehdä jotain sämpylöitä itse ja kokeilla leipomiseen näistä jompaa kumpaa makua.
Me päätimme lauantaina lähteä retkelle Nuuksioon. Se on paikka, jossa käydään aina pari kertaa vuodessa talsimassa Tuukan ja koirien kanssa. Tällä kertaa mukana oli ensimmäistä kertaa myös Emma. <3

Emma viihtyy todella hyvin luonnossa. Se hämmästelee kaikkia värejä, ääniä ja mitä ympärillään näkee. Tietysti koirat myös viihtyvät ihan super hyvin metsässä, joten tämä retki oli jo ennalta ajateltuna hyvä juttu. 🙂 Halusimme tehdä mukaan kunnon eväät, jotain terveellistä ja ravitsevaa. Siksipä pakattiin matkaan nämä eväsleivät, pari banaania ja vettä.
Minulla helposti kesälomalla ja varsinkin väsyneenä menee herkuttelun puolelle. Siksi haluan tietoisesti suunnitella etukäteen ruokailuja, silloin ”vaara” lipsumiseen on paljon pienempi. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Eikö vaan?
Becel-tuotteet sisältävät hyvän yhdistelmän luonnon kasviöljyjä. Nämä kyseiset, siemenistä saatavat kasviöljyt sisältää mm. runsaasti omega-3- ja -6-rasvoja, jotka auttaa ylläpitämään sydämen terveyttä. Omega-3- ja -6-rasvat auttavat ylläpitämään normaalia kolesterolitasoa. Becel-tuotteet sisältävät runsaasti elimistölle tarpeellista tyydyttymätöntä rasvaa. Näin ollen vaikkapa nämä uutuustuotteet sopii mainiosti sydänystävälliseen ja monipuoliseen ruokavalioon, sekä terveellisiin elämäntapoihin.

Yritän itse koko ajan pitää hyvän tasapainon ruokavaliossa. Vaikka herkkuja menee ehkä hieman enemmän kuin joskus, yritän vastapainoksi pitää syömiset ruodussa. Tarkoittaen sitä, että en koko päivää aamusta iltaan seitsemänä päivänä viikossa syö karkkia ja suklaata. Vaan arkisin syödään terveellisesti: hyvä aamupala, lounas ja päivällinen. Sekä väleissä terveellisiä välipaloja pariin otteeseen päivän aikana. Lauantaisin pidän herkuttelupäivän, silloin saan ostaa itselleni irtokarkkeja ja suklaata. 🙂
Olen nyt aikalailla viisi vuotta noudattanut sellaista 80% – 20% -menetelmää. 80% ajasta syön järkevästi ja mietin mitä suuhuni laitan. 20% ajasta otan rennommin ja sallin herkkuja sun muita. Tämä on toiminut minulla hyvin. Olen sitä mieltä, että kokonaisuus ratkaisee tässäkin asiassa. Kun miettii vähän mistä ruokavalio koostuu, mitä rasvoja, mitä proteiinin lähteitä ja mitä hiilihydraatteja ruokavaliossa on – tulee kokonaisuudesta hyvä.
***

Myönnän, mutta en selittele.
Olen saanut kevään aikana blogiin aina silloin tällöin tämäntyylisiä kommentteja:
”Ihanaa, kun kirjoitit tämän postauksen vanhalla omalla tyylilläsi. Mitään selittelemättä tai pahoittelematta.”
”On tylsää, kun kirjoitustesi tyyli on muuttunut kevään aikana, etkä enää kirjoita niin spontaanisti ja räväkästi omia mielipiteitäsi kuin ennen.”
”Kirjoituksistasi paistaa, että pelkäät kertoa omia mielipiteitäsi ilkeiden kommenttien pelossa.”

***
Kyllä, myönnän. Harkitsen nykyään valitettavan usein, että voinko kirjoittaa näin tai noin. Toki edelleen kirjoitan rehellisesti, mutta jätän myös asioita sanomatta. Niin sitä vaan ihminen toimii. Jos tarpeeksi monta kertaa koira hyökkää kimppuun, niin varmasti sitä koiraa alkaa pelkäämään. Eikö?
Nyt hyökkäävä koira on ollut lukijani. Ei missään nimessä kaikki, mutta kuitenkin niin moni, että olen alkanut varoa sanomisiani. Tällä hetkellä elämä tuntuu olevan sen verran väsyttävää, että en todella jaksa käsitellä siihen päälle enää mitään idioottien v*ttuiluja. Sen vuoksi, suojellakseni itseäni, joudun harkitsemaan mitä kirjoitan.
Myönnän myös sen, että olen muuttunut ihmisenä puolen vuoden aikana. Huomaan, että moni sellainen asia joka on ennen ollut tärkeää tai merkityksellistä, ei enää välttämättä ole. Prioriteetit ja merkitykselliset asiat ovat muuttuneet. Ennen en voinut oikeasti lähteä kauppaan, jos minulla ei ollut kulmakarvoja laitettuna tai edes vähän aurinkopuuteria. Nyt sillä ei ole väliä. Haluan toki edelleen pukeutua hyvin ja olla siisti. Haluan laittautua välillä ja lakata kynteni. Mutta ehkä jonkinlainen pieni kärki turhamaisuudeltani on tipahtanut pois.
Vertaistuki ja mustavalkoisuus
Blogin kirjoittaminen on kuitenkin minulle edelleen tärkeää, se on harrastukseni ja työni. Teen sitä mielelläni ja usein. Haluan kirjoittaa aiheista, joista ei välttämättä niin paljon puhuta. Koska tiedän saavuttavani kirjoituksillani monien kymmenien tuhansien silmät, haluan tuoda arkojakin aiheita esille. Jotta ehkä edes yksi ihminen saisi vertaistukea omille tilanteilleen.
En ehkä myöskään ole enää niin kärkäs mielipiteissäni. Tai, no siis vahvat mielipiteet edelleen minulta löytyy. Mutta ehkä en halua enää huutaa niitä omiani niin kovaan ääneen. Haluan omilla kirjoituksillani myös tehdä näkyväksi sitä, että asioilla on aina kaksi puolta. Mikään ei ole mustavalkoista. Siksi joku kirjoitus saattaa tuntua jonkun vanhan lukijan silmiin selittelyltä, joka on tottunut lukemaan minun paasauksiani. Ehkä? En tiedä.

Riehumaakari
Äitiys on pehmentänyt minua. Niin henkisesti, kuin fyysisesti. 😉 Haha.. Ei, mutta näin se on. Haluan nostaa tärkeitä aiheita esille blogissani, kirjoittaa aroistakin asioista. Olen edelleen sitä mieltä, että jokainen äiti ja isä on hyvä omalle lapselleen omalla tyylillään. Olen edelleen sitä mieltä, että homoilla kuuluu olla samat oikeudet kuin heteroilla. Olen edelleen sitä mieltä, että ihmisille pitäisi opettaa käytöstapoja enemmän. Edelleenkin minulla nousee savua korvista joka kerta, kun näen vapaana juoksevan koiran. En vieläkään ymmärrä, miten jotkut ihmiset voivat ja haluavat satuttaa toisia henkisesti tai fyysisesti. Olen edelleen sitä mieltä, että tunteilleen pitää antaa tilaa ja niiden pitää antaa loistaa. En vieläkään ole mikään seinäruusu, en tyyliltäni enkä läsnäololtani. Tykkään edelleen ripsipidennyksistä ja huulipunasta. Haluan vielä joku päivä humaltua oikein kunnolla, vaikka en enää mikään männävuosien bileprinsessa olekaan. Haluan edelleen harjoitella käsilläseisontaa ja temppuilua, kunhan keskivartaloni siihen luvan antaa. Niin ja sitä pyöreää pakaraa.. 😉
Silti taidan olla vähän pehmompi nykyään kuin ennen. Ja olkoon se niin. Rakastan olla pehmo. Rakastan sitä, että minusta on tullut äiti. Rakastan sitä, että minulla on tällainen kanava, jossa voin monista asioista kirjoittaa. Rakastan teitä lukijani. Ilman teitä, ei olisi tätä blogia. Pehmoillen tai kovistellen. 😉



4