OMG! Käytiin maanantaina tutustumassa Emman päiväkotiin. Ihana, pieni, yksityinen musiikkipäiväkoti. Ihana tunnelma, alle 40 lasta koko päiväkodissa. Emma sai heti kavereita ja hetken sylissä istuskelun jälkeen lähti tallaamaan pitkin leikkihuonetta. 🙂

Emma aloittaa päiväkodin helmikuun lopussa ja on ainakin tän kevään ja alkukesän kolme päivää viikossa siellä. Mä haluan olla vielä pari päivää viikossa kotona Emman kanssa ja myös Emman isovanhemmat haluaa viettää edelleen aikaa Emman kanssa. Eli pehmeä lasku päiväkotimaailmaan.

Mutta voi kauhistus, kun mua alkoi jännittämään!! Merkkasin kalenteriin ylös ensin viikon, jolloin ollaan Tuukan kanssa vuorotellen Emman kanssa tutustumassa joka päivä muutama tunti päiväkotiin, ja sitten päivän jolloin Emma aloittaa siellä ihan itsekseen. Tämän ensimmäisen ”varsinaisen” päiväkotipäivän merkkaaminen kalenteriin tuntui ihan hurjalta!! 😀

Samaan aikaan tuntuu helpottavalta, että päiväkoti alkaa. Tulee säännöllinen rytmi omiin työjuttuihin ja arkeenkin. Mutta samaan aikaan se tuntuu tosi pelottavalta ja isolta askeleelta. Miten mun rakas pieni kullannuppu pärjää siellä päiväkodissa ihan yksin??

Kun kirjoitin tuon viimeisen lauseen, ymmärsin samalla itsekin miten hölmöltä se kuulostaa. Tottakai hän pärjää. Mutta se fiilis siitä, jos tulee pelottava tilanne ja äiti (tai isä) ei ookkaan siinä vieressä, vaan joku vieras ihminen. Tottakai niistä tarhantädeistä tulee tuttuja ajan kanssa, mutta varsinkin ne ekat päivät hurjistuttaa. 🙁 On varmaan tosi vaikea lähteä sieltä pois. Mua alkaa jo nyt itkettää. 😀

Voi pieni rakas! Ihan just vastahan Emma syntyi, nyt yhtäkkiä tyttö on menossa päiväkotiin! Voi luoja.. 😀

Minkälaisia kokemuksia ja tunnelmia teillä on ollut päiväkodin aloituksesta tai alettua? 

Kaupallinen yhteistyö: Joutsenmerkki ja Lotus

Oon alkanut miettimään entistä enemmän sitä, miten voisi omalta osalta tehdä vastuullisempia ratkaisuja ihan arkipäviin? Pienentää sitä omaa hiilijalanjälkeä ja kantaa kortensa kekoon maailman hyvinvoinnin kannalta.

Mulle on aina merkannut ympäristön hyvinvointi. Vaikka syön lihaa ja matkustan välillä lentokoneella ulkomaille, haluan tehdä ratkaisuja, joilla voin kuitenkin vaikuttaa edes pienesti. Kaikki hyvät valinnathan on aina askel parempaan! 🙂 Joskus oon miettinyt, että onko sillä merkitystä mitä yksittäinen pieni ihminen tai perhe tekee ekologisuuden puolesta, jos isot tekijät heittää koko ekologisuuden romukoppaan. Mutta kyllä niillä on merkitystä!

Helppoja tapoja lisätä ekologista vastuullisuutta arkipäiviin on mm. kierrättää roskat, valita ruokalautaselle useammin kasviksia ja kalaa, lihan sijaan. Jos mahdollista pitää etäpäiviä tai matkustaa työmatkoja julkisilla. Kotona ei välttämättä tarvitse olla koko ajan kaikki patterit täysillä, eikä ihan jokaisessa huoneessa valot päällä. Kotimaisten, lähellä tuotettujen raaka-aineiden valinta on myös hyvä tapa.

Suomessa kaupoissa kannattaa suosia myös Joutsenmerkittyjä tuotteita! Joutsenmerkityt tuotteet ja palvelut täyttää tiukat ympäristövaatimukset, jotka perustuu elinkaariajatteluun. Siinä arvioidaan mm. materiaalien alkuperä, tuotannon ja käytön energiankulutus sekä kemikaalien käyttö ja jätteiden synty koko tuotanto- ja kulutusketjun aikana.

Me kaikki ostetaan kotiin vessapaperia ja moni myös talouspaperia ja nenäliinoja. Lotuksen tuotteissa on Joutsenmerkki kyljessä. 🙂 Joutsenmerkitty pehmopaperi kuuluu tuoteryhmänsä vähiten ympäristöä kuormittaviin tuotteisiin ja Joutsenmerkki osoittaa, että tuote täyttää tiukat ympäristövaatimukset. Meillä ainakin kuluu paperia aika paljonkin, niin vessa- kuin talouskin, siksi sillä mitä pehmopaperia ostaa on merkitystä! 🙂

Mun mielestä oli tosi mielenkiintoista lukea tällainen fakta Joutsenmerkistä:

Joutsenmerkillä on kriteerit yli 60 tuote-ja palveluryhmälle. Ehdotukset uusiksi tuote- ja palveluryhmiksi testataan niin sanotulla RPS-menettelyllä:

• R tarkoittaa relevanssia eli liittyykö tuoteryhmään ympäristöongelma ja kuinka suuri se on.
• P tarkoittaa potentiaalia eli voidaanko ympäristöongelmalle tehdä jotain.
• S tulee ruotsinkielen sanasta styrbarhet eli ohjattavuus, joka määrittelee muun muassa sen, miten hyvin Joutsenmerkki voi ongelmaan puuttua.

Vasta kun kaikki RPS:n kolme parametria täyttyvät, Joutsenmerkki voi laatia toimivat kriteerit tuote- tai palveluryhmälle.

***

Minkälaisia ekotekoja ja vastuullisia valintoja te teette arkipäiviin? Tai vaikka viikonlopuille! 😉 Mutta siis tarkoitan, että mitkä on niitä pieniä tekoja, joilla te pistätte oman lusikkanne maailman ympäristön hyvinvointiin?