Raskausmahasta tähän päivään.

Mä etin tänään vanhoja postauksia raskausajan liikunnasta ja siinä niitä postauksia selatessani ponnahti ihana postaus silmiin! 🙂 Sellainen, minkä olin tehnyt joku pari viikkoa synnytyksen jälkeen. Voi APUA miten ISO mun maha oli silloin loppumetreillä raskaudessa!!
Tän vanhan kuvakollaasin innoitamana otin tänään pari kuvaa, että miltä se kroppa näyttää nyt – verrattuna näihin vanhoihin kuviin.

Mä aloitin nyt maantaina supersuositun Kuntouta keskivartalosi -äitikurssin jatko-osan: Treeni, ravinto ja hyvinvointi! Ja oon kyllä nyt ihan into piukassa tästä! Kävin eilen salilla ja tein ekaa kertaa erkauman palautumisen jälkeen ihan kunnon vatsalihastreeniäkin! Mikä IHANA tunne onkaan nyt keskivartalossa, kun vatsalihakset on kipeinä!! 😀
Tässä on hei linkki, jos säkin haluat lähteä tohon jatko-osaan mukaan! Vaikka se alkoi maanantaina, niin hyvin ehtii vielä mukaan! Kurssi kestää viis viikkoa ja sen hinta on teille 69€!!
Treeni, ravinto ja hyvinvointi -jatkokurssi / ALKOI 12.3!
Tässä on linkki myös tosiaan supersuositun ja paljon kehuja saaneen synnytyksestä palautumisen verkkokurssiin. Se maksaa teille 79€ (norm.89€)
Kuntouta keskivartalosi -äitikurssi / ALKAA 19.3!

Molemmilla kursseilla on selkeitä ohjeita, videolla tai kuvilla ja sanoilla. Uusista ohjeista tulee aina sähköpostiin ilmoitus. 🙂
Jos haluut lukea lisää tuosta Kuntouta keskivartalosi -kurssista, niin tässä ”Onko normaalia, että pissat tulee housuun” -postauksessa on asiaa. 🙂
***
Mulla on ollut väsymystä nyt tässä lähiaikoina tosi paljon, kuten teille kirjoitinkin. Mutta nyt tuntuu jotenkin, että TÄÄLTÄ TULLAAN TAAS!! 🙂 En tiedä vaikuttaako energiaan se, että Emman päiväkoti on alkanut sujumaan mukavammin vai se, että oon päässyt vähän treenin makuun taas. Vai se, että valvoin viime yönä Emman sängyn vieressä 2,5h, kun se vaan kikatti ja sanoi hei hei ja kukkuu.. 😀
No oli syy mikä tahansa, niin nyt on ihana fiilis!! Täältä tullaan elämä ja kevät! 😉
***


Some ja vanhemmuus
Aina tasaisin väliajoin näkee juttuja esim. IG:ssä, jossa pohditaan somea, someriippuvuutta ja myös somea + vanhemmuutta. Mä olen itsekin miettinyt näitä asioita tasaisin väliajoin. Oon pitänyt mm. sometaukoja ja koitan päivittäin miettiä kuinka paljon aikaa vietän somessa. Mulle some on kuitenkin sekä työ, että harrastus. Mun mielestä some on kaiken kaikkiaan super hyvä, vaikka monesti blogissa kirjoitankin sen varjopuolista. 😀
Tällä kertaa haluan vähän tarttua tähän some + vanhemmat -aiheeseen.
Mun mielestä nimittäin tässäkään asiassa ei oo vain yhtä ja oikeaa. Tai mustavalkoisesti vain mustaa ja valkoista! 😉 Mun mielestä on ensinnäkin vähän hassua, että jos joku äiti tai isä päivittää esim. insta-storyä monta kertaa päivässä – ajatellaan hänen olevan koko ajan kännykkä kädessä. Yksi IG-story kestää 10sek. Eli vaikka joka päivä tulisi 20 storyä, ei kännykkä niiden ajan olisi kädessä kuin yhteensä reilu kolme minuuttia. Vuorokaudessa on kuitenkin 24 tuntia.
Toinen juttu mikä on mun mielestä hassua, että sanotaan ettei vanhemmat oo läsnä jos on some. Mä itse käytän aikaa somessa, mutta teen sen silloin kun Emma ei oo läsnä. Paitsi ne IG-storyt, joita jonain päivänä tulee kaks ja jonain päivänä kymmenen. Eli yhteensä pari minuuttia. Muuten en oikeestaan ees voi ottaa kännykkää käteen, koska Emma haluaa sen saman tien. 😀
Mun mielestä on tosi tärkeää, että lapsi ei jää kakkoseksi kännykälle / somelle. Jos lapsi yrittää saada vanhempansa huomion, on se saatava. Ei niin, että pieni yrittää kertoa jotain tai ottaa katsekontaktia eikä sitä saa, kun vanhemman katse on kiinni kännykässä tai tietokoneessa.
Mun mielestä on myös tärkeää, että jo pienestä pitäen lapsi oppii siihen ettei koko ajan jommalla kummalla tai molemmilla vanhemmista oo kännykkä kädessä tai ainakin siinä 10cm päässä. Mä esim. laitan kännykän aina iltaisin äänettömälle ja usein se on myös korkean lipaston päällä, koska tosiaan jos Emma näkee sen – se haluaa sen. 😀 Sitten kun Emma menee nukkumaan, voin selata IG:tä jne.
Me ollaan Tuukan kanssa pidetty jo parin vuoden ajan säännöllisen epäsäännöllisesti somettomia aikoja. Päiviä, jolloin ei oteta kännykkää ollenkaan esiin. Ne päivät tekee hyvää ja niiden jälkeen on melkein aina ollu sellainen olo, että ei heti seuraavana aamuna tee mieli ottaa kännykkää esiin.
Oon sitä mieltä, että somesssa on tosiaan tosi paljon myös hyviä puolia. 🙂 Toki sen oman käytön miettiminen aina aika ajoin on ihan viisasta, mutta syyllistäminen siitä jos joku äiti tai isä (tai ihan kuka vaan) ottaa vähän enemmän IG-storyä tai laittaa pari kuvaa enemmän feediin, on ihan turhaa.


Kuvat: Ossi Pietiläinen
Lue myös mun aiemmat postaukset somesta: Some-vanhemmat ja Sometauko
***



0