Meillä on loppukevään ja kesän aikana otettu ihan uusia juttuja päivärytmiin. Ne on oikeastaan täysin Emman itse ”päättämiä” juttuja. Näin me ollan koettu, että meillä päivät sujuu hyvin ja illatkin leppoisasti.

Emma on nyt reilu 1v 8kk -ikäinen, määrätietoinen ja oman mielipiteensä voimakkaasti esiintuova nuori neiti. 😉 Kun Emma aloitti alkukeväästä päiväkodin, oli tosi mielenkiintoista kuulla päiväkodin henkilökunnalta ajatuksia ja kokemusia Emman luonteesta. Päättäväinen, ei pelkää sanoa omaa mielipidettä, uusissa tilanteissa ensin tarkkailija ja sitten muiden mukana innolla. jne jne.. Näitä samoja juttuja me täällä kotonakin ollaan huomattu.

Päivärytmi meillä on kääntynyt nyt siihen, että aamulla herätään n.klo 7.00 (kuten aika pitkälti tähän astikin), mutta yksi niistä muutoksista on ollut päikkäreiden poisjäänti. Emma on aiemmin nukkunut päikkärit n.klo 11-13 välillä, tunnista puoleentoista. Nyt kuitenkin on käynyt niin, että päikkärit ei enää maistu. Ei väsytä, menee vaan kiukutteluksi ja taisteluksi.

Päätettiinkin nyt sitten kesälomalla kokeilla uutta rytmiä, jossa ei nukuta päikkäreitä. Tällä hetkellä se toimii oikein hyvin. Illalla nukahdetaan helposti, ilman sen kummempia kiukutteluita tai vääntelyitä klo 19 aikoihin ja aamulla herätään klo 07.00 aikaan. Riippuen yöstä Emma nukkuu joko putkeen sen 12h tai sitten yhdellä tai kahdella heräämisellä. Nyt kuumilla ilmoilla heräämisiä on se yks tai kaks per yö, koska yötkin on kuumia. Selkeästi vaikuttaa meiän neidin uniin.

Tää rytmi sopii meille oikein hyvin, mutta saa nähdä mitä päiväkodissa sanovat, kun esitetään toive ettei Emma nukkuisi päiväunia.. 😉

Emma siis heräilee siinä seiskan aikoihin ja sitten koko päivä touhutaan menemään. Emma ei oikeastaan kauheasti pysähdy, jollei sitä laita pysähtymään. 😀 Näin kuumina päivinä on pakko laittaa Emma välillä syöttötuoliin pöydän ääreen ja Yle Areenasta Pikkukakkonen pyörimään. Se on hetki, jolloin Emma jaksaa sen 15min istua paikallaan. Meillä ei oikeastaan telkkaria katsota, tai siis Emma ei sitä oikein jaksa katsoa – siispä kerran päivässä tälle meiän riehumaakarille tällainen ruutuaika tekee oikein hyvää.

Emma syö kolme kertaa päivässä vähän isommin ja väleissä välipaloja. Toinen muutos päivärytmissä ollaan opittu myös ihan tässä loppukevään ja kesän aikana. Ja se on aamiaisen ajankohta. Meillä ei maistu ruoka heti herättyä. Jos Emma istutetaan pöydän ääreen saman tien herättyään, syö hän ihan vähän leipää, juustoa, jugurttia tms.. Mutta jos hän saa vähän aikaa ensin heräillä, maistuu ruokakin paremmin.

Nää on kaikki asioita, joita jokainen perhe tekee omalla tyylillä ja siten miten kokee siinä omassa arjessa hyväksi. Moni lapsi nukkuu päikkäreitä vielä pitkään, moni lapsi lopettaa ne 1,5-vuoden iässä. Joku syö paremmin heti herättyä, joku toinen syö parhaiten vasta lounaalla. 🙂

***

Kotona ollaan ja karavaanireissu on tältä kesää koettu. Matkailuauto palautettu BestCaravanille ja oma auto alla taas. Mitkä fiilikset jäi? Mitä vinkkejä muille karavaanireissuun lähtijöille?

Kuvitelma mielessä siitä, miten kurvataan iloisin mielin paikasta A paikkaan B, koirien nukkuessa rauhassa, Ruotsin upeiden maisemien vilistessä auton ikkunoista, Emman istuessa tyytyväisenä turvaistuimessaan jne.. kävikö se toteen? 😀

No ei käynyt! Suunnitelmat matkan aikana muuttui pariinkin otteeseen, mutta hyvillä fiiliksillä. Me oltiin jo reissuun lähtiessä päätetty, että annetaan matkan viedä meitä mukanaan ja jos tekee mieli tehdä muutoksia, sitten tehdään. Mutta sanotaanpa vaikka nyt niin, että ehkä seuraava kerta karavaanireissussa toteutetaan sitten kun Emma on vähän vanhempi.

Mutta siis joka tapauksessa, me nautittiin tosi paljon tästä kokemuksesta. Mä tykkään tosi paljon leirintäalueiden tunnelmasta, samoin Tuukka. Laitan tähän muutaman ”vinkin”, jotka me itse koettiin hyväksi tän reissun aikana.

1. Varaudu muutoksiin – ota ne leppoisasti vastaan. Jos jokin leirintäalue tuntuu ihanalta, jää sinne pidemmäksi aikaa kun olitte alunperin suunnitelleet. Jos jokin reittivalinta ei tunnukaan hyvältä matkan edetessä, muuta sitä ja keksi yhtä hyvä vaihtoehto kuin alkuperäinenkin oli. 🙂
2. Aja vain lyhyitä pätkiä, jos mukana on pieni lapsi. Me huomattiin jo ekan etapin (Hyvinkää – Turku) aikana, että pitkiä matkoja ei voida kerralla matkustaa. Emma ei jaksanut istua tuntitolkulla turvaistuimessa, vaikka Youtube ja Yle Areenan piirretyt olikin apuna. 😉 Me päädyttiin siihen, että n.300km on ihan maksimimatka yhdellä kertaa.
3. Pidä ajopäivien välissä lepopäiviä. Ajopäivien jälkeen oli ihana olla leirintäalueella, nauttia vaan siellä luonnosta, leikkipaikan keinuista, tehdä ruokaa asuntoautossa ja ottaa rennosti. Me ainakin tarvittiin ajopäivien välissä aina kaksi tai kolme päivää olemista.
4. Pidä asuntoauto (tai vaunu) siistinä. Kun on pienet tilat, oli ihan ehdoton juttu, että kaikille tavaroille oli oma paikkansa ja roskat korjattiin heti pois.

Mun mielestä karavaanielämä on edelleen ihanaa ja leppoisaa. Tosi aitoa meininkiä ja ihana tapa nähdä uusia kaupunkeja ja paikkoja. Mä ehdottomasti haluan vielä lähteä jollekin karavaanireissulle! Oisko sitten matkailuvaunu seuraava kulkupeli? Mene ja tiedä! 🙂

Lue myös mun aiemmat karavaanipostaukset reissun päältä: Karavaanarit! ja Matka jatkuu! 

Iloista viikon starttia! 🙂

***