Sain muutama viikko sitten toiveen, että kertoisin bloggauksen hyvistä ja huonoista puolista.

Kertoisitko bloggaamisen hyvistä ja huonoista puolista? Mikä motivoi? Auttaa jaksamaan? Mikä taas ärsyttää? Oletko koskaan pohtinut lopettavasi?

Hauska juttu, että juuri viime viikolla ystäväni ja kollegani Johanna, oli kirjoittanut aiheesta ja vielä ihan samalla otsikolla, mikä mulla oli luonnoksissa. 😀 Tästä pääset lukemaan Johannan postauksen. Mä ajattelin nyt paneutua tähän aiheeseen noiden lukijan kysymysten kautta.

Hyvät ja huonot puolet

Alkuun täytyy sanoa, että hyviä puolia on ehdottomasti enemmän! Siksipä tätä työtä rakastankin. Hyvä (ja ehkä samalla myös huono) puoli on se, että vaikka tää on työtä nykyään mulle, en osaa sitä aina ajatella työnä. Blogin kirjoittaminen on niin kivaa, että sitä ei aina jotenkin lue työnteoksi ja siitä syystä taas sitten esim. vapaapäivinä saattaakin alkaa kirjoittamaan postausta (niin kuin nyt). 😀

Hyviä puolia on myös ehdottomasti se kanssakäyminen mitä saa teidän lukijoiden ja seuraajien kanssa käydä täällä blogissa tai nykyään suuremmissa määrissä IG:n puolella. Mutta siitä mä joka tapauksessa tykkään tosi paljon. On ihanaa, kun te lähettelette mulle viestejä. Pyrin aina niihin vastaamaan! <3

Hyvää on tietysti myös se, mitä kaikkea blogin kautta oon saanut elämääni. Tutustunut uusiin ihmisiin, joista osasta on tullut oikeasti rakkaita ystäviä. Oon saanut kokea monenlaisia juttuja ja tehdä huikeita yhteistöitä.

Huonoa on varmasti juuri se, mistä tuossa jo sanoinkin. Vapaapäiviä ja lomia on vaikea pitää ilman kirjoittamista. Se tulee niin luonnostaan ja se on niin kivaa. Mutta silti olis mielelle hyvä, että välillä vois pitää vaikka edes viikon blogin kiinni ihan kokonaan. 🙂

Mikä motivoi kirjoittamaan? Mikä auttaa jaksamaan?

Ehdottomasti te lukijat ja seuraajat! Parasta on se, että voin jutuillani antaa jollekin vinkkejä tai vertaistukea jossain vaikeassa asiassa. Mulle todella tärkeitä viestejä on ne, joissa lukee kuinka oon saanut huonona päivänä ees pieneksi hetkeksi hymyn huulille. Tai auttanut motivoitumaan terveellisistä elämäntavoista tai treenaamisesta. Tai, että kun joku laittaa viestiä kuinka on aina inhonnut omaa peilikuvaansa, mutta mun postausten ja höpötysten kautta oppinut pikkuhiljaa tykkäämään itsestään ja arvostamaan itseään.

Nää asiat motivoi ihan 110% !!!! Näiden asioiden takia todellakin jaksaa kirjoittaa blogia kuukaudesta ja vuodesta toiseen! 🙂

Mikä ärsyttää?

Ehkä joskus ärsyttää se, että kirjoittamalla ei saa tuotua aina sitä fiilistä niin hyvin kuin puhumalla. Sen takia onkin ollut kiva tehdä IGtv-videoita, kun äänenpainolla ja ilmeillä ja vaikka millä saa kuitenkin tuotua enemmän syvyyttä asioihin.

Tän asian vuoksi mua joskus ärsyttää se, että mut ymmärretään väärin. 🙂 Koska kirjoittamalla en osaa ehkä niin laajasti kertoa, kuin puhumalla. Tai… toisaalta, mä kyllä rakastan kirjoittamista ja saan monesti ajatukset paremmin esiin kirjoittamalla. Mutta joo, kun äänenpainot ja hymyt ja ilmeet sais vielä tekstiin mukaan, niin olis ihan PERFECT! 😉

Oletko koskaan pohtinut lopettavasi?

Joo, oon mä. Muutamankin kerran. Yhden kerran osaan sanoa selkeästi, se oli silloin kun sain kamalan paskamyrskyn päälleni kun kerroin imetyksen lopettamisesta. Silloin hormonipöllyssä, väsyneenä ja äitiyden kaikista puolista pökertyneenä, kun sain saavilla paskaa niskaan, mietin itkien lopettavani blogin kokonaan. Silloin ajattelin, että mikään ei oo sen arvoista, että mun mielenterveys järkkyy ja sitä kautta oma läsnäoloni äitinä.

Pariin kertaan tässä seitsemän vuotisen blogitaipaleen aikana oon myös miettinyt, että onko mulla vielä jotain annettavaa lukijoille ja seuraajille. Mutta sitten oon aina saanut teiltä muistutuksia siitä, että mun juttuja luetaan paljon ja niistä on iloa todella monille. <3

Summa Summarum

Kaiken kaikkiaan blogin kirjoittaminen on mun mielestä ihanaa! Nyt just tuntuu, että en oo todellakaan lopettamassa tätä juttua ikinä! 😉 😀

Pst. Mä laitoin mun blogin facebook-sivulle yhden pienen toiveen. 😉 Käykää kattomassa se tästä. <3

Ihanaa sunnuntaita ja viikon alkua kaikille! <3

—

Monna

Mä huomaan, että oon ajautumassa taas sellaiseen tilanteeseen töiden osalta, jossa kalenteri täyttyy ja pää alkaa pursuamaan ajatuksiaan yli. On tosi vaikeaa jarruttaa, kun kaikki tekeminen on kivaa. Nyt alkukevään aikana mulla on tulossa niin paljon kaikkea, että jo nyt vähän hengästyttää koko helmi-ja maaliskuu. Toisaalta kaikki ne asiat on ihan super kivoja!!

1. Instagramin puolella jo teille kerroinkin, että multa ja Tuukalta tulee podcast!! Sen olis tarkoitus startata helmikuun puolivälissä! 😉 Ensimmäiset nauhoitukset on olleet tällä viikolla ja ensi viikolla lisää. Meillä on käytössä Monochromen äänitys-studio, mutta podcastin leikkaaminen on omalla vastuulla. Tarkoittaa siis sitä, että se vie aikaa – koska halutaan tehdä se hyvin. Podcast-jaksot julkaistaan Suplassa ja ensimmäiselle kaudelle on tulossa 10 jaksoa! Aiheet ja podcastin nimen tuutte kuulemaan pian, ehkä jo ens viikolla.
2. Meillä Vaikuttajatapahtumissa pyörät pyörii koko ajan täällä taustalla ja kolme tapahtumaa on jo lukkoonlyöty maaliskuulle. Niiden suunnittelu on kovassa käynnissä. Lisäksi huhtikuulle on jo nyt tiedossa ensimmäinen tapahtuma. Näiden lisäksi meillä on helmikuussa loppuunmyyty Vaikuttajan Somepaja -workshop, sekä jotain tosi spessua tulossa netin puolelle pian Vaikuttajatapahtumien nimissä.
3. Sitten tää on vielä salaisuus.. 😉 Mutta monista monista monista pyynnöistä johtuen, oon päättänyt, että multa tulee nettivalmennus! Se ei oo ihan perinteinen nettivalmennus, vaan valmennus tulee tapahtumaan kännykkäsovelluksen kautta! Valmennus tulee olemaan kahdeksan viikon mittainen, eikä siinä käytetä missään kohti sanaa dieetti. 😉 😀 Tästä lisää heti, kun saadaan siihen taustatiimin kanssa lisää faktaa ja tarkkoja päiviä varmistetuksi.
4. Helmikuun aikana multa tulee Yvetelle ensimmäinen mallisto ja huhtikuussa toinen! Huhtikuun mallistoon sain vaikuttaa paljon materiaalien, värien, mallien jne suhteen!! Ja siitä mallistosta tulee niin hieno!! Tämä helmikuun mallisto taasen tuli valittua jo valmiista tuotteista. Mutta nekin on super ihania!
5. Viime viikolla kävin palaverissa FokusMedialla, eli nykyisellä työnantajallani (Fit-lehti, Cosmopolitan, Elle jne..). Siellä kuulin mitä kaikkea mahdollista on mulle suunnitteilla blogin puolelle, sekä tietysti aivan super ihana asia: Fit-lehden kansikuvajuttu tulossa myös!! <3 <3

Yks minkä myös huomaan nyt, että vaikka oon tehnyt päivän hommat ”To do”-listalta, mulle jää sellanen olo, että jotain vielä pitäisi saada tänään aikaiseksi. Mun on siis jotenkin pakko tehdä koko työpäivä jotain. Tuntuu haastavalta, että klo 14 sulkis koneen ja menis vaikka imuroimaan tai laittamaan astioita.. kun on suunnitellut, että töitä tehdään klo 16 asti. Ehkä se on joku sellainen vanha jäänne äitiyslomalta, kun piti aina kauheessa hädässä Emman päikkärien aikana tehdä mahdollisimman tehokkaasti töitä. Nyt sitten kun sitä aikaa on enemmän, on vaikee olla olematta tehokas. Ymmärrättekö mitä tarkoitan? Tunnistaako kukaan itseään tällaisesta?

Mulle myös tulee helposti huono omatunto, jos otan pienet päikkärit joskus arkisin. Tulee sellanen olo, että

• Enhän mä voi täällä nukkua, koska mun pitää tehdä tehokkaasti töitä.
• Enhän mä voi täällä nukkua vaan, mun pitää ennemmin hakea Emma päiväkodista aiemmin pois.
• Enhän mä voi täällä nukkua vaan, mun pitää mennä imuroimaan / laittamaan pyykkejä / tyhjentämään tiskikonetta.

Silti mä välillä saatan oikein ”määrätä” itseni lepäämään hetkeksi. Mun työ on aika luovaa ja paljon ajatusta ja keskittymiskykyä vaativaa. Mä en saa mitään aikaiseks, jos oon ihan super väsynyt. Sen takia, esim. puolen tunnin torkut tai vaikka 30min kirjaa lukien voi tehdä ihan hiton hyvää jaksamiselle.

Mites teillä siellä? Kuinka helppo olla tekemättä mitään, jos kaikki tekeminen on super siistiä? 😀

—

Monna