Hae
Monna Pursiainen

KOTISIIVOUS – onnen tuoja, miten ja miksi?

Kaupallinen yhteistyö: Stella

Kotisiivous on asia, josta oon haaveillut jo varmaan pari vuotta. Oon usein kuullut ystäviltä ja tuttavilta kehuja siitä, kuinka se helpottaa elämää ja lisää onnen tunnetta. 😉 Ei mutta siis oikeasti! Moni äitikaveri on sanonut, että jos pari kertaa kuussa tai vaikka kerran kuussa joku ammattisiivooja käy siivoamassa läpi kodin, se vaan helpottaa niin paljon omaa elämää.

Me tehtiin nyt siivoussopimus Stellan kanssa ja meillä käy ainakin toistaiseksi kerran kuussa siivoja. Meillä on reilu 90m2 ja kaksi kerrosta, joten siivottavaa riittää. 😀 Sen takia ajateltiin nyt alkuun, että kotisiivous kerran kuussa riittää. Katsotaan sitten jääkö tähän koukkuun (luultavasti) ja täytyy miettiä josko talous antaisi periksi kahteen kertaan kuussa siivoukselle.

Kotisiivouksessa on kylläkin sellainen kiva ”talous-apu”, että puolet hinnasta saa kotitalousvähennykseen! Se on aika huippu juttu! Jos esim. Stellalla yksi siivoustunti pääkaupunkiseudulla maksaa 45,90€ jää siitä oikeasti maksettavaksi 22,95€.

Miten homma eteni?

Meillä kävi tosiaan viime viikolla ekaa kertaa siivooja Stellasta. Hän kertoi, että ekaan siivouskertaan kannattaa varata sellainen 5 tuntia meidän kodin kokoisessa tilassa. Kun siivooja tuli, hän pyysi mua täyttämään kaavakkeen, johon ruksin erinäisiä kohtia siivouksen puitteista. Jätin ruksaamatta esimerkiksi saunanpesun ja lakanoiden vaihdon. En laittanut ruksia myöskään roskien viemiselle tai tiskaamiselle. 🙂 Me ajateltiin Tuukan kanssa niin, että isoin apu meille on siitä, että kerran kuussa joku tekee sellaisen ”ison siivouksen”, jota me ylläpidetään sitten itse. Mutta lakanat voidaan vaihtaa itse ja viedä roskat. 😉

Mä olin kuullut monilta, että ennen siivoojan tuloa tulee itselle tarve siivota kotia. Ajattelin joskus, että no onpas hassua.. mutta annas olla, kun huseerattiin molemmat Tuukan kanssa edellisenä iltana ja siivouspäivän aamuna tavaroita paikoilleen ja vaatekasoja kaappeihin. 😀 Haha! Mutta mitään imurointia tai pölyjen pyyhkimistä ei tehty. Sen ajateltiin olevan tietysti siivojan hommia.

kotisiivous

Mä olin kotona tekemässä töitä siivouksen ajan. Koirat tuli mun mukana yläkertaan, kun siivooja siivosi alakertaa ja toisinpäin. Oli ihana, kun yläkerran ja alakerran kylpyhuoneet siivottiin oikein kunnolla ja vessat pestiin jne.. Oli myös ihana, kun siivooja pyyhki kaikki ovenkahvat ja imuroi sohvan alta (josta me ei ehkä IHAN joka kerta itse imuroida 😉 ). Hän tuuletti matot ja moppasi lattiat. Ja kyllä todellakin joka paikka kiilsi siivouksen jälkeen.

On se ihan totta mitä ne mun ystävät ja tuttavat oli sanoneet, kotisiivous lisää onnen tunnetta. 😉 Me ollaan myös pidetty aika hyvin siisteydestä kiinni siivouksen jälkeen. Ei tavallaan halua, että se ihana siisteys häviää mihinkään. Toki kun ihan eletään sitä normiarkea tässä kodissa, niin välillä on niitä kasoja jossain ja ruokapöydällä rojua. Mutta ollaan nyt aina iltaisin laitettu tavarat takaisin omille paikoilleen ja siistitty paikat. Niin, että aamulla on kiva herätä uuteen päivään. <3

Seuraava siivous on huhtikuun ekalla viikolla. Sitä odotellessa! 😉 Onko teillä muilla kokemusta kotisiivouksesta? Jos joo, niin minkälaista? Käykö jollain kerran viikossa siivooja? (se olis vähän mun unelma.. 😉 )

Monna

Lue myös mun siivousmetodeista TÄSTÄ. 😉

kotisiivous

Eka viikko takana! :)

Miten teillä sujui ensimmäinen viikko Kohti terveempää minää -haasteesta? Miten se mulla sujui? 🙂 Viikon aikana tuli paljon kyselyitä, että voiko haasteeseen lähteä mukaan myöhemminkin. TOTTAKAI VOI! Haasteen on tarkoitus innostaa tekemään ratkaisuja oman hyvinvoinnin eteen! Haaste alkoi viime viikon maanantaina, mutta loppupäivää ei oo asetettu! 🙂 Juurikin sen vuoksi, että tämä ei ole mikään kilpailu! Jokainen saa osallistua juuri omilla ehdoilla ja tavoitteilla.

No mutta, miten se mun viikko sujui? Alkuviikko lähti liikkeelle innolla ja energialla, heti ekan treenin teinkin jo maanantaina.

Maanantaina pepputreeni kotona.

Viikon tokan treenin tein torstaina, joogan. Mutta siihen ne mun treenit jäi viime viikolla. Toki viikkoon sisältyi treeniryhmän ja pienryhmän vedot, mutta niitä en kyllä omaksi treeniksi laske, koska teen siellä aina vaan muutamia toistoja per liike. Lisäksi koirien kanssa kävelyitä ja sellaista hyötyliikuntaa. Mutta mun kolmas treeni jäi tekemättä. Mulla tuli loppuviikkoa kohden koko ajan väsyneempi ja väsyneempi olo. En sitten vaan saanut kerta kaikkiaan jaksanut tehdä sitä kolmatta treeniä.

Lauantaina aamulla mietin, että meen salille, mutta sekin jäi. Yö meni katkonaisesti, kun Emma heräsi puoli viiden aikaan huutamaan äitiä.. Sen jälkeen menikin hetki ennen kuin sain unen päästä kiinni takas. Seiskan aikaan Emma jo heräsikin ja koko aamu meni jotenkin ihan usvassa. Mietin koko ajan, että nyt lähden salille, mutta en vaan kyennyt. Päätinkin sitten antaa olla ja viettää oikein löysän ja laiskan lauantain.

Ymmärsin lauantaina itse asiassa yhden asian mun käytöksessä. Mä monesti odotan lauantaita, että se on sellainen meiän perheen viikon ”pääpäivä”. Ollaan koko perheen kesken, ei tehdä töitä ja kännykätkin pidetään äänettömällä ja hyvin paljon sivussa koko päivän ajan. Nyt lähiaikoina mä oon kuitenkin aina just lauantaisin ollut ihan super väsynyt. Se on harmittanut ja oon saattanut olla sitten jotenkin huonolla tuulella sen takia, oon odottanut sitä vapaapäivää ja yhdessä olemista ja kun oonkin ollut tosi väsynyt, enkä reipas ja innokas puuhaaja-äiti/vaimo heti aamusta – on se tuottanut jonkinlaisen pettymyksen mun päässä.

No entäs ne ruokailut ja herkuttelu?

Herkut pysyi visusti kaupassa ja poissa perjantaihin asti. Kävin perjantaina Naistenpäivän kahvilla mun rakkaan ystävän Saran luona, mun toisen rakkaan ystävän Annan kanssa. Mentiin Annan kanssa katsomaan Saran kaksiviikkoista pientä vauvaa ja samalla juotiin kaffet Naistenpäivän kunniaksi. Aamulla kun viestiteltiin, että mitä kahvin kanssa, niin kovasti vannotin Annalle ja Saralle ettei mulle sitten mitään herkkuja. 😀 No, kun Anna tuli donitsien ja keksien kanssa ovesta, mä jo suvereenisti kerroin, että eihän sitä nyt Naistenpäivänä voi olla syömättä ystävän tarjoamaa pullaa. 😀

Meillä menikin sitten myös illalla kaupassa karkkihyllyn kautta tie myös Tuukan kanssa. Vaikka mä sanoinkin teille juuri tässätässä postauksessa, että jos ”sortuu” johonkin herkkuun aamupäivällä, ei tarvi ajatella siinä menevän sitten koko päivä samalla pilalle. 😀 No, mä itse juuri toimin niin. Ajattelin, että kun tässä nyt meni jo donitsi nassuun, niin pidetään samalla se herkkupäivä jo tänään. Sehän olis ollutkin hyvä, mutta me herkuteltiin myös lauantaina. Haha! 😀 Mutta se on elämää. Mä en halua, että tästä haasteesta tulee mulle itselleni tai kellekään tähän osallistuvalle paineita. Sitä paitsi, parempi se on 2 herkkupäivää viikon aikana kuin 7. Eikö niin?


Ensi viikkoon mennään hyvällä mielellä ja samalla asenteella! Tarkoitus on tehdä 3 treeniä! Ja ens viikolla mä taidan myös käydä uusimassa mun salikortin! Nyt on pienen tauon jälkeen nimittäin taas sellainen fiilis, että haluaisin mennä salille treenailemaan!

Tähän loppuun vielä tällainen juuri äsken otettu IG vs. REAL -kuvapari. 😉 Asennolla ja sillä miten vaikkapa housut on vedetty löysimmän kohdan yli, voi hämätä aika paljon. 😉 Muistakaa rakkaat siellä ruudun takana, että kuvanmuokkaukset ja asennoilla / vaatetuksella saa tosi paljon eroa kuviin. Kaikki ei oo aina sitä miltä näyttää. Pääasia, että siellä kuvien takana on tyytyväisyys ja hymy itselle on sitä makkaraa tai ei. <3

Energistä ja ihanaa viikon alkua kaikille! <3

Monna