Meiän pääsiäinen oli ihanan rauhallinen. Otettiin molemmat Tuukan kanssa läppärit mukaan, jos jonain päivänä vaikka Emman päikkärien aikana katsoisi muutaman työjutun. En avannut konetta kertaakaan pääsiäisenä. Tuukka taisi sunnuntaina vastata pariin meiliin juurikin Emman päikkäriaikaan. Mutta muutoin oli hänenkin läppärinsä kiinni koko pääsiäisen.

Teki kyllä niin hyvää olla vaan miettimättä yhtään työjuttua ja nukkua Emman kanssa yhdessä päikkäreitä. Torstaina saavuttiin mökille joskus viiden maissa. Mummi ja vaari ja heidän koiransa Tara odotti meitä mökillä. Mukavan leppoisa fiilis tuli saman tein. Syötiin mummin tekemää ruokaa ja samana iltana pääsin mökkisaunaankin. <3

Perjantaina me kurvattiin Tuukan kanssa Nurmeksen keskustaan. Tarkoitus oli mennä salille ja Emma jäi mummin ja vaarin kanssa mökille leikkimään. Kun ajettiin kuntosalin eteen, molemmille tuli sellainen olo ettei nyt jaksa yhtään mennä mitään pumppaamaan. Niinpä ajettiin Sokos Hotellin pihalle ja käytiin ostamassa kahvit ja pelattiin kierros Muuttuvaa Labyrinttiä. 🙂

Launtaina ja sunnuntaina käytiin sitten myös salilla. Mutta mun mielestä lomalla (ja muutenkin) on hyvä pitää sellainen mukavan leppoisa meininki. Jos ei tee mieli treenata, turhaan sitä pingottaa sellaisesta. Me otettiin myös oikein löysin rantein syömisten suhteen ja syötiinkin joka päivä jotain herkkua. 😀 Mämmiä, karkkia ja yhtenä päivänä myös Tuukan synttärikakkua.

Mökillä oli vielä sen verran lunta, että saatiin tehtyä lumiukko. Muutenkin oli kyllä ihanat ilmat ja aurinko jo oikeasti lämmitti, kun puuhattin pihalla.

Huomattiin tällä kertaa sellainen juttu, että mun ja Tuukan mökkeilyfiilis oli vähän erilainen. Mä oisin hyvin voinut joku päivä olla vaan koko päivän mökillä. Mutta Tuukka halusi joka päivä käydä Nurmeksen keskustassa. Mä oon huomannut, että oon lähivuosina alkanut nauttimaan siitä, että ei oo mitään tekemistä. Tuukka taas haluaa päivittäin edes jonkun yhden ”tapahtuman”. Tällä reissulla se tapahtuma oli käynti Nurmeksen keskustassa kaupassa. 🙂 Ja toki se kuntosali.

Oliskohan se ollut lauantai tai sunnuntai kun istuttiin mökin sohvalla ja koottiin Emman kanssa palapeliä, niin oikein huomasin sen kun tuli sellainen olo, että ei oo mitään tekemistä. Ennen olisin siinä tilanteessa ehdottanut Tuukalle jotain retkeä johonkin tai jotain muuta selkeetä tekemistä. Nyt tuntui hyvältä vaan istua siinä hiljaisessa mökissä tekemättä mitään sen kummallisempaa.

Ja kyllähän tämä pieni touhottaja pitää siitä huolen, että ei varsinaisesti tule sellaista ihan täysin hiljaista ja tekemätöntä hetkeä. 😉 Paitsi ne päikkärit.

Kotimatkalla pysähdyttiin Tahkolla, koska meiän ystäväpariskunta Emmi ja Teemu oli siellä pääsiäisen vietossa. Käytiin moikkaamassa myös pupuja, alpakoita ja heppoja. Tahkolta lähtiessä avasin läppärin ekan kerran ja rustasin Emman päikkärien aikana tämän postauksen. 🙂 Nyt matka jatkuu kohti kotia.

Kaiken kaikkiaan ihana pääsiäinen. <3 Nyt on virtaa ja intoa aloittaa taas työviikko. 🙂 Tällä viikolla onkin jännät paikat, koska perjantaina 26.4. julkaistaan mun Yvette by Monna -malliston toinen osa JA SE ON MAKEE!!! <3 Stay tuned! 😉

—

Monna

Kaupallinen yhteistyö: Oral.fi

Muistatteko, kun kerroin teille viime syksynä, että hammaslääkäripelko on mulle tuttu juttu? Mä oon kärsinyt aina hammaslääkäripelosta, mutta se on vahvistunut nyt ihan parin vuoden sisällä. Se tosiaan vahvistui jopa niin paljon, että en varannut aikaa reiän paikkaamiselle, vaikka tiesin suussani reikiä olevan.

Oral Erottajalla Emman kanssa viime syksynä

Viime syksynä tosiaan sitten otettiin härkää sarvista ja asteltiin Oral Erottajalle. Käytiin tekemässä Emmalle ensimmäinen hammastarkastus ja samalla mulle. Emmalla meni hienosti ja seuraavan kerran Emma toivotettiin tervetulleeksi parin vuoden päästä, jollei mitään ihmeellistä sinä aikana ilmene.

Mulle kävi pikkasen eri tavalla. Multa löytyi hammaskiveä ja neljä reikää. Lisäksi hammaslääkäri huomasi mun leukojen olevan todella kireät ja kertoikin mulle, että taidan purra hampaita öisin tosi kovaa yhteen. Tämän vuoksi edessä olisi myös hammaskiskojen teko.

Hammaslääkäri Helena Lehtonen o.s. Lahti ja hammashoitaja Salla Suokas otti mut vastaan ekalla kerralla ja sen jälkeen joka kerta. Mun on pakko sanoa, että heidän ansioistaan mulla hävisi jo iso osa pelkoa. Ekan kerran musta tuntui, että hammaslääkärillä ja hammashoitajalla oli oikeasti aikaa ja halua kuunnella ja tehdä hoito niin ettei tarvitse pelätä eikä tarvitse sattua yhtään.

Mitä mä oon pelännyt?

Varmaan eniten sitä kipua. Hammaskiven poisto on oikeasti kivuliain asia mitä mulle on tehty ikinä! Edes tatuoinnin ottaminen ei oo sattunut nii paljon. Edellisen kerran kun multa otettiin hammaskiveä pois, se sattui niin paljon, että aloin itkemään.

Tietysti se mikä on ollut myös jotenkin inhottavaa, on se kamala määrä instrumentteja suussa ja suu auki tunnin putkeen.

Miten nää asiat on nyt?

Ensinnäkin jo se hammaskiven poistamisen sattuminen otettiin vakavasti. Hammaslääkäri sanoi, että tehdään se puudutuksessa. Ensimmäisellä kertaa sain esilääkityksen, 1 tabletin jotain rauhottavaa. Menin siis Oral Erottajalle 30min ennen varsinaista aikaa, sain tabletin ja istuskelin aulassa odottamassa sen vaikutusta.

Esilääkitys rahoitti ja tuli sellanen olo, kuin olis ottanut pari siideriä. 😀 Sen jälkeen mulle laitettiin puudutus ikeniin ja vasta sitten aloitettiin hammaskiven poisto. Voin kertoa, että ikinä ei ole ollut niin helppoa ja kivutonta hammaskiven poisto.

Vähän väliä myös kaikki instrumentit otettiin pois suusta ja sain nieleskellä rauhassa ja multa kysyttiin, että onhan kaikki kunnossa eikä mihinkään satu. <3

Kun oli porauksen vuoro, sain 1,5 tablettia esilääkitystä. Lisäksi myös puudutuspiikki ikeneen. Täytyy sanoa, että varmasti ekan kerran porauksen yhteydessä mä nauroin. Oli tosi rento olo ja edes puudutuspiikin laitto ei sattunut. Myös toisella porauskerralla sain 1,5 tablettia esilääkitystä ja puudutuspiikin. Kaikki meni yhtä hienosti kuin edellisellä kerralla.

Viimeisellä kerralla, tän viikon tiistaina sain sitten ne yökiskot puremisen estämistä varten. Tai eihän ne kiskot tietysti puremista estä, mutta ne vähentää sen voimaa, joka auttaa heti siihen ettei niskat oo aivan jumissa joka aamu. Plus tietysti se poistaa kitkan hampaiden väliltä, joka tottakai on hampaiden hyvinvoinnille parempi asia.

Vikan kerran jälkeen

Hymyssä suin kävelin vikalta kerralta ulos. Mun on pakko sanoa, että jollain tapaa mun hammaslääkäripelko on nyt poissa. Se ei oo pois ehkä kokonaan, koska en haluais mennä kelle tahansa lääkärille ja haluan ainakin jonkin aikaa vielä seuraavissakin käsittelyissä sen esilääkityksen. Plus myös sen puudutuksen hammaskiven poistoa varten.

Se työ mitä Helena ja Salla tekivät mulle, oli niin upeeta, että mä en aio enää ikinä mennä kenenkään muun vastaanotolle. 😉 😀 Mutta oikeasti! Me varattiin jo nyt mulle seuraava tarkastus-aika lokakuulle. Jos vaan on mahdollista käyn niin pitkään kuin olosuhteet sen suo, Helenan vastaanotolla.

Helena on erikoistunut pelkopotilaisiin ja sen kyllä oikeasti huomasi 100%. Asenne pelkäävää potilasta kohtaan Helenalla tai Sallalla ei ollut vähättelevä, eikä myöskään sellainen ylimenevä hössötys. Jotenkin tosi skarpisti kerrottiin miten nää hommat toimii ja minkään ei kuulu sattua tai pelottaa. Ekalla kerralla mulle annettiin myös se vaihtoehto, että jos esilääkitys + puudutus -yhdistelmä ei toimi mun kohdalla, on aina mahdollisuus tehdä toimenpide nukutuksessa.

Tietysti nukutus ei oo se ensisijainen, jota tarjotaan. Mutta mua ainakin helpotti jo tieto siitä, että okei jos tää ei toimi, niin multa pistetään taju kankaalle ja hommat hoidetaan sen aikana. 😀

KIITOS Helena ja Salla ja Oral Erottaja! Tulen teille tästä lähtien joka kerta! Ja suosittelen kaikille 100% ja papukaijamerkit päälle! 😉

—

Monna