Oonko mä ainoa, jolta tuntuu siltä, että meinaa tulla kurkusta ylös se kaikki sellainen tietoisuus ja säännöt, miten somessa pitää käyttäytyä?

Mä ehdottomasti peräänkuulutan edelleenkin rehellisyyttä ja vastuuta somessa. Oon ehdottomasti sitä mieltä, että niin mikro-, keskisuurien, kuin suurienkin vaikuttajien pitää miettiä minkälaista sisältöä kanaviinsa tekee, juuri sen vaikutuksen vuoksi.  Mutta nyt just musta tuntuu, että koko ajan tulee joka tuutista sellaista ”tiedäthän vastuusi ja olethan tietoinen tästä ja tuosta asiasta” niin ja tietysti tämä, että ”ethän puhu asioista, joista saa puhua vain tietyt”.

Mä en sano, että se olis huono asia kun tehdään pelisääntöjä. Enkä myöskään sano, että somessa vois hoitaa hommia kuin ellun kanat konsanaan. Tiettyjä sääntöjä on, jotka koskee mm. kaupallisten yhteistöiden merkitsemistä. Mä myös peräänkuulutan tosi kovaa valmentajien vastuuta somessa. Missään tapauksessa ei oo ok myydä omia dieettivalmennuksia ja sanoa, että kärsimys kuuluu laihdutukseen ja salilla on pakko käydä, jos haluaa onnistua. Eikä oo myöskään ok myydä valmennuksia alaikäisille ilman huoltajan suostumusta.

Mutta jotenkin tuntuu, että tällä hetkellä ei oikein tiedä mistä voi puhua ja mitä voi kertoa. Pitääkö kaikkeen KOROSTAA sitä, että TÄÄ ON MUN MIELIPIDE? Mua jotenkin väsyttää ja ahdistaa sellainen, että just nyt ei tiedä mistä voi puhua ja mistä ei. Mistä uskaltaa puhua, että ei tuu lynkatuksi joko toisten vaikuttajien tai seuraajien toimesta?

Mulla on sellainen ylitsepursuavan ähky fiilis siitä kaikesta tietoisuudesta mitä some jakaa. Mä haluan pystyä olemaan sellainen kuin oon, niin somessa kuin muuallakin. Mä en jaksais, että jokaiseen postaukseen, IG-kuvaan tai IG-storyyn pitäisi aina muistaa kertoa vähintään kolme eri näkökulmaa ja sitten vielä loppuun sanoa, että eihän tämä ole muuta kuin mun mielipide ja kokemus.

On tyhmää, että jos kertoo omista kokemuksistaan ja mielipiteistään, niin aina on joku joka olettaa, että ”toi ei ymmärrä tai tiedä asian tätä puolta”.. Kyllä mä ainakin tiedän monen monta puolta monestakin asiasta, mutta silti voin kokemuksen kautta kertoa vain omasta puolestani asioista.

Jos joku lähtee syyttelemään somessa nimellä toisia, että kuka tekee yhteistyötä jonkun ”väärän brändin” kanssa, on menty aika kovaa metsään. Mitä se kellekään kuuluu kenen kanssa kukin vaikuttaja on valmis lyömään yhteistyöhanskat yhteen? Jos vaikuttaja ei kehota KAIKKIA seuraajiaan toimimaan näin ja ostamaan tätä ja tuota tuotetta, ei hän tee mitään väärin. Hän kertoo vain oman mielipiteen ja kokemuksen. Jos vaikuttaja ei kerro, että TÄMÄ ON AINOA OIKEA TOTUUS, hän ei tee mitään väärin.

Jos joku vaikuttaja haluaa puhua masennuksestaan somessa, ei kukaan voi tulla sanomaan ettet sinä ole oikeasti masentunut, koska jaksat käydä töissä. Jos joku puhuu itsensä hyväksymisestä ja kehonsa rakastamisesta, on oltava todella tarkka miten puhuu ja mitä termejä käyttää, koska aina on niitä joilla menee huonommin. REALLY?? Kuka ikinä pystyy puhumaan toisen kokemista tunteista?? Kuka voi olla se, joka sanoo ettet sinä tiedä asiasta mitään, koska olet etuoikeutettu vaaleaihoinen nainen? Kuka voi olla se, joka sanoo ettei joku voi kokea surua, pahaa mieltä, ahdistusta? Kuka voi olla se, joka kertoo toisen olevan epäaito, koska on aina hyvällä mielellä ja positiivinen? Tai kuka on se, jolla on oikeus sanoa toista miehen näköiseksi, koska treenaaminen on mennyt jo liian pitkälle?

UGH! Sormet sauhuaa ja mielessä räiskyää. Onko nää hommat menneet jo liian pitkälle?

—

Monna

Sellaiset selkeät postaukset Emmasta on jääneet blogista pois. Kerroin tänne Fit-lehdelle muuttaessani, että aion keskittyä blogissa nyt vielä entistä enemmän hyvinvointiin ja rajaamaan ”Emma-postauksia” pois. Perheestä ja vapaa-ajastamme kirjoitan toki edelleen ja siellä Emma vilahteleekin mukana, mutta halusin rajata kuitenkin vain Emmasta kertovat postaukset pois.

Joka tapauksessa, multa usein kysellään Emman kuulumisia. Miten Emman päiväkoti sujuu, minkälaisista ruuista hän pitää tai ei pidä? Miten Emma nukkuu ja mitä Emma tykkää tehdä / leikkiä?

Päiväkoti

Emma on nyt pian 2,5-vuotias energinen pieni neiti. Päiväkodissa Emma viihtyy älyttömän hyvin. Harvoin tulee sellaisia hetkiä, kun ”tuntuisi pahalta” viedä Emma päiväkotiin, koska Emma aina oikein innosta hihkuen sinne menee. Emman ryhmän hoitajat ja opettajat on Emmalle tärkeitä ja hän monesti niistä puhuu myös kotona. Jos joku heistä on joskus pois, Emma kyllä kertoo sen kotona ja saattaa jopa olla vähän vihainen, kun se tai tuo ei ollut tänään päiväkodissa.

Emmalla on 2 ”parasta kaveria” päiväkodissa ja kolmistaan he puuhaavat kaikenlaista päivittäin. Toki myös ryhmässä yhdessä ja muiden lasten kanssa, mutta tää kolmikko on sellainen, jonka tiedetään kulkevan käsikädessä pitkin poikin, milloin on mukana käsilaukut + aurinkolasit, milloin leikkirattaat ja pehmoleluja. Tää kolmikko myös tekee temppuja yhdessä, kuten karkailee, menee piiloon, kikattaa omille vitseilleen ja käy laittamassa musiikin päälle ”nukkumishuoneessa” vaikka muut vielä nukkuu..

Mitä Emma tykkää tehdä / leikkiä?

No Emma rakastaa hevosia, edelleen. Jos voisi, hän varmasti joka päivä haluaisi ratsastaa. Onni on, että Emman yhdellä kummitädeistä on kaksi hevosta ja kaksi ponia. Poni on se, jolla ratsastetaan, mutta kerran on päästy istumaan vähän isomman hevosen selkäänkin. 🙂

Kotona Emma tykkää piirtää, ”tehdä meille ruokaa”, kasata palapelejä, laulaa, tanssia ja pomppia. Niin ja kiipeillä ja ratsastaa iskän selässä. 😀 Lääkäriä Emma myös tykkää leikkiä ja työntääkin kovalla vauhdilla milloin mitäkin kynää tai lusikkaa äidin ja iskän suuhun ja sanoo ”avaa suu aaaaa”.. Emma laulaa tosi tosi paljon. Niin päiväkodissa kuin kotonakin. Lempilaulut (I-ha-haa, Hämä-hämä-häkki ja Jänis istui maassa) raikaa vähän väliä. Ruokakaupassa käydessä Emma tykkää laulaa jotakin näistä lauluista ”kovaakovaakovaa”.

Emma alkaa olemaan kiinnostunut myös ”prinsessa-jutuista”. Hän mm. haluaa monesti, että laitan hänelle poskipunaa ja kynsilakkaa. Sitten hän ylpeästi kertoo, että ”Emma on pinsessa”. Jos Emma saisi valita omat vaatteensa joka päivä, pukeutuisi hän oikeastaan vain pinkkiin ja eläinkuvio-vaatteisiin. Myös Ryhmä Haun vaatteet ja Frozen-teemaiset vaatteet on kovaa huutoa.

Ruokajutut, mistä Emma pitää ja ei pidä?

Emma on tosi kaikkiruokainen. Hänelle maistuu mm. parsakaali ja porkkana ihan super hyvin. Monesti lautaselta ensimmäisenä häviääkin keitetyt porkkanat ja parsakaali tai joku muu vihannes, jota on tarjolla. Tomaatista hän ei oikein vielä välitä. Se on varmaan se koostumus, joka jotenkin ihmetyttää. Ainakin silloin, kun sitä on ollut lautasella ja Emma on laittanut sen suuhun, niin se on tullut nopeasti takaisin ”YÄK”-sanan saattelemana.

Lemppariruokaa on varmasti kala, se tarkoittaa meillä useimmiten lohta. Perunamuussi on myös hyvää ja nakkeja Emma varmaan voisi syödä useimminkin. 😉 Silloin kun meillä on herkkupäivä Tuukan kanssa, annetaan myös Emmalle jotain. Usein riittää esim. yksi Muumi-tikkari tai pari irtokarkkia. Vaikka Emma tykkääkin karkista, ei hän syö sitä mitenkään isoja määriä. Meillä ei myöskään koskaan oo kaapissa karkkia, joten sitä ei tuu napsittua pitkin viikkoa.

Sellaisia ruokia mistä Emma ei pidä on tosi vähän. Ei tule oikeastaan mieleen mitään sellaista yksittäistä juttua, koska Emma lähes tulkoon aina maistaa ja syö samaa ruokaa kuin mekin.

Emma viihtyy ulkona paljon, jos ei sada vettä tai lunta, hän voisi varmasti keinua ja leikkiä hiekkalaatikolla tai vaan juosta ympäriinsä monta tuntia. Muutenkin Emmasta huokuu sellainen ”liikunnallisuus”. Hän tykkää tosi paljon kaikista mahdollisista temppuiluista, kiipeämisestä, juoksemisesta, tanssimisesta jne.. Emma myös monesti sanoo, että ”Emma teenaa” (treenaa) ja sitten hän menee pää alaspäin lattialle ja yrittää tehdä kuperkeikkoja tai tekee jotain kyykyn tapaista. 😀

Meillä on renkaat odottamassa kiinnitystä kattoon ja puolapuitakin ollaan harkittu. Halutaan myös laittaa Emma johonkin voimistelu/sirkuskouluun syksyllä, kun iän puolesta saa mennä. <3

Emman kanssa on älyttömän mukavaa. Hän haluaa tehdä paljon ja osallistua moneen. Toki hänellä on myös aikamoisen voimakas luonne ja tahtotila. 😀 Joskus tulee iso itku, kun pitää lopettaa vaikka joku leikki ulkona ja mennä sisään syömään. Tai esim. jos ruokakaupassa olevaan leikkiautoon ei oo äidillä ja iskällä kuin yksi euro mukana ja kierroksia on vaan yksi.. 😉 Emma myös haluaa tosi paljon tehdä itse ja vaikka annetaankin hänen tehdä paljon itse, on jotain asioita (vaikkapa hampaiden pesu), jossa vielä vähän tarvii äidin ja iskän apua.

Joka tapauksessa Emma on sellainen oikea ilopilleri ja tosi harvoin huonolla tuulella.

Niin ja ne nukkumishommat. 🙂 Emma nukahtaa iltaisin n.klo 21.30 ja herää arkiaamuisin klo 7.30. Viikonloppuisin, kun ei pidä herätä päiväkotia varten, annetaan Emman monesti nukkua niin pitkään kun nukuttaa. Silloin hän heräilee siinä klo 8-8.30 maissa. Yöt menee nykyään joitain poikkeuksia lukuunottamatta katkeamattomilla unilla. <3

Sellaista tälle meidän touhutiinalle kuuluu. <3

—

Monna