Tänä viikonloppuna lentäminen taaperon kanssa on ollut tapetilla meidän perheessä. 🙂 Perjantaina lensin Emman kanssa Helsingistä Kuusamoon ja tänään sunnuntaina lennetään takaisin.

Emma oli innoissaan, kun pääsi lentokoneeseen. Me ollaan lennetty Emman kanssa yhteensä kolme kertaa. Tai no kuusi, jos meno-paluut ottaa huomioon. 😉 Mutta siis kolme matkaa ollaan tehty. Uskon, että viime syksyn matka Barcelonaan ja takaisin saattaa olla vielä muistissa, mutta aiempia lentoja ei Emma muista.

Nyt oli eka kerta, kun Emmalla oli oma penkki. Mua vähän jännitti, että jaksaako Emma istua omalla paikalla nousun ja laskun ajan. Tai jos häntä jotenkin pelottaa nousun tai laskun aikana ja haluaa sitten äidin syliin.. Mutta turhaan jännitin! 😀 Emma oli kuin vanha lentäjä! 😉 Hän istui omalle paikalleen ja pisti turvavyön kiinni. Sen jälkeen hän reteästi huusi kovaan ääneen, lentokone lennä jo! Liiku!

Kun lentokone oli noussut otettiin Muumi-väritystaulu esiin. Ostettiin se lentokentältä ja se oli uusi lelu, jonka Emma sai käyttöönsä lentokoneessa. Tää on eka vinkki: lapselle mukaan jokin uusi lelu lennolle.

Väritystaululla piirrettiin ja välillä otettiin vähän huikkaa mehusta ja syötiin Muumi-keksejä. Sen jälkeen otettiin ”padi” esiin ja pelattiin pelejä, jotka ei tarvi nettiyhteyttä. Toinen vinkki: lataa puhelimeen tai padille muutama pelisovellus ennen lentoa. Sillä lapsi jaksaa pelata jonkin aikaa.

Emmaa nauratti ilmakuopat ja se, kun lentokone heilui. Mua ei niinkään naurattanut. 😀 Lennettiin Finnairin pienimmällä koneella Norralla ja mä en siis tykkää yhtään! Oon joka kerta varma, että nyt se on tässä ja me tiputaan alas. Joka kerta myös vannon, että en lennä pienellä koneella enää ikinä. Itse asiassa tätä sunnuntain paluumatkaa varten kattelin jo junalippuja.. Mutta toisaalta sitten 3h bussissa ja 6h junassa saman vuorokauden sisään, niin ehkä se lento on kuitenkin helpompi taaperon kanssa.

Mäkin olisin tarvinut oman ”turvakaverin”. 😀

Kyllä olin huojentunut, kun lento laskeutui turvallisesti (joskin pomppuisesti) maan kamaralle. 😀

Rukalla vietettiin ihana viikonloppu. Lauantai meni kokonaan CitySurvivorsin parissa, minä ja Tuukka oltiin hommissa klo 07-20. Mummi huolehti Emmasta ja vaari oli töissä narikassa. Vapaaehtoiset oli taas huippuja ja kilpailijoita oli mukana 200. Päivä meni huikeasti ja ilma helli meitä +28c lämmöllä. Se oli kyllä kilpailijoille tiukkaa settiä, mutta hienosti kaikki suoriutui!!

Mä pääsin kulkemaan mönkijän kyydissä rinteitä ylös ja alas ja otin taas kaikki kilpailukuvat.

Muutama tunti vielä Rukalla ja sitten kohti Kuusamoa ja lentoa! Sen tiedän, että Emma selviytyy hienosti lennosta! Nyt tarvii vaan psyykata itsensä reippaaksi! 😉 Kolmas vinkki onkin nimittäin se, että lapselle ei oo ehkä kaikkein fiksuinta näyttää omaa lentopelkoaan.

Ihanaa sunnuntaita ja kivaa viikon alkua! 🙂

—

Monna

Mä ajattelin ensin, että en palaa tähän asiaan. Syy miksi en halunnut palata, oli se etten jaksaisi ottaa vastaan sitä ryöppyä, kun taas ruodittaisiin Jodelit ja Vauva-palstat täyteen: ”Taas se Monna ruikuttaa nettikiusaamisesta”. Mutta vaikka tämä syy onkin taustalla, otan silti riskin ja palaan asiaan.

Viime viikonloppuna oli serkkuni lakkiaiset. Pistin päälleni juhlamekon, joka on istuvaa mallia. Hihat ovat ihonmyötäiset ja koko mekkokin on aika ihnomyötäinen, silti esim. vatsan kohdalta mekossa oli väljyyttä ja helma on ”löysä”. Pidin (ja pidän edelleen) mekosta tosi paljon. Oli kiva laittaa korkkaria jalkaan ja vähän kähertää hiusta, laittaa oman tyttären kanssa ”prinsessamekot” päälle, kuten Emma sen sanoi.

Kun julkaisin postauksen lakkiaisista, sain kommentin ”Aika pinkeän näköinen tuo mekko… pari kokoa isompi olisi istunut ok.” Mun ensimmäinen reaktio tähän kommenttiin oli naurun pyrskähdys. Sen jälkeen pyörittelin päätäni ja mietin, että miksi. Miksi joku on taas kokenut asiakseen ilmoittaa tällaista?

Julkaisin kuvan IG:ssä, johon kirjoitin asiasta. Kirjoitin kommentin, plus lisäksi muutamia syitä, joiden perusteella mielestäni tällainen arvostelu ei ole ok. 95% seuraajistani oli samaa mieltä: on todella kamalaa nähdä, kuinka käytöstavat on hävinneet somessa. Se raja on hävinnyt mikä on mielipide ja mikä on haukku.

5% seuraajistani oli näköjään sitä mieltä, että ruikutan turhista ja SEHÄN ON VAIN MIELIPIDE. He lopettivat seuraamiseni ja pistivät ”kauniita ja asiallisia” kommentteja tulemaan. Tää on mun mielestä kamala asia! Ei se, että nämä seuraajat lopettivat seuraamiseni tai se, että sain lisää ”kauniita” kommentteja. Vaa se, että nykyään on oikeasti ihmisten mielestä ok laukoa mitä vain sylki suuhun tuo, koska TÄÄ NYT VAAN ON MUN MIELIPIDE.

Mielipide on esim. ”Mielestäni pakkoruotsi on pyllystä.” tai ”Olen sitä mieltä, että Back Street Boys on maailma parhain bändi.”

Haukku on esim. ”Sinä olet ruma.” tai ”Sinulla on liian pieni mekko, osta isompi.” tai ”Sinä olet tyhmä.”

Joku varmasti tarttuu, että onhan nuo haukutkin mielipiteitä. Joo, kyllä ne on. Mutta minkä vuoksi sellaisia pitää sanoa? Mulla on monta mielipidettä monista ihmisistä. En kuitenkaan näe millään tapaa tarpeelliseksi mennä sanomaan sitä heille päin näköä tai somekanavan kommenttiboksiin. Jos niin tekisin, se mielipiteeni muuttuisi haukkumiseksi.

On hullua, että nuorille opetetaan somekäyttäytymistä, mutta aikuisille ei. Usein nimittäin niiden ilkeiden ja pahojen kommenttien takana on ihan aikuisia ihmisiä. Umppu kirjoitti samasta aiheesta tämän postauksen, käykää ihmeessä lukemassa. Umpun tavoin myös minä käyn välillä googlettamassa oman nimeni, Jodeliin en oo koskaan kirjautunut, enkä aio kirjautua. Kun multa kysytään, että oletko kovettunut tai miksi et ole enää niin avoin kuin ennen, voisin kysyä kysymyksen takaisin; oletko sinä lukenut itsestäsi ilkeitä kommentteja ja täyttä kiusaamista sisältäviä viestiketjuja tuntemattomien ihmisten kesken?

Tiedän, että ei ole helppoa asettua toisen ihmisen nahkoihin. Tiedän myös, että ne ihmiset, jotka haukkuja kirjoittaa ei tule oppimaan näistä mun tai Umpun tai kenenkään postauksista. Mutta teille fiksuille ihmisille haluaisin kuitenkin esittää yhden toiveen: Ennen kuin kirjoitat yhtään kommenttia mihinkään, mieti haluaisitko kuulla sen kommentin itsellesi? Mieti myös sanoisitko sen asian jos törmäisit tähän ihmiseen kadulla? Uskaltaisitko sanoa kasvotusten, että ”sä oot lihava, sä oot ruma, sulla on kamala maha, liian isot reidet, väärän kokoinen mekko, sä oot huono äiti, itsekäs, itserakas, epävarma?

Tällä postauksella en kaipaa kommentteja siitä, että mekko oli kaunis ja niin minäkin. Tiedän, että mekko oli kaunis ja niin minäkin. 😀 En hae siis mitään kehuja kommenttiboksiin. Ainoa tarkoitus tällä postauksella on saada edes yksi haukku vähemmän somen syövereihin. Että edes yksi ihminen miettisi näitä asioita, ennen kuin painaa enteriä kommentin lähettämiseen.

Rauhaa ja rakkautta! ❤ Ja ihanaa viikonloppua kaikille!

Jos sä oot sitä mieltä, että kaikenlainen kiusaaminen ja haukkuminen on väärin, paina sydäntä tässä alla!

—

Monna