Tää ei ole valitusvirsi, enkä kerää tällä kirjoituksella sääliä. Tiedän, että siellä mun seuraajissa on varmasti 80% ihania ihmisiä. Mutta jostain syystä, vuosien aikana oon huomannut, että mua seuraa myös iso määrä ihmisiä, jotka ei ollenkaan pidä musta tai mun jutuista. Se on mun mielestä tosi outoa. Ei se, että joku ei pidä musta (ymmärrän kyllä tämän asian), vaan se, että nämä ihmiset seuraa mua silti. Mä en ainakaan seuraa sellaisia ihmisiä, jotka tekee mulle pahan mielen tai ärsyttää mua.

Nää ihmiset säännöllisesti etsii mun jutuista jotain, mistä voivat näpäyttää. Välillä se näpäytys on besserwisseröintiä ja välillä se on tahallaan väärinymmärtämistä.

Oon todella kyllästynyt ja loppu siihen, että mun pitää AINA selittää. Mulla on vaikka kuinka monta hyvää postausluonnosta blogissa odottamassa, mutta en halua kirjoittaa niitä. En jaksa sitä, että taas täytyy vääntää ja kääntää ja kertoa joka ikisen asian miljoona puolta.

Mä tiedän, että mun seuraajat tipahtaa tän kirjoituksen myötä instagramissa. Niin käy aina, kun puhun jostain rehellisesti. Sillä minähän valitan ja kerään vaan sääliä.

Tiedän, että mun pitäis vaan niellä taas kerran tää tunne ja jatkaa vaan hymyissä suin. Mutta mä en pysty. Mua ärsyttää ja ahdistaa niin paljon. Toisen kerran koko blogihistoriani aikana mulla on sellainen olo, että mä en jaksa enää. Mä en halua enää kirjoittaa yhtään mistään. En halua julkaista enää yhtään asiaa instagramiin.

Mä rakastan tehdä tätä työtä, koska mulla on mielestäni super ihania seuraajia hullu määrä! Mulla on mun seuraajien kanssa hyvä bondaus. Mulla on tosi paljon seuraajia, jotka on olleet mun mukana jo vuosia. Me kirjoitellaan päivittäin tai viikottain viestejä toisillemme esim. IG:n directissä. Mä haluan aina vastata mun directiin tuleviin viesteihin. Edes sydämen, haluan kertoa mun seuraajille, että mä oikeasti välitän ja haluan lukea teidän asioita.

Mutta mä en jaksa enää sitä, että kirjoitan mä sitten herkkyydestä, kehopositiivisuudesta, eläimistä, lapsista, seksikkyydestä tai yhtään mistään mistä mulla on oma mielipide – joudun aina vänkkäämään ja vääntämään.

Mä oikeasti pyydän, että te, jotka aina näätte punaista mun jutuista ja kuvista ja storyistä – LOPETTAKAA MUN SEURAAMINEN!!! Mä haluan tehdä tätä työtä hyvällä mielellä ja teille 80%:lle ihania ihmisiä! Mua ei haittaa, että joku on eri mieltä – mun ystävätkin on välillä eri mieltä mun mielipiteistä ja kertoo sen kommentoimalla mun kuviin tai storyihin. MÄ EN VAAN ENÄÄ JAKSA sitä tahallaan väärinymmärtämistä.

Mä olen 38-vuotias nainen, joka tietää elämästä aika paljon. Mä en tarvi enää besserwisseröintiä. Jos mä kysyn jostain neuvoa ja vinkkejä, otan niitä 150% mielelläni vastaan!! Mutta mulle ei tarvitse enää tulla kertomaan mistä liha tulee kaupan hyllyille, mistä kehopositiivisuus-aate on lähtöisin, onko erityisherkkyys vaan diipadaapaa, onko mun syytäkin pudottaa painoa vihdoin jne…

Mä oikeasti haluan jatkaa tätä hommaa. Mä myös tiedän, että tää ahdistava tunne menee ohi. Tiedän myös sen, että ei oo järkevää julkaista tällaista postausta. Se ei tue mun iloista brändiä. Mutta tiettekö mitä? Mulle on nyt ihan sama! Mä haluan päästää tän tunteen ulos ja ilmoille.

Tässä tulis taas teidän esittämiä kysymyksiä ja niihin vastauksia! 🙂

Sun arjen tärkeimmät aamurutiinit?

Mä tykkään aina herätä arkisin vähän ennen muita. Laitan kellon monesti soimaan 06.30 ja hiivin alakertaan keittämään kahvia. Mä tykkään tosi paljon siitä, että arjen välillä aika hektisetkin työpäivät alkaa rauhassa. Seiskan jälkeen meen herättelemään Emmaa ja sitten istutaan hetki sylikkäin sohvalla. Kasin maissa vien Emman päiväkotiin (välillä Tuukka vie) ja sitten aloitan työpäivän askareet smoothien kera.

Mitä kuuluu?

Ihan hyvää! 🙂 Oon innoissani alkavasta syksystä ja jotenkin on sellainen olo, että kaikki on mahdollista!

Mikä on sun ihan oma hiustenväri?

Sellainen maantien harmaa. 😀 Ehkä vähän enemmän tummempi, kuin vaaleampi.

Tuleeko teille kolmas koira?

No en tiedä!! 😀 Jos Tuukalta kysytään, niin JOOOO!! Mä oon sanonut, että sitten kun meillä on omakotitalo ja iso piha, niin voi tulla kolmas koira. 😉

Millä saa hyvän itsetunnon?

Ajatuksen voimalla. Itsetuntoa pitää harjoittaa ihan samalla tavalla, kuin vaikkapa hauista. Ei se tuu hetkessä ja vaan sormia napauttamalla. Itsensä pitää hyväksyä ja itsestään pitää alkaa puhumaan ja ajattelemaan kauniisti. Miksi juuri sinä, et olisi muka hyvä, riittävä ja ihana?

Mitä vitamiineja ja lisäravinteita käytät?

Kesällä käytän tosi vähän mitään vitamiineja. Syksyllä aloitan aina D-vitamiinin tankkauksen ja syön sitä pitkälle kevääseen asti. B12 on myös sellainen, jota syön tuon samaisen ajan. Talven pimeimmät (ja flunssakausisimmat) ajat syön myös monivitamiinivalmistetta monesti. Lisäravinteita en juurikaan käytä, heraproteiinia päivittäin aamusmoothiessa, mutta mä en jotenkin edes lue heraproteiinia lisäravinteeksi. 🙂

Mitä 15-vuotias Monna sanois sulle, jos se näkisi sut nyt?

Jaa-a… Ainakin varmaan, että ”et sä ookkaan vielä niin vanha, vaikka oot jo 38v”… 😀 Hahaha! Mutta siis vakavasti ottaen, se varmaan sanoisi, että vitsi miten hienosti sulla menee! Sulla on ihana lapsi, mies ja perhe. Sulla on ihana työ ja koti. Oo onnellinen ihan 150%!!!

Minkälaisena näet Perhe Pursiaisen elämän 10:n vuoden päästä?

Tää on vaikee kans! Mutta ehkä meillä on silloin se kolmas koira! 😉 Mulla on vähän alkanut nousemaan sellainen haave, että meillä olis joskus omakotitalo. Niin ehkä sitten 10v päästä me asutaan sellaisessa.

Joku kiva aamiaisvinkki?

Mun lemppari ja paras ja helpoin aamiainen on smoothie. Tulee nopeesti, saa kaiken tarvittavan ja masu täyttyy! 🙂

• 1 banaani
• 1/2 pussia pakastemustikoita
• 2 rkl heraproteiini
• MCT-öljyä loraus
• pieni purkki Alpro Soya mustikkajugurttia
• vettä n.0,5dl

Kumpi voittaa Pehre Pursiaisen Suurimman Pudottajan?

Mä en tiedä!! 😀 Mä jotenkin veikkaan ehkä, että Tuukka! Sillä on niin kova kilpailuvietti, että se tekee kaikkensa, jotta voittaa! Mulla taas ei oo kilpailuviettiä oikein ollenkaan. 😀 Haha! Mäkin kyllä teen kaikkeni tän kisan aikana ja mielelläni teenkin, mutta se voitto ei oo mulle ehkä niin tärkeä kuin Tuukalle. 😉

Mitä koirille kuuluu ja milloin tulee pikku-labbis?

Nyt mun täytyy kyllä sanoa, että Tuukka on aivopessyt teitä niillä koirastoryillään! 😉 😀 Hahaha!! Gerelle ja Pimulle kuuluu hyvää! <3 Gere on ihan täysin toipunut joulukuisista jalkaleikkauksista ja on oma hölmö itsensä. Pimu on sellanen meiän perheen kiltein ja huomaamattomin pikkuinen. <3

Tän kesän TOP3?

• Tammelan mökki – Meiän eka kesälomaviikko oli ihana ja mökki ihana!
• Linnanmäki – Oli jotenkin ihana päivä Lintsillä, Emma nautti ja oli fiiliksissä laitteista!
• Vierumäki – Vierumäellä oli kans ihan super kivaa! Siellä olis pitänyt vaan olla pari yötä pidemään!
• Nurmes – Tuukan vanhempien mökillä on aina kiva olla, tänä kesänä jotenkin extrana tosi leppoisaa ja mukavaa!

En osannut valita vain kolmea, ni valitsin neljä. 😀

Ihanaa viikon alkua kaikille! <3

—

Monna