OMG!! Kauheita totuuksia! Eikä yhtään kuvaa.
Tiedättekö mitä?
Mä oon ehkä aika huono bloggaaja-ihminen.
Tunnen syyllisyyttä. Tai sitten en. 😉
Mutta mä kerron silti teille kaksi salaisuutta koskien bloggaamista.
1. Mä EN TYKKÄÄ sanasta blogi. Enkä sanoista bloggaaminen, bloggaaja, blogaaja, bloggari.
Mä en myöskään tykkää sanasta postaus. Enkä ainakaan sanasta poustaus.
Mä en tiedä mistä tämä johtuu. Enkä tiedä onko tätä viisasta sanoa ääneen. Mutta sanonpahan kuitenkin. Tästä kaikesta huolimatta rakastan blogin kirjoittamista. Ja blogaajana olemista! 😉
2. Mä oon tosi huono lukemaan blogeja. On ihan vaan muutama blogi jota seuraan aktiivisesti. Ja nekin on siis mun mieheni, Annan ja Saran blogit. Sitten on sellaisia, joita luen heti kun ehdin, heti kun on vähän enemmän vapaa-aikaa. Ja niitä on esim. Annan, Ainon ja Heidin blogit. Ja sitten kun mun äiti kerran kuussa (tai jopa harvemmin) päivittää, niin luen tietysti myös sen blogin. <3
Mä luin ennen paljon enemmän, mutta nyt en vaan kerta kaikkiaan löydä aikaa. Ja se vähän harmittaa mua. Tai oikeestaan aika paljonkin harmittaa.
Sitten mä kerron kaksi salaisuutta, jotka ei koske bloggaamista.
1. Mä oon syönyt tänään ja eilen varmaan yhteensä 20 piparia ja yhden konvehtirasian (no se meni kyllä puoliks mieheni kanssa).
Mä voisin nyt heti mennä ja syödä lisää. Ne on vaan niin hyviä. Eikä mua oikeestaan yhtään haittaa, että oon syönyt herkkuja.
2. Mulla on oma treenimotivaatio hukassa nyt. Ja siksi ehkä kirjoitin aamulla TÄMÄN postauksen. Mua ei kiinnosta just nyt pätkän vertaa mennä salille. Ei siis tipan tippaa.
Mutta onneksi mun ei tarvi nyt mennä sinne itse tekemään mitään, vaan menen piiskaamaan asiakkaista kaiken irti.
Ja piparitkin jää purkkiin, koska nyt täytyy mennä!
Moro!
32 kommenttia
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.


32

Hyvää suoraa tekstiä, arvostan 🙂 Mua ei kyllä ärsytä sanat blogi tai bloggari, mutta tosta sanasta blogaaja en tykkää 😀 En sitten tiedä miksi… Kai kun se on huonoa suomen kieltä mun silmissä ja olen kielioppinatsi. (Enkä siltikään välttämättä oikeassa).
Mä luen aktiivisesti noin kymmentä tai viittätoista blogia, ja säännöllisen epäsäännöllisesti luen muitakin, yhteensä ehkä noin kolmeakymmentä (ja enemmänkin voisin jos haluaisin). Päivittäin selaan oman blogini suosikkilistaukset läpi jos on tullut uusia posteja, ja useasti viikossa seikkailen muissakin blogeissa (siis niissäkin joita en erityisemmin itse mainosta). Mulla riittää aika tosi hyvin, sillä harva kirjottaa erityisen pitkiä posteja, tai sitten mä olen ihan huippunopea lukemaan. Kaikista nopeimmin luen sinun, Saran ja Annan blogit, koska näissä on selkeästi vähiten tekstiä muihin blogeihin nähden, ja sisältö koostuu pääasiassa suuresta määrästä kuvia. Mun blogilukemiseen menee varmaan lyhyimmillään 10min, pisimmillään 1h päivästä. Tää on leppoisaa hommaa 🙂
http://musclefetish.blogspot.fi/
Hahaa! 😀 Joo, muakin ärsyttää ehkä jopa vähän enemmän blogaaja kuin bloggaaja. Munkaan mielestä se ei ole suomenkieltä. 😀
Juu, kyllähän meillä on paljon kuvia Annan ja Saran kanssa, mutta on meillä tekstiäkin. 😀
Kiva lukee välillä tällänen postaus, rehellisesti kerrottuna että ei oo motivaatio katossa ja jouluherkut myös maistuu :). Ihmisiähän me kaikki tässä ollaan 🙂
Kyllä! Nimenomaan! 😀
Monna oot iha best! Ei mulla muuta : D
Hahaa! 😀 No kiitos!
Sulla on kyllä huippu blogi! Siitä saa lisää motivaatiota omiinkin treeneihin! Kiva lukea että sinullekin välillä suklaa ja piparit maistuu, hyvää joulunodotusta!
Kiitos Jonna! 🙂 Ja ihanaa joulunodotusta sinullekin!
Mä vihaan kans noita sanoja, jotka listasit :’D Mutta silti niitä on pakko välillä käyttää, kun ei keksi mitään korvaavaakaan. Kirjoittaja ja kirjoitus vaan kuulostaa niin tavalliselta, että on helpompi valita bloggaaja ja postaus 😉
Hahaha! 😀 Kyllä joo, niitä on vaan jotenkin käytettävä ku ei keksi synonyymeja. Kirjoittaja ja kirjoitus kuulostaa tosiaan jotenkin viralliseltakin. 😉
Blogaaja on mun korvaan ja silmään ihan kaamee sana kun taas bloggaaja ihan ok. =D Kaikilla on varmaan ne omat sanat mitkä ärsyttää ihan sikana.
Aivan samaa mieltä Jaanaba!! 😀
Sama vika blogien lukemisen suhteen. 🙁 Enkä yhtään tykkää! Muutamat luen aina (sun on ehdoton, ja pääsee jonon ohi myös joka kerta) ja loput valitsen listalta otsikon ja sen pienen tekstinpätkän mukaan, mikä siinä bloggerissa näkyy. Jos sattuu olemaan aikaa, niin sitten luen järjestyksessä kaikki. Mutta harvemmin mulla ihan niin paljoa aikaa on, että saisin luettua kaikki parisataa blogia, joita seurailen. 😀 Vaikka määrä onkin tipahtanut kolmestasadasta jo huomattavasti alaspäin, kun kävin yksi päivä joka ikisen läpi!
Mä taas vihaan vihaan VIHAAN sanaa ’blogisisko’. Siis jotain ihan hirveetä, kuolen aina vähän sisältä kun sen luen. 😀
Huvittavaa. Kerro, miksi.:)
Terveisin Blogisisko
http://blogisisko.blogspot.fi/2011/05/blogisisko-on-nyt-rekisteroity.html
Eikä, miten ihanaa! Siis oikeasti! 😀
Blogisisko -sanaa käytetään blogeissa kuvaamaan blogien kautta läheisiksi tulleita toisia bloggaajia (toistinko bogi-sanaa tarpeeksi? :D). Siinä on vain jotain yltiöimelää mun korvaani.. En siis pidä sanasta tuon tarkoituksensa vuoksi. En ollut tietoinen (ja tuskin nämä sanaa viljelevätkään olivat), että sana on ollut olemassa jo kauan ennen tätä. Saattaa olla, että tämän myötä koko sanasta tuli vähemmän negatiivinen itselleni. 😉
Voi eih! 😀 Mäkin kyllä joskus käytän sanaa blogisisko. 😀 Haha!
Mutta mulla kävi kyllä sama Heidi, että nyt jopa saatan tykätä siitäkin sanasta vähän enemmän kun Anna sinun kommentin. 🙂
Mukavaa, tai siis ei mukavaa mutta ymmärtänet mitä tarkoitan, että sullakin on joskus treenimotivaatio hukassa. Mulla on tällä hetkellä hukassa motivaatio ihan kaikkeen. En tiedä onko se tämä talvi, pimeys, kylmyys ja se että kesälomasta alkaa olla jo aikaa. Ei vaan millään jaksaisi mitään, ei töitä eikä treeniä. Kaikki ottaa aivoon. Lisäksi mun vakkari-ryhmäliikunta on joulutauolla enkä saa millään itsestäni irti sen vertaa että lähtisin jollekin muulle tunnille. Salilla olen sentään käynyt 2-3 kertaa viikossa mutta sekin on työn ja tuskan takana. Toisaalta olen koittanut muistuttaa itselleni että ei se ole niin vaarallista jos joskus ottaa iisimmin ja pitää muutaman kevyemmän treeniviikon jos ei kerran huvita. Ei siihen maailma kaadu. Jostain syystä poden kuitenkin huonoa omaatuntoa tällaisesta ”löysäilystä”.
Olen ruennut lukemaan blogeja ihan hiljattain ja sun blogi kyllä kuuluu niihin harvoihin jotka on pakko lukea heti 🙂
Mä ainakin hartaasti toivon, että se on vaan tämä pimeys joka vetää vähän voimia pois.
Toivotaan parempia ja reippaampia aikoja pian! 🙂
Ja kiitos! <3
Moikka Monna! 🙂
Ihana tämä sun BLOGI ja ihanan rehellinen POSTAUS; arvostan. Ja ihana kuulla että sinäkin olet tavallinen ihminen kuka joskus syö herkkuja. Välillä tunnen huonoa omaatuntoa satunnaisista ”repsahduksista” tai suunnitelluistakin herkkuhetkistä, vaikka liikunta onkin elämäntapa ja terveellinen ruokavalio arjen syömisien runko! Välillä turhautuu lukemaan pelkkää #eat#clean#so#fit#love#my#life- tekstejä :D, joten tämä oli iiihanan rehellinen kirjoitus. Oot inspiroiva <3
Moikka Sarppa!
Kiitos kovasti! 🙂
Ja jos pääosin elämä on terveellistä ja liikunta on elämäntapa, niin ei sitä tarvi tuntea huonoa omaatuntoa jos välillä vähän herkuttelee ja ottaa rennommin.
Ihanan rehellinen POUSTAUS 😉 hihhi <3
Hihhi 😀 <3
Hahaha! Amen. Mulla on ihan samat inhokkisanat. Postaus on aina ollut ihan kaamee ja yritän aina viimeseen asti sitä vältellä. En tiedä mikä siinä niin ärsyttää, mutta se saa mut ihan raivon partaalle 😀 (tai no ainakin melkeen!) kkhehhe.
Hahaa! 😀 Jostain syystä joo nää ei oikein kolahda nää sanat ja poustaus on mun mielestä ehkä jopa vielä ärsyttävämpi kun postaus. 😀
Voi pipari, miten ihana KIRJOITUS – tästä tuli vaan jotenkin tosi hyvä mieli, en tiedä miksi 🙂 Oot ihana Monna <3
Hihi! 😀 Kiitos Elina! <3
Mulla on blogit yleensä iltalukemisena sängyssä. Siinä ehtii hyvin kahlata tärkeimmät läpi ennen kun silmät painuu kiinni. =)
Mä kanssa lueskelen usein kännykällä sängyssä, mutta siinä on vaan se hankala homma, että sitten ei jaksa näpytellä kännykällä kommentteja. 😀
Hihi! Ihana avautuminen! Ei oo pakko jos ei taho! 🙂
No ei ni! 😀 Hihi
Samat inhokkisanat mullakin… Ja totta puhuen kiva kuulla että muillakin vähän treenimotivaatiot hukassa. Harvoin ko. aiheesta lukee blögeissä, kun näyttää että muut vaan porhaltaa joka aamu hymy perseessä ku ite välillä on ku hanurille ammuttu karhu. Ei millään huvittais lähtee salille rääkkäämään ittiä, kun konvehtirasia ja sohva tuijottavat odottavasti. Kyllä sinne treenaamaan silti tulee lähdettyä, tosin joskus saatan hyvinkin skipata. Herkuttelun sallin itelleni muutenkin sillon tällön enkä tunne huonoa omatuntoa asiasta. Nyt vaan pimeellä huomaa olevansa väsyneempi, kun jo kolmelta alkaa olla säkkipimeää. No, onneksi kohta on tää pahin vaihe ohi ja alkaa tuo aurinkokin pilkottaa. 🙂
Ja tuohon edelliseen postaukseen- mäkin joskus sekä sun että muiden blogeista luen kuinka anonyymit kaataa kakkaa niskaan. En vaan ymmärrä näiden ihmisten tarkoitusperiä. Ilmeisesti pahoittaa toisen mieli tahallaan? Mä en myöskään keksi muuta syytä tollaselle kuin kateus. Siinä ajassa kun ne kirjottaa toiselle paskakommentin, voisivat he ite nostaa sen ahterinsa sohtalta ja lähtee treenaamaan ja saavuttaa ite jotain. Mut ei, helpompaa yrittää jarruttaa muita, kuin tsempata sekä ittee että toisia.
Huppista, tulipa hassu avautuminen. Mutta ihana toi sun kirjoitukses, mullakin tää blogi on listan ekojen joukossa kun kahlaan lemppariblogeja lävitte! 🙂
Kyllä tää pimeys todella tekee ison osan siitä väsymyksestä ja konvehtirasiat ja sohva houkuttaa.
Mutta onneksi tosiaan kohta alkaa taas päivä pitenemään. 🙂
Paskakommentoijat on oma lajinsa. Sehän on ihan helvetin helppoa aukoa päätään nimettömänä ympäriinsä. Paljon helpompaa kuin lähteä ite treenaamaan. 😀
Kiitos avautumisesta. 🙂 <3