Elämäni kunnossa.
8
Tiedättekö kun terveenä ei muista olla fiiliksissä siitä, että on terve? Mutta sitten kun se pirun flunssa tai kurkkukipu tai mikä tahansa tyhmä tauti tulee, niin sitten sitä vaan kaipaisi siihen energiseen hyvinvoivaan oloon takaisin.
Näin kävi mulle nyt.
En muista koska oisin ollut viimeksi kipeänä. Väitän vahvasti, että einesten pois jättäminen, alkoholinkäytön suuri vähentäminen ja muut terveelliset elämäntavat on olleet väylä sille etten ole jokaisella flunssakaudella ensimmäisten joukossa kipeänä. Vastustuskyky on parantunut.
Mutta nyt kävi köpelösti.
Lauantaina alkuillasta huomasin, että kurkkuni tuntui karhealta ja ääni alkoi madaltumaan. Sunnuntaina tuli vähän vilu olo ja sitten maanantaina olinkin jo ihan pois pelistä.
Sekä maanantain, että tiistain asiakkaat jouduin perumaan. Se ei koskaan ole kivaa näin yrittäjänä, koska mitään sairaslomakorvauksia ei tällaisista päivistä saa ja sitten jollain viikolla tehdään triplapitkää päivää tai toisena vaihtoehtona on pienempien laskujen lähettäminen asiakkaille. No kumpikaan vaihtoehto ei tietysti ole mikään huraaa!!-vaihtoehto. Yritän kuitenkin mielummin aina tarjota asiakkaille tällaisissa tilanteissa vaihtoehtoista aikaa kuin perua kokonaan.
Nyt olen sitten makoillut ja makoillut. Juonut niin paljon teetä ja vettä, että joudun koko ajan ramppaamaan vessassa. Syönyt c-vitamiinia, inkivääriä, sinkkiä ja seleeniä. Tehnyt kaikenlaisia kikkakolmosia, että paranisin mahdollisimman pian.
Silloin kun sitä on oikeasti elämänsä kunnossa, niin sitä ei edes ymmärrä. Keväällä mulla murtui sormi. Kun käsi kipsissä mietin sitten etten pysty nyt tekemään sitä ja tätä juttua treeneissä, tajusin etten ollut osannut arvostaa sitä kun kaikki raajat olivat kunnossa.
Saman jutun huomasin reilu vuosi sitten kun koirapuistossa tuntematon koira puri multa keskisormen pään irti ja Töölön sairaalassa sitten makoilin vuodeosastolla leikkauksen jälkeen. Silloin myös huomasin, että liian harvoin sitä muistaa olla kiitollinen siitä ettei ole mitään vaivoja.
Nyt kuitenkin otan kaikki neuvot vastaan. Millä te lyhennätte flunssan kestoaikaa? Mitkä on teidän kikkakolmoset flunssan karkoitukseen?
Nyt on siis jokainen vinkki tärkeä, sillä mun olis tarkoitus astua huomenna aamulla klo 8.45 nousevaan lentokoneeseen kohti Leviä, ihanan Emmin luo. <3
Onneksi sentään on räpsyripset kunnossa. 😉 Niin en näytä ihan kalman kalpealta punanenältä kun laskeudun Leville. Emmi saattaa luulla mua muuten poroksi, itse Petteri Punakuonoksi. 😀
Räpsyripsistä saan taas kiittää ihanaa Anniinaa!! <3 Jos oot miettinyt pikkujouluihin ripsipidennyksiä, niin Beauty Anniinasta aikaa varaamaan! Suositteln 110%!!
8 kommenttia
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Voi vitsi, tiedän niin tuon tunteen! Ite kävin juuri läpi just saman jutun flunssan kanssa. Oot todella oikeassa, sitä terveyttä ei aina muista arvostaa ennen kuin sitä ei ole. Vedin paljon vitamiineja ja nestettä, mutta tein sen virheen, etten malttanut levätä kunnolla. Mulla oli muutamia iltakokouksia joita en halunnut skipata, niin kävin niissä silti… Tyhmä minä!
Ensi kerralla aion heti ottaa flunssasuihketta, jos tuntuu että olisi flunssaa tulossa. Sitä löytyy ainakin yksi versio apteekista nimellä ColdZyme, joka saattaa lyhentää tai estää flunssan. Glutamiini voi myös auttaa immuunipuolustusta.
Joo mä luulen kanssa, että kovin kiireinen työtahti ei ollut mikään paras mahdollinen alusta omalle hyvinvoinnille ja vastustuskyvylle. 🙂
Flunssasuihke kuulostaa mielenkiintoiselta! Ja glutamiini myös! Kiitos vinkeistä!
Manukahunaja! Todella kallista enkä ole varma löytyykö sitä Suomesta, mutta teelusikallinen kaks kertaa päivässä on aivan paras flunssalääke! Se pitää nauttia kylmänä, teehen sekoittaminen hävittää vähän niitä parantavia aineita. 🙂
Oi että! Pitää kattoa jostain hyvin varustellusta kaupasta tai luontaistuotekaupasta. 🙂
Lepää vaan, älä yritä koko ajan vaan parantua vaa anna elimistön hoitaa se sun puolesta:)
En mä koko ajan yritä parantua.. 😀 Kun en muista edes koska oon viimeksi ollut kipeänä. Haha! 😀
Mutta kyllä se vaan valitettavasti niin on, että tässä kun itse oman palkkansa maksaa niin on aika nopeasti päästävä töihin takaisin. 🙂
Moi Monna!
Mä ajattelin nyt ensimmäistä kertaa tulla kommentoimaan sulle. Tää saattaa kuulostaa jotenkin hassulta, ja toivon ettet ajattele mun olevan joku hullu stalkkeri… 😀
Alotin vuosia sitten, varmaan 2011-2012 käymään Märskyssä salilla. Näin sua siellä useasti, tietämättä vielä sillon kuka olit. Muistan aina miettineeni, että vau, onpa kaunis nainen, rohkea tyyli ja upea kroppa. Sitten joskus sun blogin siirryttyä tänne fitfashioniin, löysin sen sattumalta tosta etusivulta. Avasin sun blogin, ja tajusin että ei vitsi, se on juurikin se sama nainen sieltä Märskystä. Niin musta tuli sun lukija.
Aika meni eteenpäin ja salilla käyminen vähentyi. Luin kyllä sun blogia edelleen satunnaisesti. Sitten yhtäkkiä tajusin, että sähän käyt samassa tanssikoulussa kun minäkin. Näin sua siis edelleen säännöllisen epäsäännöllisesti. Kesällä, kun en käynyt tanssitunneilla, törmäsin suhun muutamia kertoja muualla, ihan sattumalta.
Ja mä oon vähän taikauskoinen ihminen. Sen jälkeen kun aloin lukea sun blogia, en enää katsonut sua ihailevasti, vaan koska oot niin upea tai kaunis, vaan lähinnä siksi että sulla on niin mahtava asenne. Niin kauniita ajatuksia. Ja kun mä ajattelen Monnaa, mulla tulee mieleen positiivisuus. Aina kun mä nään sut, sä oot hymyillyt. Ja se taikauskoinen osa musta on ajatellut, et siinä on ollu joku tarkoitus. Että sun tarkoitus on ollu tuoda sitä positiivisuutta, elämäniloa ja riemua, herkkyyttä, edes ajatuksen tasolla mun elämään.
Hahaa, toivottavasti et pelästy tätä kommenttia. Oot Monna upea! Ens kerralla kun törmätään, tuun vetämään hihasta. Ihanaa loppusyksyä 🙂
Voi apua mikä kommentti!! <3
Ihana! KIITOS!!!!
Tule ehdottomasti vetäsemään hihasta kun seuraavan kerran jossain mut näet. Olen varmasti myös nähnyt sinut tietämättäni. 🙂
<3 Ihanaa loppusyksyä ja joulun odottelua!