Hae
Monna Pursiainen

Ahdistus.

Tää ei ole valitusvirsi, enkä kerää tällä kirjoituksella sääliä. Tiedän, että siellä mun seuraajissa on varmasti 80% ihania ihmisiä. Mutta jostain syystä, vuosien aikana oon huomannut, että mua seuraa myös iso määrä ihmisiä, jotka ei ollenkaan pidä musta tai mun jutuista. Se on mun mielestä tosi outoa. Ei se, että joku ei pidä musta (ymmärrän kyllä tämän asian), vaan se, että nämä ihmiset seuraa mua silti. Mä en ainakaan seuraa sellaisia ihmisiä, jotka tekee mulle pahan mielen tai ärsyttää mua.

Nää ihmiset säännöllisesti etsii mun jutuista jotain, mistä voivat näpäyttää. Välillä se näpäytys on besserwisseröintiä ja välillä se on tahallaan väärinymmärtämistä.

Oon todella kyllästynyt ja loppu siihen, että mun pitää AINA selittää. Mulla on vaikka kuinka monta hyvää postausluonnosta blogissa odottamassa, mutta en halua kirjoittaa niitä. En jaksa sitä, että taas täytyy vääntää ja kääntää ja kertoa joka ikisen asian miljoona puolta.

Mä tiedän, että mun seuraajat tipahtaa tän kirjoituksen myötä instagramissa. Niin käy aina, kun puhun jostain rehellisesti. Sillä minähän valitan ja kerään vaan sääliä.

Tiedän, että mun pitäis vaan niellä taas kerran tää tunne ja jatkaa vaan hymyissä suin. Mutta mä en pysty. Mua ärsyttää ja ahdistaa niin paljon. Toisen kerran koko blogihistoriani aikana mulla on sellainen olo, että mä en jaksa enää. Mä en halua enää kirjoittaa yhtään mistään. En halua julkaista enää yhtään asiaa instagramiin.

Mä rakastan tehdä tätä työtä, koska mulla on mielestäni super ihania seuraajia hullu määrä! Mulla on mun seuraajien kanssa hyvä bondaus. Mulla on tosi paljon seuraajia, jotka on olleet mun mukana jo vuosia. Me kirjoitellaan päivittäin tai viikottain viestejä toisillemme esim. IG:n directissä. Mä haluan aina vastata mun directiin tuleviin viesteihin. Edes sydämen, haluan kertoa mun seuraajille, että mä oikeasti välitän ja haluan lukea teidän asioita.

Mutta mä en jaksa enää sitä, että kirjoitan mä sitten herkkyydestä, kehopositiivisuudesta, eläimistä, lapsista, seksikkyydestä tai yhtään mistään mistä mulla on oma mielipide – joudun aina vänkkäämään ja vääntämään.

Mä oikeasti pyydän, että te, jotka aina näätte punaista mun jutuista ja kuvista ja storyistä – LOPETTAKAA MUN SEURAAMINEN!!! Mä haluan tehdä tätä työtä hyvällä mielellä ja teille 80%:lle ihania ihmisiä! Mua ei haittaa, että joku on eri mieltä – mun ystävätkin on välillä eri mieltä mun mielipiteistä ja kertoo sen kommentoimalla mun kuviin tai storyihin. MÄ EN VAAN ENÄÄ JAKSA sitä tahallaan väärinymmärtämistä.

Mä olen 38-vuotias nainen, joka tietää elämästä aika paljon. Mä en tarvi enää besserwisseröintiä. Jos mä kysyn jostain neuvoa ja vinkkejä, otan niitä 150% mielelläni vastaan!! Mutta mulle ei tarvitse enää tulla kertomaan mistä liha tulee kaupan hyllyille, mistä kehopositiivisuus-aate on lähtöisin, onko erityisherkkyys vaan diipadaapaa, onko mun syytäkin pudottaa painoa vihdoin jne…

Mä oikeasti haluan jatkaa tätä hommaa. Mä myös tiedän, että tää ahdistava tunne menee ohi. Tiedän myös sen, että ei oo järkevää julkaista tällaista postausta. Se ei tue mun iloista brändiä. Mutta tiettekö mitä? Mulle on nyt ihan sama! Mä haluan päästää tän tunteen ulos ja ilmoille.

16 kommenttia

  1. Paula kirjoitti:

    Tämä on kyllä tosi erikoinen ilmiö! Ite en tosiaankaan tuhlaa omaa aikaani seuratakseni ihmisiä, joiden asiat ärsyttävät. Toisaalta myös innolla seuraamieni ihmisten jotkut jutut ärsyttävät, mutta silloin totean itselleni, että ei kannata niitä kommentoida tai alkaa dissata kirjoittajaa, joka vain sattuu olemaan eri mieltä jostain. On ihan normaalia, ettei kaikesta ajattele samalla tavalla!

    Minusta tämä kirjoitus toisaalta tulee sinun brändiä, koska haluat olla aidosti sinä? Siksi esimerkiksi minä sinua seuraan. Somessa on sitten toiset ihmiset, joita seuraan vähemmän syvällisten asioiden vuoksi.

    Rauhaa ja rakkautta!

    • Monna kirjoitti:

      Joo siis sama juttu! Mä en seuraa ketään, jonka jutut pääsääntöisesti ärsyttää tai tuo huonoa mieltä. Silti heissä keitä seuraan on aina välillä juttuja, joita en allekirjoita, mutta en lähde heille päätä aukomaan. 😀
      Kiitos tosi paljon! <3 Ja oikeassa olet, minä oon aidosti minä ja siihen kuuluu välillä myös huonot päivät ja pahamieli.

  2. Laura kirjoitti:

    Älä vaan lopeta kirjoittamista. On ihana kun julkaiset rehellisestä elämää ja omia tuntemuksia. En voi käsittää miten aikuiset ihmiset on niin ilkeitä toisille. Oon itse maatilalla kasvanut ja tiedän kyllä miten liha päätyy kaupan tiskille. Silti kun katsoin sun stoorit siitä peurasta, oli itselläkin tippa linssissä. Tulee paha mieli jo siitä että ajaa vaikka oravan päälle autolla ja näkee sen kuolevan. Ei se oo tietämättömyyttä tai tyhmyyttä vaan välittämistä. Ethän sinäkään niissä stooreissa syyttänyt ketään vaan halusit purkaa pahan mielen ja selvittää miksi niin kävi.

    En tajua miksi seurataan ihmistä, jonka jutuista ei pidä. Itsekin olen muutamia tyyppejä lopettanut seuraamasta kun toistuvasti heidän jutut ärsytti. Siltikään koskaan en niitä kommentoinut. Asialliset kommentit on ok vaikka olisivat negatiivisia, koska keskustelu ja asioiden monien puolien tuominen esille on hyvä, mutta ilkeyttä en ymmärrä. Asiat ei ole mustavalkoisia ja viestien ei tarvitse aina olla ruusuisia. Kiusaaminen on kuitenkin ihan eri asia ja tiedän että kirjoituksellasi tarkoitat nimenomaan näitä asioita! Tsemppiä Monna! Pysy just tuommoisena kuin olet ja älä anna noiden ilkeiden tyyppien satuttaa liika!

    • Monna kirjoitti:

      En lopeta! <3 Aikuiset ihmiset on usein paljon ilkeämpiä toisilleen, kuin vaikkapa teinit.
      Ja siis niinpä, kyllä minäkin tosiaan tiedän miten liha tulee kaupan hyllylle, mutta voi siitä silti tulla pahamieli kun näkee eläimen kuolevan.
      Joku sanoi hyvin mulle, että kyllähän me ihmiset tiedetään, että elämä päättyy joskus, mutta kun läheinen ihminen kuolee – tulee siitä aina todella suuri suru. Tuskin kovin moni siinä vaan ajattelee, että "no elämä on tällaista, tämä on osa luontoa." 😀

      Kiitos kovasti sulle!

  3. Maija kirjoitti:

    Presidenttimme sen joskus minusta hyvin kiteytti tämän nykyajan ongelman: Ihmisillä on suurempi halu väärinymmärtää kuin yrittää ymmärtää, mitä toinen tarkoittaa.
    On ihan loputonta vääntämistä varmasti tuo, kun pahaa tarkoittavat ihmiset nokkivat joka ikistä asiaa.
    Ei ole helppo työ sinulla. Jaksamista ja suojakuorta, että jaksat säilyttää aitouden!

  4. Kata kirjoitti:

    Ymmärrän hyvin tuon tunteen mikä sulla tällaisista besserwissereistä tulee. Ei kukaan jaksaisi sellaista jatkuvasti.
    Älä kuitenkaan heidän takiaan lopeta kirjoittamista tai jemmaa joitain kirjoituksia pöytälaatikossa. Ajattele niitä seuraajia, jotka inspiroituvat sinusta (kuten minä☺️) ja osaavat ottaa omista mielipiteistään mahdollisesti eroavat kirjoituksesi asiallisesti vastaan. Ehkä he olisivat kuitenkin ansainneet lukea kirjoituksesi ja osaavat nähdä ne oikeassa valossa.
    Näitä besserwissereitä varmasti tulee aina olemaan, vaikken heidän toimintaa kyllä yhtään ymmärrä.
    Ja tämä kirjoitus, jossa kerrot heidän aiheuttamasta ahdistuksesta on minusta ihanan aito. Toivottavasti tämä herättelisi edes jonkun ihmisen miettimään omaa toimintaansa ja sen seurauksia muille ihmisille.
    Tsemppiä sulle, muista että suuri hiljainen enemmistö seuraajistasi on sinun puolella ❤️

  5. Unska123 kirjoitti:

    Hyvä Monna! Vaikka kuinka tekee julkista työtä niin, kaikkea paskaa ei tarvi niskaansa mukisematta ottaa.

  6. Sanna kirjoitti:

    Omaa pahaa oloa on vaan niin paljon helpompi projisoida. Peilin ottaminen käteen on niin paljon vaikeempaa.. Kiva kun kaikesta huolimatta kirjoitat ja toivon ettet anna läyhääjien pysäyttää sua. ??

  7. Jessi kirjoitti:

    Ihana Monna! Elämä on täynnä viisastelijoita. Kun täytin 40v. muistan kun minulta kysyttiin, ”miltä tuntuu?!”. Vastasin silloin; ”ihanalta tutuu, olen saavuttanut aikuisen naisen ikää ja saan ja voin tehdä mitä haluan, enkä enää jaksaa välitä muiden mielipiteistä ja arvosteluista. Olen vaan minä ja se riittää!!” Näin ajattelen edelleen ja se toimii, kun kaikki ei tarvite tykätä kaikesta, mutta moni ei vaan ymmärrä sitä!
    Tsemppiä sulle, tämä seuraaja ei häviä ja rehellisyys on parasta, ei somessa voi olla vaan ”vaaleanpunainen filtteri”, kosks sitä elämä ei ole. ?

  8. Jossu kirjoitti:

    ?? Minusta on hyvä että olet sellainen kuin olet. Teet mikä sinusta tuntuu parhaalta.

  9. Jenni kirjoitti:

    Monna sinä olet ihana, lämmin, aito ja sydämellinen ihminen. Tykkään sun elämänmakuisesta blogista ?
    Joillakin ihmisillä on outo pätemisen tarve. Annetaan heidän päteä keskenään.

  10. Terhi kirjoitti:

    Olet ihana ja arvostan todella paljon sitä miten pistät itsesi likoon kaikessa! Arvostelijat voi painua v*****n!

Vastaa