Mitä rohkeus on mulle?

• Rohkeus on sitä, että lähtee tekemään asioita, joita haluaa, vaikka se alkuun vähän pelottaisi.
• Rohkeus ei oo sitä, ettei pelota!
• Rohkeus on sitä, että uskaltaa olla sitä mitä on, eikä pelkää epäonnistumista tai muiden mielipiteitä.

Aiemmin mua pelotti kovasti muiden mielipiteet. Se saattoi jopa estää mua tekemästä asioita. Nyt muutaman vuoden ajan oon huomannut, että enää ne muiden mielipiteet ei pelota tai mietitytä. <3

En oo tietenkään kasvanut jotenkin kylmäksi ja sellaiseksi, että en enää välittäisi kenenkään muun mielipiteistä! Mulle merkkaa paljon esim. mun miehen, äidin, veljen ja läheisten ystävien mielipiteet. Mutta oikeastaan kenenkään mielipide ei enää säätele mun tekemisiä.

Jos siis mä haluan tehdä jotain, teen sen kyllä. Mutta saatan silti kysyä mielipiteen vaikka Tuukalta. Jos Tuukan mielipide on ihan päinvastainen kuin mun omani, niin ehkä mietin kaks kertaa, mutta saatan silti tehdä. 😉

OMAN TIEN KULkeminen

Kun muutama viikko sitten Peppiina pyysi mua mukaan puhumaan webinaariin, jossa puhuttaisiin rohkeudesta, mietin ihan ensimmäisenä, että olenko mä jotenkin rohkea?

Rohkeus merkitsee kaikille jotakin. Monille eri asioita. Jollekin se voi merkata sitä, että on rohkea jos uskaltaa hypätä benji-hypyn. Tai että on rohkea, jos ei välitä kenenkään mielipiteistä piirun vertaa.

Mulle rohkeus tarkoittaa sitä, että on ok muuttaa mielensä, on ok sanoa, että pelottaa.. Rohkeus on sitä, että uskaltaa tehdä oman näköistä polkua eteenpäin. Ja sitä, että haluaa rohkaista myös muita elämään oman näköistä elämää.

Mulle rohkea valinta on ollut se, että uskallan olla herkkä ja näyttää sen. En häpeä enää sitä, että mulla nousee herkästi vedet silmiin niin ilosta, kuin surustakin. En peittele sitä, jos mua naurattaa kovaa. En yritä miellyttää enää ihmisiä tai muokata itseäni muiden toiveiden mukaan, se on rohkeutta.

Positiivisuus on mun juttu!

Oon kokenut elämässä menetyksiä ja muita surullisia asioita, niiden kautta positiivisuus on noussut entistä vahvemmaksi. Oon toki kokenut myös paljon ja ehdottomasti enemmän iloja ja ihania asioita. Siksi varmasti uskonkin hyvään niin vahvasti.

Jo pienenä tyttönä sanoin kotona äidille, isälle tai veljelle: ”ILOA VIRNEESEEN” – jos oli ollu joku riita tai jollain oli pahamieli. Mä yritän aina löytää asioista jonkun positiivisen seikan. Myös niistä huonoista asioista. Toki joskus on niin kamalia asioita, että ei niistä mitään positiivista löydy. Silti usein löydän vaikka vähän kiertotien kautta jonkun positiivisen pienen vivahteen edes.

Mielensä voi muuttaa

Mä oon ehdottomasti sitä mieltä, että ei oo heikkoutta muuttaa mieltään tai mielipidettään. Jos on asettanut itselleen jonkin tavoitteen tai unelmoinut jostain asiasta pitkään, ei se oo epäonnistumista tai millään tapaa huono asia, jos mieli tai unelma muuttuu ajan kuluessa toiseksi.

Ole rohkeasti sinä! <3 Kannusta myös muita olemaan ja muista, että ei oo mitään lokeroa, jonka raamien sisään kaikkien pitäisi mahtua!!

– Monna

Mä naureskelin pari viikkoa sitten mun ystävälle, että mulla lähtee aina seuraajia instagramissa, jos laitan kuvan, jossa mun rinnat näkyy jotenkin enemmän. Tällä tarkoitan siis sitä, että mulla ei korkeakauluksista paitaa tai takkia päällä, vaan tissivako näkyy. 😀

No, se on kylmä fakta, että mun rinnat on sen kokoiset, että jos haluan käyttää muitakin kuin t-paitoja sellaisella peruskauluksella tai poolopaitoja, niin mulla näkyy tissivako. Ilman sen kummempaa esilletuomista.

Mä oon aiemminkin kirjoittanut tästä aiheesta ja otan nyt otteita vanhoista teksteistäni tähän, joten joillekin ehkä tuttuja lauseita. Postauksen lopussa on myös mun seuraajien kommentteja ja fiiliksiä rinnoista. Liitän postaukseen myös muutamia kuvia, jotka on aiheuttaneet sen, että instagramissa on osalla seuraajista mennyt herne nenään ja on painaneet ”unfollow” -nappia. 😉

Eilen tämä kuva sai aikaan ”lähtöreaktion” osalla mun seuraajista. Pienellä osalla kuitenkin vain. 🙂

ekojen joukossa rintojen kasvu

Pojat mun luokalla tirskui ja hihitteli, katseli mua leuan alapuolelle hämmentynyt ja kiinnostunut ilme silmissään. Tytöistä suurin osa ei reagoinut millään tavalla, heillä itselläänkin jotain kehitystä oli alkanut tapahtumaan. Muutamat kuitenkin alkoi kiusata mua rinnoistani. Mulla oli melonit, vaikka muilla ei ollut vielä juuri mitään.

Se oli äärimmäisen inhottavaa. Sekä poikien reaktio, että näiden muutaman tytön reaktio. Yritin pukeutua väljiin paitoihin ja aloin työntämään hartioita eteenpäin, että ehkä saisin vähän peiteltyä rintojani. Mua hävetti, miksi just mulla piti alkaa tämä homma ensimmäisenä?

Piiloon vaan?

Koska rinnat, niitä saa kouria ja kommentoida?

Mua on kourittu rinnoista tahtomattani. (#metoo) Mun sukulaistätini on kertonut mun älyni tippuneen rintoihin, mun on kerrottu olevan ”silikonibimbo”, mun rintoja on verrattu lehmän utareisiin, mulle on kerrottu etten näyttäisi lainkaan naiselta ilman rintojani. jne jne…

Nyt somessa (varsinkin äitiyden myötä) oon huomannut, että ei olis ollenkaan soveliasta näyttää rintoja. Tai siis sitä tissivakoa. 😀 No, toisaalta onneksi tätä mieltä on vain prosentti mun seuraajista ja ihmisistä ylipäänsä! Näin ainakin uskon ja toivon. 😉

Tämä kuva sai aikaan ”unfollow” reaktion viime viikolla.

TYRKYTTÄMINEN JA ESILLETUONTI

Somen myötä oon saanut aina aika ajoin kuulla, että tuon rintojani esille ja tyrkytän niitä kuvissa, se saa mut vähän jopa surulliseksi. Surullisen fiiliksen se tuo siksi, että mä en oikeastaan voi sille asialle mitään. Jos (ja kun) en halua pukeutua muodot peittäviin kaapuihin ja työntää jatkuvasti hartioita eteenpäin ja seisoa huonossa ryhdissä peitelläkseni rintoja – mun rinnat on esillä.

Mun mielestä on oikestaan tosi väärin, että rinnakas nainen ei voi pukeutua samalla tavalla kuin pienempirintainen nainen. Mä oon joutunut monesti jättämään jonkun ihanan mekon tai topin ostamatta, koska se on liian avonainen mun povelle. Toisekseen kaikki ihanat avoselkäiset topit tai mekot ei käy mulle, koska alle ei voi laittaa rintaliivejä.

Jos mä pukeudun avonaiseen paitaan tai mekkoon, mut leimataan tyrkyksi. Tai siis ei vain mua, vaan kaikki rinnakkaammat naiset, jotka haluaa käyttää vaikka v-kauluksella olevia paitoja/mekkoja.

Tää kuva pari vuotta sitten aiheutti kommenttitulvan, että miten kehtaan laittaa jotain noin kireää ja avonaista päälle, kun olen rintava.

En edelleenkään halua käyttää kovin avonaisia paitoja arjessa, koska en halua antaa ensikuvana tyrkkyä fiilistä. Se on aika väärin ajateltu! Toki etiketti pukeutumisessa on tärkeää, enkä tarkoita, että haluaisin tuolla pitää vaikkapa koulutuksia jossain syvään uurretussa topissa. Mutta silti!! 😀

En myöskään pysty piilottamaan rintojani millään tapaa uimapuvussa tai bikineissä. Jos siis somessani julkaisen jonkun kesäkuvan uikkareissani, en pysty rintojani peittelemään ellei kuva ole takaapäin tai ellen pidä käsiä puuskassa rintojen päällä.

Tätä kuvaa en meinannut julkaista, koska mietin onko se liian tyrkky..

Tässä vielä seuraajieni kommentteja:

”Muiden rinnat ei aiheuta kuin positiivisia fiiliksiä. Ihailen aina toisten kauniita rintoja, eli siis: tissit tiskiin vaan!”

”En todellakaan piilota omia rintojani. Luonnolliset rinnat ja itsevarma nainen on kauneimmillaan.”

”Siis oon monesti miettinyt tätä, että mihin ne rinnat sitten pitäisi laittaa! Ei sitä jaksa poolopaidassa kesäisin pyöriä menemään. Ymmärrän senkin jos suututtaa JOS kuva on provosoiva muutenkin, mutta sinunkin kuvat on ihan normaaleja hyvän maun rajoissa laitettuja ei mitään tissien tyrkytyskuvia!”

”Mielestäni rintojen näkyminen on ok, kun sen tekee tyylillä.”

”Mua ittee ällöttää semmonen, että koko instatili täynnä kuvia missä pääosaa esittää ne instatiliä pitävän rinnat. Sit katot sen kuvia, niin kaikki on vaan niitä kun tää hlö on niissä vähäpukeisena tai melkein rinnat pursuaa esille. Ei semmosia jaksa yhtään seurata. Ehkä joku jaksaa, mutta mä en. En edes puolialastomia miehiä.”

”En piilottele mitenkään erityisesti rintojani. Ne on niin pienetkin, että tuskin herättää mielenkiintoa.”

”Oon aina piilotellut suurehkoja rintojani. Vasta nyt aikuisiällä alan olla sinut kroppani kanssa. Tästä johtuen oon sitä mieltä, että hyvää kehopositiivista puhetta ei voi olla liikaa.”

”Miksi piilotella, jos on kaunis povi. En kuitenkaan itsekään piilottele takamustani, vaikka se pyöreä onkin. En napaan asti meneviä paitoja kuitenkaan ymmärrä.”

”Rinnat on osa naiseutta. Miksi piilotella, mutta en ymmärrä liian tyrkkyäkään. Luonnollisuus.” 

”Itselläni on isohkot rinnat. On perusolettamus, että mikäli isorintainen käyttää avaria kaula-aukkoja, hän haluaa ”esitellä” tissejään. Näinhän se ei tietenkään ole.”

”Lisää rintoja vaan kehiin muista viis! Rinnat osa naisen vartaloa ja thats it!”

”Miksi Jenkeissä on ok käyttää todella avaria kaula-aukkoja, mutta Suomessa ja ehkä myös Euroopassa kavahdetaan pientäkin vakoa?”

”Piilottelen joskus omia rintoja, koska yhteiskunnan ajatukset ensinnäkin siitä mitkä ovat kauniit ja hyväksyttävät rinnat ja sitten toisena asiana slutshaming.
Mut sit taas en ihmettele / pyörittele silmiä / moiti jos muilla näkyy rintaa, nännit tai kokonaan kaikki. On tässä tullut pohdittua tätäkin teemaa syvällisemmin ja yhteiskunnan historiankin kannalta.”

”Ärsyttää, kun isommilla rinnoilla ihan tavallisetkin vaatteet koetaan paljasteluksi.”

”En todellakaan peittele, mutten myöskään suoranaisesti paljastele, vaan korostan (omasta mielestäni) hyvällä maulla! Ainoa osa omasta kropasta johon oon tällä hetkellä täysin tyytyväinen.”

”Jännä juttu, jos sulla lähtee seuraajia silloin, kun rinnoista näkyy enemmän kuin niiden kaari. Isompaa povea on haastava piilottaa, kuten varmasti itsekin tiedät. Omalla kohdallani käy enemmän niin, että tulee tykkäyksiä rintojen näkyessä selkeämmin. Sinänsä joskus harmittaa, koska se katsotaan avoimeksi kutsuksi. Naiset ehkä häpeää toisen naisen puolesta tai ovat jotenkin kateellisia. Miehet ehkä himoitsevat ja ajattelevat naisen olevan tyrkky/tarjolla.
Silti, ei pidä peitellä. Jokainen saa tehdä ihan niin kuin itse haluaa, jos ja kun ei tekemisellään toista tahallisesti loukkaa.”

”Mulla omat rinnat ahdistaa. Ne kasvoi liikaa raskauden aikana ja en tykkää niistä enää.”

”Kun on suht isot rinnat, niin enemmin ”piilotan”, kun tuon niitä esille, vaikka en kyllä häpeä rintojani, mutta ajatus on, että kun ne on muutenkin jo kokonsa puolesta jokseenkin esillä niin en sitten lähde enää enemmän tyrkyttämään. Välillä yritän vähän avonaisempaa kaula-aukkoa esimerkiksi, mutta sitten kuitenkin rupeaa jossain vaiheessa vähän kaduttamaan.
Pidän kyllä ihonmukaisia paitoja ym., mutta se että ne olisivat ihan ”paljaana” esillä on se mikä epäilyttää.”

Kaikki rinnat on kauniita! <3 pus!

Monna