Klo 06.15 kaadan kahvia mukiin. Istun sohvalla ja mietin, että avaisinko työkoneen hetkeksi ennen kuin meen herättämään Emmaa. Selaan kuitenkin vaan somea ja katson uutiset, onko maailmalla tapahtunut mitään yön aikana. Varaan ajan ihotautilääkärille torstaiksi, sillä haluan mennä tarkistuttamaan yhden luomen. Pelottaa.

Klo 07.14 kuuluu Emman huoneesta ÄIIITIII. Jotenkin aina toivon, että Emma heräisi itsekseen. Arkiaamuina on mun mielestä tylsää, kun pikkuinen ei saa nukkua niin pitkään kuin unta riittäisi. Oli siis ihana, kun Emma sai herätä itsekseen. Emman herättyä pelattiin yksi rundi Sanapeliä ja sitten kömmittiin alakertaan. Teen meille aamusmoothiet, katsotaan vähän aikaa PikkuKakkosta. Puetaan vaatteet päälle, pestään hampaat ja lähdetään n.klo 08.05 kohti päiväkotia.

Klo 08.29 Istahdan työhuoneen pöydän ääreen ja avaan tietokoneen. Kirjoitan tähän asti tätä blogipostausta valmiiksi, koska illalla en enää muista näitä kellon aikoja. 😉 Sitten käyn läpi kaksi meiliäni, ”oman meilini”, sekä Vaikuttajatapahtumien meilini. Luen kiireisimmät meilit läpi ja vastaan. Sen jälkeen avaan To Do -listan Trellosta ja alan käymään sitä läpi kohta kohdalta.

Klo 09.00 Ovikello soi ja Stellan siivooja tulee. On taas kuukausittaisen siivouksen aika. Meillä on käynyt nyt neljä kuukautta siivoja kerran kuussa. Kerron tällä viikolla toisessa postauksessa miltä siivous on tuntunut ja onko siitä ollut ”hyötyä”. Päästän siivoojan hommiin ja palaan itse työhuoneeseen To Do -listan pariin.

Klo 11.28 kipitän alakertaan tekemään lounasta. Nälkä tuli jo yhdentoista maissa, mutta oli niin intensiivinen työjuttu menossa, että en malttanut / halunnut lopettaa kesken. Aamupäivän aikana oon saanut tehtyä jo tilityksen ja pistänyt pari todella tärkeää meiliä eteenpäin, sekä valmistellut mun elokuussa alkavan valmennuksen sisältöä! Teen lounaaksi taas kerran salaattia, johon lisää riisiä, tonnikalaa ja halloum-juustoa.

Klo 12.30 vien lautasen keittiöön ja pistän kahvin tippumaan. Tavoistani poiketen tein töitä samalla kun söin lounaan. Lounaan jälkeen laitan kevyen arkimeikkini ja sitten jatkan työntekoa alakerrassa, koska siivooja on siirtynyt yläkertaan siivoamaan.

Klo 13.37 lähden pyöräilemään K Supermarket Lasihytin avajaisiin. Meiltä tuonne on muutama kilometri ja paikalla pitäisi olla klo 14. Tiedän jo lähtiessäni, että oon luultavasti ajoissa, mutta en silti lähde myöhemmin. 😀 Meidän ”kylälle” avataan torstaina 6.kesäkuuta uusi K Supermarket ja sain kutsun myymälän VIP-avajaisiin. Halusin ehdottomasti mennä paikalle.

Klo 15.35 kaarran pyörällä kotipihaan. Pistän pyörän varastoon ja käyn kotona lukaisemassa vielä pari meiliä läpi.

Klo 15.55 lähden hakemaan Emmaa päiväkodista. Käydään yhdessä kaupassa ostamassa vähän ruokatarpeita ja sitten kotipihalle leikkimään. Naapurissa asuva Emman uusi kaveri ja Emma keinuu pihalla hetken aikaa ja juoksee päättömästi ympäriinsä ja kikattaa.

Klo 16.45 tullaan kotiin syömään. Lämmitän Emmalle jauhelihapastaa, mutta Emmalle ei maistu. Hän on sitä mieltä, että ”tyhmä äiti” ja hän haluaa keinumaan. Hetken aikaa keskustellaan ja sitten vähän syödään. 😀

Klo 17.30 mennään yläkertaan leikkimään Emman huoneeseen. Rakennetaan palapelejä ja Emma tekee mulle ruokaa hänen leikkiuunissaan. Tullaan alakertaan ja otetaan sormivärit esiin. Mä teippaan papereita keittiön pöydälle ja Emma käärii hihat. Emma piirtää sormiväreillä aivan innoissaan väriä kyynerpäitä myöden. Mä tyhjennän samalla astianpesukoneen.

Klo 19.00 kokeillaan syömistä uudemman kerran. Teen mulle ja Emmalle juustomunakasta. Se maistuu. Syödään rauhassa ja sitten otetaan tussit esiin ja piirretään yhdessä. Leikitään vielä tunnin verran ja sitten aletaan valmistautumaan yöpuulle.

Klo 20.45 mennään nukkumaan. Luen Emmalle iltasadun ja paijaan häntä hetken. Emma nukahtaa ja mä hiivin huoneesta ulos klo 21.15.

Klo 21.30 otan tietokoneen esiin vielä kerran. Lataan kuvat koneelle puhelimesta, muokkaan kuviin värit kohdilleen ja koot oikeaksi blogia varten. Kirjoitan illan tekemiset tähän blogipostaukseen ja ajastan julkaisun tiistai aamulle.

Klo 22.15 hiivin yläkertaa omaan sänkyyn.

—

Monna

Lauantaina vietettiin lakkiaisia, koulun päättäjäisiä ja valmistujaisia. Myös mun rakas serkkuni sai valkolakin ja vielä super hyvillä arvosanoilla. Mä olin ostanut mulle ja Emmalle ihanat mekot ja kengät juhlia varten, koska nää juhlat oli tän kesän ainoat. 😀

Alunperin meiän oli tarkoitus mennä Emman kanssa kahdestaan, koska Tuukan hyvällä ystävällä oli häät samana päivänä ja päädyttiin ratkaisuun, että mä joudun jättämään häät väliin ja Tuukka menee sinne. No erinäisistä syistä kävikin sitten niin, että me mentiin mun serkun lakkiaisiin koko perheenä. Välikommentti: harmitti ihan hulluna, että meidän ystäväpariskunnan häät osui just samalle viikonlopulle. Olis ollut IHANA olla siellä mukana!

Lauantaina aamusta Tuukka lähti Emman kanssa Kampin Matkahuoltoon viemään tavaroita, jotka lähetettäisiin Rukalle. Mä sain hyvän sauman siis laittautua ihan rauhassa. Aloitin siitä, että sovitin mekkoa. Se oli ihan kiva, mutta siitä näkyi läpi. Mietin, että laitanko stringit vai mitkä.. silti näkyi läpi. Ehkä joskus lapsettomana sinkkuna oisin voinut silti valita sen mekon, mutta kun nainen lähtee miehensä ja lapsensa kanssa sukujuhliin, ei läpikuultavaa mekkoa valita. 😀

No, onneksi kaapista löytyi vanhoja mekkoja. Itse asiassa päälleni valikoitui puoltoista vuotta sitten Lontoosta ostettu mekko, jota en ollut käyttänyt kertaakaan. Kähersin hiuksia, laitoin meikin rauhassa ja sitten istuin sohvalle juomaan kupin kahvia ennen kuin Emma ja Tuukka pärähti takaisin kotiin.

Lakkiaiset alkoivat klo 14, meidän oli määrä olla paikalla 13.30, koska otin serkustani viralliset lakkiaiskuvat ja muutenkin tarjoiluista ym. kuvia ennen kuin vieraat saapuivat. Mietittiin jo valmiiksi, että Emma ei ehdi nukkumaan päikkäreitä kotona, mutta autossa menomatkalla hän voisi ottaa pienet torkut. Emmalla on päikkärien tarve alkanut vaihdella tosi paljon muutenkin, joten tää ei ollut meille ongelma. Mutta eihän Emma tietysti autossa malttanut nukahtaa, koska juhlissa olisi tiedossa kakkua.

Viralliset kuvat tuli otettua ja super kauniita kuvia tulikin valkolakin saaneesta. <3 Otettiin myös muutamat kuvat meistä Tuukan kanssa ja pienestä prinsessastamme. 🙂 Juhllin alkoi saapui vieraita hyvissä ajoin ja pian oli juhlatila täynnä väkeä. Emmaa ujostutti ensin väenpaljous, kuten yleensäkin alkuun. Pian kuitenkin ujostelu hävisi ja siellä mentiin tukka putkella Emman perässä rappusia ylös ja alas.

Juhlatilan pihalla juostessani korkkareissani kikattavan karkuun juoksevan Emman perässä mietin, että voi luoja! 😀 Näin mielessäni itseni 20 vuotta nuorempana, silloin kun sain valkolakin päähän.. mietin kuinka tuon tilanteen nähdessäni olisin 20 vuotta sitten hymyillen katsellut, kun joku äiti juoksee nauravan lapsensa perässä kivisorassa korkkareillaan. Olisin samalla siemaillut kuoharia läpikuultavassa mekossa ja miettinyt, että koskahan sitä vois lähteä kavereiden kanssa varsinaisiin bileisiin.

😀 Mua hymyilyttää miten moni tilanne on erilainen nyt äitinä ja perheenä, kuin sinkkuna ja lapsettomana. 😀 En ajattele kumpaakaan haikeudella tai parempana tai huonompana. On vaan hauskaa, miten asiat muuttuu. Itse asiassa oon sitä mieltä, että on erittäin ihana olla juhlissa oman lapsensa kanssa. Se on jollain tapaa jopa helpompaa. 😉 Kaksi tuntia juhlissa menee kuin kahdessa minuutissa, ei tule paljon hiljaisia hetkiä pöydässä, ei tule tylsistymistä, ei tule kylmä juostessa juhlapaikkaa ympäri, saa nauraa ja saa olla yhdessä perheenä.

Toki kyllä olis ihanaa tänä kesänä lähteä johonkin kivoihin juhliin ihan vaikka kahdestaan Tuukan kanssa. Ehkä sinne voisin laittaa sen vähän läpinäkyvän mekon päälle, ottaa sitä kuoharia ja villatakin varmuuden vuoksi mukaan. Sillä siellä tuskin tulis juostua juhlatilaa ympäri. 😀 😀 😀

Onnea vielä kaikille valkolakin saaneille, koulunsa päättäneille ja valmistuneille! Ja onnea Jaakko & Emmi, tuore aviopari! <3

—

Monna