Mieliteko, mikä se on?
Kovapäisimmät tyypit ei varmaan kärsi koskaan mieliteoista. Tai ainakin heillä on niin kova pää ja mielenvoima, että mieliteko häipyy samantien kun se on tullakseen.
Mulla ei oo kauhean kova pää. Miltään osin. 😀
Mun on vaikeata välillä kamppailla mielitekoja vastaan. Jos jotain asiaa vaan ihan kamalasti haluaa, niin miten siitä voi kieltäytyä?

Matti Nykänen sanoi alkaessaan 100:n päivän alkoholiton-haasteeseen, että ”Niin, onneks tämä on vain pyrkimys olla alkoholitta – mihinkään ei pakoteta. Koska jos jostain sanotaan, että pakko niin minä heitän hanskat tiskiin.” Mä tunnistan vähän itseäni kyllä tuosta. Jos jokin sääntö määrätään mulle, mun on vaikeampi pysyä siinä kun jos saan itse määrittää sen säännön. Ja näinhän se taitaa olla aika monilla ihmisillä. Vai mitä?
Jos mä siis saan itse päättää, että nyt mä teen näin ja näin – siitä on helppo pitää kiinni. Ehkä mun pää on koventunut. Ja mielitekoja on helpompi hallita.
Kuukaudenkiristelyä on nyt takana puolikuukautta. Tää pari viikkoa on mennyt yllättävän helposti. Mutta kyllä mulla on ollut parina iltana tosi kova karkkihimo. 😀 …minä ja mun karkit..
Välillä on tosi kiva haastaa omaa mieltään ja mielenlujuuttaan. Siksi tällaiset kiristelykuukaudetkin on ihan parasta.
Ja mitä se mieliteko oikeastaan edes on? Mitä se tosissaan on kun ”tekee mieli” jotain. Miksi sitä onkin niin hankala hallita? Sehän on vain oman pään sisällä tapahtuvaa kamppailua. Ihan kuin olisi ne kaksi tyyppiä olkapäillä, toinen piru ja toinen enkeli. Järki ja tunteet. Eihän siinä ole oikeastaan mistään muusta kyse. Mistään pakollisesta tarpeesta mieliteot ei yleensä kerro. Ne voi syntyä jonkin asian puutteesta ja näyttäytyä mielitekona jotain asiaa kohden. Mutta kuinka usein mieliteko on jotain järkevää? Että tekeepäs nyt pirulauta mieli aivan jumalattomasti vettä ja kurkkua! Toki hyvää ruokaakin tekee mieli, tietää että kohta on lounas ja mulla on siellä purkissa odottamassa ihana lohisalaatti – kylläpä tekeekin nyt mieli lohta. Tai vaikkapa vettä, kyllähän sitäkin tekee mieli. Mutta se on erilaista halua. Eikö vaan?
Miten teillä on sujunut tammikuu? Kuinka moni on tammikuusta aloittanut elämäntapamuutoksen? Entä kuinka moni tipattomalla? Meidän #kuukaudenkiristelyssä on mukana yli 250 ihmistä ja se on kyllä mahtavaa. Siitä on saanut itsekin niinä muutamana tiukkana hetkenä voimaa. Siitä saa sitä ryhmänvoimaa – kun muutkin, niin minäkin.
Tammikuu on muutenkin sellainen, missä on voimaa aloittaa. Uuden alku. Miksi sitä parjataankin niin paljon? Kun vuosi vaihtuu toiseen, on ihmisen mieli voimakkaampi uusille yrityksille. Jos joku on tipattomalla, ei häntä kannata heti haukkua alkoholistiksi, joka vain tarvitsee tammikuun tipattoman näyttääkseen ettei alkoholi ole ongelma. Jos joku haluaa olla herkutta helmikuun, ei häntä kannata syyttää heikoksi, joka ei pysty muuten hallitsemaan herkutteluaan. Jos joku tahtoo tammikuusta aloittaa jumalattoman treenaamisen, hyvä niin. Aina kaikki pyrkimykset tehdä itselleen hyvää on askel eteenpäin. Askel hyvään.
Meillä on starttaamassa helmikuun 2.päivä ihan uusi nettivalmennus-projekti: MUUTOS100.
Valmennuksessa saat mm.:
– valmiin ruokavalion
– kuntosaliohjelman
– personal trainerien tuen ja neuvot sadaksi päiväksi
Koko paketti tulee kustantamaan vain 99€ – eli alle euron päivä! 🙂
Ensimmäiset 10 osallistujaa saavat treenin tueksi Fast:n Hera80 uutusmakua sekä FAST-shakerin.
Ilmoittautumisia otetaan vastaan osoitteissa: pttuukka@gmail.com ja pt.monna@gmail.com
Nyt toivottelen teille ihanaa keskiviikon jatkoa ja lähden itse kohti tatuointistudiota.. Huiiii!! 🙂
Pus!
Rakkausjoogaa ja itsensä hyväksymistä ♥
Aivan uskomattoman ihana päivä takana. Mielipäivä, jonka järjestimme Onnenrummun tyttöjen Pauliinan ja Annan kanssa Kaisankodilla lauantaina 10.tammikuuta.♥
Tavattiin nelistään Tuukka, Pauliina, Anna ja minä Kaisakodilla jo klo 8. Syötiin rauhassa aamiainen ja sitten lähdettiin laittamaan paikkoja kuntoon. Takkaan tuli, tuikkuja paljon jne..
Päivään sisältyi erilaisia mielikuvaharjoituksia, itsetunnon kohotusta, itsensä hyväksymistä, joogaa, kehon avausta, kävelyä ulkona, paljon naurua ja erittäin rauhallista tunnelmaa. Kun vieraat olivat saapuneet paikalle, takkatulen loimussa tutustuimme toisiimme. Jokainen sai kertoa muutamalla sanalla itsestään ja siitä miksi tuli päivään mukaan. Lähes kaikilta löytyi taustalta stressitekijöitä tai ainakin erittäin hektinen ja kiireinen arki. Päivästä tultiin hakemaan rauhaa ja välineitä rauhoittumiseen myös siellä kiireisen arjen keskellä.
Tutustumisen jälkeen lähdettiin ensimmäiseen harjoitukseen, hengitysharjoitukseen ja hakemaan ensimmäistä reittiä kohti sitä rauhoittumista. Pauliina, Anna ja Tuukka vetivät kukin yhden harjoituksen, jonka jälkeen ohjasin pienen kehon avauksen erilaisia ”happy baby”- ym. asennoilla.
Pari tuntia vierähti näissä merkeissä ja sitten lähdettiin syömään herkullista buffetia. Perunapurjososekeittoa, lihapataa ja runsaita salaatteja. (näin ohimennen on mainittava, että oli ihan loistavaa kun kaikki ruuat oli gluteenittomia sekä maidottomia)
Ruokailun jälkeen lähdimme ulos.
Kävelimme rauhallisesti läheiselle Myllyjärvelle, jossa tehtiin muutamat kävelyharjoitukset. Keskittyen. Mantra-kävelyä ja Chi-kävelyä. Takaisin tultiin hiljaisuuden vallitessa ja keskittymällä omiin ajatuksiin ja mitä ympärillä näkyy, kuuluu tai tuoksuu. 🙂 Oli ensin hassua kävellä hiljaa isossa ryhmässä, jopa vaivaannuttavaa. Mutta kun huomasin kaikkien olevan rauhassa ja hiljaa, rentouduin itsekin.

Iltapäivällä kun tulimme ulkoa sisälle, lähdettiin kohottamaan fiilistä. Ensin tehtiin pari harjoitusta itsetunnosta ja itsensä hyväksymisestä. Ne oli ihania, aion käyttää niitä arjessa mukana. Tehtiin peiliharjoitusta parittain, kehuttiin itseämme ääneen vieraille ihmisille. Lopuksi saimme aplodeja toisiltamme jostakin asiasta mistä itsessään piti. Kun epämukavuus-alueelle meno oli alkanut ja tie itseensä rakastamiseen oli alkanut lähdettiin ItsetuntoCatwalkille.
Catwalkin jälkeen oli vuorossa Rakkausjooga. Otettiin ensin parit itsellemme. Tehtiin erinäisiä acrojooga-liikkeitä ja luotettiin toiseen. Vaihdettiin välistä paria ja jatkettiin uusilla liikkeillä. Tehtiin myös muutamat ryhmäjutut. Kuten kuvien alapuolella oleva video hauskasta rakkausjoogatuolista. 🙂
Viimeisenä juttuna Pauliina ja Anna haastoivat meidät pienelle taikuuden tielle.
Taikatuoliin pääsi kaikki ketkä tahtoi, tässä videossa näette myös kuinka hyvin iso mies nostetaan sormien avulla ylös. 🙂 Tää on jotain ihan älytöntä, mitä en kyllä ymmärrä. Muistan tän jutun jostain jo aiemmin, ehkä prometeus-leirillä tehtiin tätä. Mutta juu, katselkaa ja ihmetelkää. 😀

Päivän jälkeen kysyttiin vielä vierailtamme, että miltä päivä tuntui ja mitä fiiliksiä jäi. Kaikki kertoivat olevansa rauhoittuneita ja rentoja. Ihmisiä hymyilytti ja oli levollinen olo. Kuultiin myös, kuinka aamulla tullessa päätä kiristänyt tunne oli kadonnut ja pää tuntui jotenkin hyvällä tavalla tyhjältä. Itselleni tuli hyvin samankaltainen olo.
Kiitos tästä päivästä kaikille osallistuneille. ♥ Tällaisella ryhmällä on uskomaton voima. Joka kantaa pitkälle.
Me valmentajat kiitämme.
– Monna, Tuukka, Pauliina ja Anna ♥



14




























