Eilen vietettiin Välipalat – virtaa superfoodeista -kirjamme julkistamistilaisuutta.

Päivä oli jännittävä ja sen eteen oltiin nähty vaivaa ja muutama perkelekin. 😉

Aamu kun koitti, suuntasin Tuukan kanssa matkaan Lauran käsittelyyn Kurvi Hair Premiereen. Siellä ensin Tuukan hiukset ojoon ja sitten mun pään kimppuun.
Klo 11 äitini kurvasi kampaamon eteen takapenkki täynnä avokadoja ja siitä sitten äidin kyydillä Hesarille Ruplaan, jossa oli jo täys tohina päällä.

Minä painuin kiireen vilkkaa avokadojen kimppuun, samalla muut pistivät paikkaa kuntoon ja viimeistelivät omia tarjoiluosuuksiaan. Oltiin nopeampia kuin uskottiinkaan ja vähän jälkeen yhden saatiin kaikki valmiiks. Tämä fiilis syntyi siitä:

Sitten vaatteidenvaihto ja odottamaan kutsuvieraita paikalle.

Jotta saatiin pöytä koreaksi, kiitokset kuuluvat myös heille:

Berryfect
Electrolux
Cocovi
GoGreen
GreenStreet
Urtekram

Antaa kuvien puhua puolestaan:

Vieraita oli paljon ja välipalat maistui.

KIITOS kaikille paikallaolijoille!
Kiitos Johannes, Matti ja Tiia!
Kiitos Tuukka, äiti, Jussi, appivanhemmat ja mun koko perhe!
Kiitos ystävät!
Kiitos te ihanat naiset; Hanna, Maiju ja Aino!
Kiitos yhteistyökumppanit!
Kiitos teille lukijoille!

Nyt lepään hetken.
Pus.

Kuinka usein kehut ystävääsi? Tai kumppaniasi? Tai jotain läheistä ihmistä?
Tuleeko kehu lausuttua parin neuvoantavan jälkeen, vai onko helppo kertoa kohteilaisuus toiselle ihan vaan mehun jäljiltä?

Sain tänään ihanan yllätyksen, kun Lorna Jane Finlandin omistaja Asta oli tägännyt mut tähän ylläolevaan kuvaan Facebookissa.
Se tuntui kivalta! <3Yritin heti tägätä puhelimellani kuvaan muutaman ystäväni, joille olisin halunnut sanoa nämä samat asiat. Mutten onnistunut, koska kuvaan oli tägätty jo niin monta ihmistä. 🙂 Hyvä oli pistetty siis kiertämään nopeasti.

Oltiin ystäväni kanssa tässä vähän aikaa sitten yhdessä salilla ja puhuttiin siitä, että missä voisi sanoa olevansa hyvä. Joskus se voi tuntua hankalalta sanoa itselleen jotain hyvää. Kiittää itseään. Mutta sitäkin olisi hyvä tehdä päivittäin. Kuulen silloin tällöin kohteliaisuuksia teiltä lukijoiltani. Se on joka kerta sydäntälämmittävää. Hymy tulee huulille ja sydämeen. <3 Mutta harvemmin kuulee kohteliaisuuksia loppujen lopuksi ystäviltä. Onko se vähän sama kuin ”mä rakastan sua”- sanotaan aina vaan harvemmin mitä pidempi parisuhde on? 😉
Tän meidän yhteisen salitreenin jälkeen mä ajelin kotiin ja mietin sitä mun ystävääni, mulla tuli monta asiaa mieleen mitä halusin vielä sanoa hänelle. Laitoin sitten kotona viestiä hänelle, että ”Hei tiedätkö mitä, sä olet sinnikäs.” Ihan kaikessa mihin hän lähtee, hänellä on tahtotasoa ihan kadehdittavan paljon. Sinnikkyyttä löytyy kuin pienestä pitäjästä ja sillä tavalla söpösti kuitenkin, vähän niinkuin Pikku Myyltä. 🙂 Ystäväni vastasi viestiin ja kiitti kovasti. Hän pisti perään viestin mulle, siinä luki: ”Monna, sä olet erittäin rohkea.”

Mulle tuli tosi hyvä fiilis siitä viestistä. Ajatella, että mun paras ystäväni ajattelee mun olevan rohkea. Se tuntui jotenkin hirveen hyvältä, mulle tuli ylpeä olo itsestäni.

Ajatelkaa, tällaisilla pienillä asioilla sitä saa toisen hymyilemään ja tuntemaan itsensä jossain hyväksi.

Kerro sinä tänään jollekin ystävällesi tai tärkeälle ihmiselle kohteliaisuus. Laita vaikka tekstiviestillä tai whatsappia käyttäen jos et ehdi kasvotusten kertomaan. Kiitä myös itseäsi ja sano jokin kohteliaisuus itsellesi. <3 Tai aloita huominen päivä katsomalla itseäsi peilistä ja sanomalla kiitos, peilistä katsoo takaisin kuitenkin sun elämäsi suurin sankari – sinä itse!

Mä sanoin eilen itselleni näin: