Ihmiset välillä kyselee, että mistä/miten mä keksin aina jotain kirjoitettavaa. Mulla tulee ihan hulluna mieleen kaikkia juttuja pitkin päiviä, että hei tästä ja tosta jutusta mä haluan postata. 🙂

Tänään mä haluan kirjoittaa teille kilpailemisesta. Palaan siihen aiheeseen kohta.

Kaulakoru www.ibero.fi

Sunnuntaina mä olin syömässä ihanan Sara-murun kisaillallisella.
Sara oli kutsunut paikalle lähimpiä ystäviään ja perheen tottakai.
Ihana Sara kisasi BodyFitneksessä sunnuntaina ja sijoittui upeasti sijalle 4, ensimmäisissä Fitness-kisoissaan! 🙂 Vielä kerran onnea rakas! <3

Kuvat Body-lehden sivuilta

Sitten aiheeseen…

Mulle on kilpailuhenkisyys aina ollut aika vierasta. Mä en pikkutyttönäkään tykännyt oikein mistään missä piti kilpailla jonkun huomiosta tai näyttää olevansa jossain ryhmässä paras.
Mun mielestä oli aina ihana leikkiä leikkejä, missä kaikki oli tasavertaisia. Niin Barbiet kuin My Little Ponyt. Mä en koskaan halunnut olla missään leikissä se ”johtaja” vaan aina joku muu sai olla, ja kaikkein parasta oli jos kukaan ei ollut mikään johtaja.

Nykyään tuntuu, että epäterve kilpaileminen vaan nostaa päätään lisää ja lisää ihmisten keskuudessa. Kaikessa yritetään olla paras ja ainakin edes vähän parempi kuin toi.
Menestyjiä katsotaan katkerin silmin ja haukutaan. Yleensä ihminen haukkuu sitten sellaisia menestyjiä, jonka vahvuudet on niissä asioissa mitä haukkuja itse haluaisi osata.

Sellaisissa tilanteissa on hienoa jos osaakin ottaa toisen menestyksen motivaatiopiikkinä itselleen ja alkaa terveellä tavalla tavoittelemaan niitä samoja asioita. Olla samalla iloinen toisen puolesta ja ajatella, että hitsi vie jos toikin pystyi tekemään tollasen jutun, niin kyllä mäkin siihen varmasti pystyn.

Mutta  missä se raja kulkee?
Mielestäni se raja kulkee siinä, kun omat tavoitteet ei olekaan enää siinä itse asiassa vaan ainoastaan sen jonkun toisen henkikön voittamisessa.
Ymmärrättekö mitä tarkoitan?

Koko ajan enenevissä määrin olevat ulkonäköpaineet ja johonkin tiettyyn muottiin mahtuminen on mielestäni syy tähän epäterveeseen kilpailemiseen. Myös jollain tavalla some. Koko ajan kaikki näkee mitä toinen tekee ja ollaan kartalla siitä miten kukakin tekee minkäkin asian. Ympäri maailmaa. Siinä on hyvätkin puolensa, mutta eikö se tee meistä vaan levottomampia ja tyytymättömämpiä? Kuinka paljon sitä vihreetä ruohoa on aidan toisella puolen? Ja onko se oikeesti vihreetä? Tai ainakaan vihreämpää..

Unohdetaan ne oman elämän arvot ja tavoitellaan vaan koko ajan parempaa ja parempaa jotain. Mutta mitä? Koko ajan tulee entistä upeamman näköisiä naisia ja miehiä vastaan somessa ja muussa mediassa. Tuleeko ärsykkeitä liikaa joillekin? Jos oma itsetunto ja oman elämän arvot ei ole kohdillaan, niin mennäänkö siinä vaiheessa metsään ja aletaan sairaalloisesti kilpailemaan toisten kanssa?!

Jokunen aika sitten kirjoitin siitä, että miten koin kuinka täällä Fitfashionissa on tuntunut olevan kilpailua siitä, että kenen juttu nostetaan etusivulla yläpalkkiin ja kuka kirjoittaa paremmin pepputreenistä. Mä koin heti tän jotenkin ahdistavaksi. Ihan kuin silloin pikkutyttönä. Että kuka laittaa näteimmät meikit koulun diseen.
Tällaisissa tilanteissa mä käännyn jotenkin ympäri ja lähden mahdollisimman pitkälle siitä kilpailutilanteesta. Koulun disessä otin takin naulakosta ja lähdin kotiin. Täällä Fitfashionissa lopetin kokonaan miettimästä sitä, että miten mun pitäisi kirjoittaa, että ”pääsisin” taas etusivun yläpalkkiin.

Kirjoitin myös jokunen aika sitten siitä sisäisestä rauhasta. Sen saavuttaminen on myös helpottanut mun oloa tällaisissa kilpailutilanteissa. Oon oppinut sen, että mä teen vaan asioita joita haluan. En enää siksi, että miellyttäisin jotakuta tai että olisin parempi kuin joku muu.

Joku kysyi multa, että mistä mun innostus tankotanssiin lähti. Vastasin hänelle silloin, että laji missä yhdistyy tanssi ja akrobatia on parasta mitä tiedän. Se on juurikin näin. Mutta tajusin vastauksen jälkeen, että yksi asia mikä siinä myös innostaa on se, että siinä ei kilpailla. (tai no minä en kilpaile millään tasolla) Tankotanssitunneilla jokainen keskittyy omaan tekemiseen. Mä en ainakaan pälyile ympärilleni, että miten joku muu osaa jonkun liikkeen ja sitten näytän perästä, että lälläslää mä osaankin ton paremmin. Siinä lajissa kilpaillaan itseä vastaan. Haastetaan omia taitoja. Ja tottakai kun selailen netistä jotain kauniita tankotanssikuvia, niin saan sitä tervettä motivaatiota, että tuollaisen liikkeen mäkin haluan oppia tekemään. En sen takia, että joku toinen osaa sen, vaan sen takia, että se näyttää niin pirun kauniilta se liike.

Eilen mä olin sormileikkauksen jälkeen ekaa kertaa tankotanssimassa Pole4Fitillä.
Jännitti, että pysynkö mä tangolla ja onko puristusvoimaa kädessä. Spinnit oli vähän haasteellisia oikealla kädellä tehtynä, mutta kyllä nekin meni. Ja pidot sujui sitäkin paremmin. 🙂
Tässä vähän tunnelmia eiliseltä tunnilta kuvien muodossa:

Toivottavasti joku sai kiinni ajatuksesta mitä tässä yritin kilpailemisesta avata.

Mukavaa tiistain jatkoa kaikille! <3
Pus! 😉

– Monna

Mä oon nyt jotenkin alkanut tekemään pitkiä otsikoita taas. 😀 No eihän sen niin väliä..

Tänään on tiedossa PAAALJON treenikuvia ja sitä kautta uusia liikevinkkejäkin ehkä jollekin.
Mä itse haen paljon uusia treeniliikevinkkejä treeniblogeista ja instagramista. Niitä mä sitten aina testailen ensin itse ja sitten pistän asiakkaani hommiin kun totean, että liike on mahdollista tehdä ja on pirun raskas. 😉

Lauantaina oltiin tyttöporukalla tekemässä kunnon rääkkitreeni hot-alueella Märskyssä.
Aloitettiin treeni pienellä hölkällä ja sitten viiden liikkeen kiertoharjoittelulla.
Jokaista liikettä tehtiin aina 1min ja 10sek tauko välissä, jonka aikana siirryttiin seuraavaan pisteeseen. Koko kierroksen jälkeen oli 2min tauko ja sitten uudestaan. Kolme raundia tehtiin tätä.
Liikkeinä oli TRX-kulmasoutu, kahvakuulan kanssa jonkinlainen kyykky, punnerrus,  joku vatsalihasliike sekä etuheilautus.

Jo ekan kierroksen jälkeen tuntui kiva lämpö kropassa. 😉

Kyllä sitä saa vaan ihmeellisen paljon enemmän itestään irti jos tekee porukassa.
Minä ja neljä mimmiä ja jokainen tehtiin niin täysillä, ei mitää kisailua, mutta kummasti lisätsemppiä olla lopettamatta liikettä ennen aikojaan.

Kun oltiin tehty kolme kierrosta tätä kuntopiiriä siirryttiin katsomon puolelle jatkamaan.
Tehtiin kottikärrykävelyitä, kyykkyhyppyjä, potkuja, mittarimatoja, wallclimbeja ja loppuun vielä hiton hyvä neljän vatsaliikkeen patteri.

Rivi peppuja! 😀
Liikkeessä kävellään ensin mittarimadosta lankkuun, sitten alaspäin katsova koira ja sitten siitä pomppu takaisin käsien viereen. jne.. Aivan hiton hyvä! Pohkeet kovilla ja moni muukin paikka.

Wallclimbejakin uskaltauduin kokeilemaan ekaa kertaa sitten sormileikkauksen. Jee!! 🙂
Ei ihan niin näppärästi mennyt kun ennen tapaturmaa, mutta kuitenkin pääsin seinään asti!

Vaikka ryhmässä onkin huippua treenata tai kaksistaan kaverin kanssa, niin välillä tekee mieli treenata yksin. Eilen mulla oli sellanen fiilis. Musiikit korville ja tekemään jalkatreeniä.
Mua vähän harmitti kun salilla oli populaa niin paljon, etten mahtunut kyykkäämään. Mutta tein sitten kaikkea muuta ja kyllä taas tuntuu pebassa ja reiskoissa. 😉
Lämmittelyksi ensin crosstrainerilla 5min ja sitten ylämäkikävelyä juoksumatolla. Juoksumaton kun laittaa ylimpään kaltevuuteen, niin on muuten sika hyvä pepun ja ”takajalkojen” lämmittäjä.

Sitten hommiin.. Ekana tein askelkyykyt takajalka penkillä. Loistava liike!
Sitten tein boxille nousut (niistä ei nyt kuvaa).
Sitten salille TRX:n kimppuun ja parit erilaiset askelkyykyt siinä vielä.

Ensin pistoolikyykky, toinen jalka bosulle ja toisella jalalla ylös alas. Ai että oli muuten raskas.

Hoplaa!

Sitten toisinpäin ja askelkyykyt niin, että takajalka kiinni TRX:ssä ja etummaisella jalalla kyykkyyn. Takajalka ”liukuu” ilmassa taaksepäin. Aika tiukka tasapainoliike reisivoiman lisäksi.

Loppuun tein vielä SJMV:n kahvakuulilla ja muutamat vatsaliikkeet.

Kyllä teki gutaa! Oli niin hyvä viikon aloitus!!
Ja arvatkaapas mitä mä nyt teen?
Mä meen meiän kotisalille (!!) tekemään rintatreenin! HUH!! Siitä ja yhdestä kivasta showroom-käynnistä ja vähän ripsijutuista ja vaikka ja mistä sitten huomenna lisää!

Soronoo ja kivaa tiistaita kaikille! puspus <3

Tuukka pääsi testaamaan ekana meiän kotisalin tänään aamulla. Nyt on mun vuki! 🙂