Katsaus Monnan viikonloppuun! Sinne mihin ei pitänyt enää raottaa ovea.. 😉 😀
Asiaa olen pohdiskellut paljon ja kirjoitinkin yhdelle teistä lukijoista vastauksena erääseen kommenttiin näin:

”Kyllähän se tosiaan niin on, että julkista blogia omalla naamalla ja nimellä kirjoittaminen vaatii aika paljon.
Mutta vaikka täällä paljon jaankin asioita, niin oikeastaan kukaan mun lukija (paitsi ihan lähimmät ystävät, jotka lukee) ei tunne mua ja tiedä mun henkilökohtaisista asioista.”

Vaikka mä päätin etten kirjoittele viikonloppuisin tai viikonlopuista enää tänne, niin ne on silti osa mun elämää ja raotan sinne ovea välillä vähän jatkossa. Mutten kuitenkin kovin pitkälle.. 😉
Tässä siis katsaus viikonlopun puuhasteluihin:

Perjantaina aamusta oli herätys jo klo 06.00, piti ehtiä kirjoittaa muutamat työmeilit ennen kokonaista vapaapäivää!
Rakas ja paras ystäväni Inari oli antanut mulle synttärilahjaksi päivän Tampereella. Mä en kuulemma tarttenut mukaan kuin treenivaatteita ja itseni. En edes lompakkoa.
08.00 kaarsin Märskyn pihaan ja kipittelin Inarin huoneeseen. Siellä mua odotti Inari ja  ihana aamiainen.
Aamiainen napaan ja bensa-aseman kauttta matkaan kohti Tamperetta.

Meidän ystävämme ja ”ex”-kollegamme Urheiluhalleilta odotti meitä Cross Training-keskus Poltteessa.
(välihuomautus: tämä ei ole yhteistyödiili, mutta ystäväni työpaikkaa ja mahtavaa treenipaikkaa haluan silti mainostaa)

Inari oli sopinut ystävämme Larin kanssa, että Lari vetää meille kunnon treenit Polte-salilla ja että ”oksennusämpärit on valmiina”. 😀
Jos asuisin Tampereella, treenaisin aivan ehdottomasti tuolla!!
Ihan huikeen kokoinen cross training-alue, kuntosali, erilaisia tatameja jne..
Ja siis mähän menetin mun ”cross training-neitsyyteni” nyt! 😀 Ja oli kyllä mahtavaa!!

Lämpöä otettiin soutulaitteilla ja levykiekoilla.
Soutulaitteessa Lari pisti meille kuminauhat polvien alapuolelle, koko soudun ajan piti puristaa aktiivisesti jalkoja ulospäin. Aika kivasti lämmitti tuon pakaran ja reiden loitontajat! Ihan huippu idea! Kannattaa kokeilla!

Sitten lähdettiin tekemään voimaa.
Sumo-mavea oli tiedossa.
Ensin pienemmillä painoilla tekniikkaa kuntoon ja sitten lisää painoja. Koko ajan tehtiin vaan 5-7 toistoa. Ei yhtään enempää.
Ja ainakin mulla se oli lähinnä sitä viittä toistoa koko ajan.
Tokan kuvan ilmeet oli niin sanoinkuvaamattomat, että oli parempi ratkaisu sumentaa. 😉

Mavejen jälkeen siirrytiin kolmen liikkeen toiminnalliseen treeniin.
Liikkeet oli ”skin the cat”, renkaan kääntö+työntö ja moukarilla iskut renkaaseen.
Tässä ensin pari kuvaa skin the catista. Oli ihan super hyvä liike, mutta mulle ihan täysin epämukavuusalueelle astumista. Ekalla kerralla kun yritin rimpuilla itteäni tonne ylös, ni voi ristus minkä näköistä meininkiä se oli.
Onneks meillä oli ammattitaitoinen ja loistava valmentaja neuvomassa.
Ja loppujen lopuks mäkin pääsin tuon liikkeen ilman mitään apuja pariin otteeseen. 🙂

Inari liikkeen palautusvaiheessa.
Koko liikkeen voi katsoa vaikkapa youtubesta jos ei ole tiedossa miltä näyttää. 🙂

Sitten oli vuorossa renkaan nostoa ja työntöä. Siitä ei nyt kyllä jostain syystä muistettu ottaa kuvaa. Mutta olipahan haastetta siinäkin. Valittiin keskikokoinen rengas, koska pienin oli liian iisi meille. 😉

Ja sitten hakattiin moukarilla.

Lopuksi vuorossa oli vielä kelkan työntö. Ai että!! Kyllä otti reiskoihin ja joka paikkaan. Myös syke nousi todella paljon ja oikeesti tuli niitä tuntemuksia, että ”ei mä en oikeesti enää pääse eteenpäin, en pysty”… Mutta kovalla tsempillä vedettiin loppuun asti!
Kelkassa painoa oli 50kg. Kyllä sai ihan tosissaan käyttää voimaa, että sai kelkan pysymään liikkeessä.

Ja tähän kaikki päättyi.. 😉

Kiitos vielä tuhannesti Lari!! Ja Polte-sali!
Kaikki Tampereella tai siinä lähellä asuvat, SUOSITTELEN!! Menkää ja treenatkaa täysillä!!

Mä taisin vähän rakastua tohon lajiin muuten nyt..

Polte-salilta lähdettiin syömään.
Inari oli varannut meille pöydän 2h+k-ravintolasta.

Alkupala

Pääruokana halloum-kanasalaatti

Ruokailun jälkeen meitä odotti tanssitunti.
Inari oli junaillut asiat niin, että päästiin testaamaan Tampereen Fressiin Party45-tuntia. 🙂
Kiitos Fressi Tampere!
Ihana tunti!! Menen kyllä varmasti testaamaan tätä uudestaan myös Helsingissä.
Ja ohjaaja oli aivan ihanan energinen ja aurinkoinen. Mua hymyilytti koko tunnin. 🙂

Koska tyttöjen päivästä oli kyse, niin pitihän meiän sitten Tampereelta kotiin päin ajaessamme käydä vielä vähän shoppailemassa Ideaparkissa. Siellä mun piti kyllä kaivaa oma lompakko sitten jo esiin.. 😉 Inarin lahjaan ei kuulunut enää shoppailukierroksen kustantaminen. 😀 Haha!
Kiitos rakas vielä kerran ihanasta päivästä!! Oot huippu ystävä!!!! <3 <3 <3

Lauantaina mä kävin ottamassa väriä mun kylkitatuointiin.
Ihan valmiiksi sitä ei vieläkään saatu, mutta vähän kerrallaan (tai no kolme tuntia sitä eilenkin hakattiin). Ja kyllä auttoi emla vähän kipuun.
Näin ihana se on jo nyt!! Sitten vielä loput värit kolmannella kerralla.
Kiitos ihana Linda!! Onneksi saan käydä teettämässä tatuointini hyvällä ystävällä. Vaikka vähän sattuu, niin se on helpompaa ystävän käsissä. Ja Lindan kädenjälkeen voin aina luottaa.

Lauantai-iltana pyörähdin ystäväni synttäreillä autolla. Bileiden teema oli hauska! 😀

Tänään on vietetty isänpäivää.
Käytiin syömässä appivanhempien kanssa Kaisankodilla mahat aivan täyteen niin herkullista ruokaa, että huh ja hah!
Ja oli pakko ottaa myös kakkua! 😉

Loistava viikonloppu siis takana!
Ensi viikkoa kohden hymyssä suin! 🙂

Ihanaa alkavaa viikkoa myös teille ja rutkasti hymyä pimeyden ja sateen keskelle!!
puspus <3

Käytiin eilen Annan kanssa lounaalla Itiksessä.
Kuten moni teistä lukijoista tietää, Anna on yksi mun parhaista ja rakkaimmista ystävistä.
Ollaan tunnettu jo yli kymmenen vuotta.
Tämä kuva on otettu Annan kotona ihan silloin ”suhteemme alkuaikoina”. 😉 😀

Ystävyyden lisäksi me jaetaan samoja harrastuksia ja töitä. Molemmat ollaan personal trainereita ja treenaillaan omaakin kroppaamme. Sen lisäksi jaetaan näitä bloggaajien maailman kokemuksia yhdessä.

Meillä on hiustenvärit vaihtunu päittäin tässä vuosien mittaan, useampaankin otteeseen.. 😉

Anna aloitti bloggaamisen ennen mua. Ja itse asiassa Anna houkutteli mut aloittamaan bloggaamisen.
Aluksi me molemmat tehtiin tätä enemmän tai vähemmän omaksi iloksi. Molemmilla oli vähän painoa pudotettavana ja treeni oli astunut uudestaan tiiviimmin meiän elämään. Jaettiin kokemuksiamme ja kamppailujamme syömisistä, juomisista ja treenaamisesta.

Ihana rakas <3

Muistan alussa kun kirjoittelin mun omaa sekametelisoppa-blogiani, niin mietin että voi vitsit kunpa mullakin joskus olis noin paljon seuraajia (blogger-seuraajat) kuin Annalla. Ja aina into piukassa odotin edes yhtä kommenttia. 😀

Nyt me molemmat blogataan osapäivätyönä ja kulutetaan hurja määrä tunteja viikossa blogin ylläpitämiseen. Me molemmat tykätään ihan hirveästi tästä hommasta ja meidät molemmat yllättänyt se miten moni meidän höpöttelyjä jaksaa seurata edelleen. 🙂
On ihan super ihanaa, että teissä lukijoissa on edelleen mukana niitä ketkä on alusta asti lukenut meiän blogeja!! <3

Edelleen me molemmat jaetaan kokemuksiamme treenaamisesta, syömisestä ja juomisesta, joskus jopa siitä alkoholistakin. 😀
Me myös molemmat annetaan itsestämme aika paljon blogeillemme.
Yhdessäkin ruoditaan välillä sitä, että annetaanko me liikaa. Pitäisikö rajata omaa vapaa-aikaa pois blogeista vai ei.

Mä päätin jokunen aika sitten rajata viikonloput pois bloggaukselta. Ajallisesti.
Että viikonloppuisin keskittyisin itseeni ja vapaa-aikaan.
No teenhän mä pt-töitänikin viikonloppuisin, niin miksen sitten kirjottaisi blogia.. Voi olla, että joku lauantai päräytän postauksen tai sitten en.

Näistä asioista juteltiin eilen Annan kanssa lounaan parissa. Ja paljon muustakin.
Kuten esim. siitä, miten tästä pienen pienestä blogiharrastuksesta onkin yht’äkkiä tullut meille molemmille osapäivätyö.
Tuntuu jopa hassulta sanoa, että ”moi, mä oon personal trainer ja bloggaaja”. Oikeesti se tuntuu oudolta mun suuhun. Ja jotenkin edelleen karsastan sitä. Miksi? En tiedä.

Eilistä käsivarsitreeniä

Eilen sain nauttia mieheni tekemästä tomaattikeitosta alkupalaksi…

..ja pääruuaksi jauheliha-halloum-pastasta! <3

Miksi kirjoitin tuollaisen otsikon tälle postaukselle?
Siksi koska nyt olen lukenut erinäisistä blogeista mouhotusta mainostamisen puolesta ja vastaan.
Juttelimme tästäkin aiheesta eilen pitkän tovin Annan kanssa.
Ja aihe sai hyvän näkökannan myös tänään eräässä paikassa missä aamulla olin.

Olin nimittäin WHY NOT PR:n pressitilaisuudessa. PR-toimisto, jonka tuotevalikoimiin kuuluu laidasta laitaan meikkejä, koruja, ihonhoitotuotteita, vaatteita, kenkiä jnejne..
Pressitilaisuudessa oli toimittajia ja meitä bloggaajia.
Hetken (ihan pienen hetken) mietin itsekseni, että miten hitossa mä oon päätynyt mukaan tällaisiin tilaisuuksiin.
En miettinyt sitä negatiivisesti, vaan positiivisesti.

Ollessani mukana iLoveMe-messuilla yhtenä messujen virallisista bloggaajista (oli ihana olla ja suuri kunnia), meiltä pyydettiin yhtä tai kahta vapaaehtoista bloggaajaa mukaan paneelikeskusteluun ”Bloggari vs. toimittaja”. Yksi rohkea ja ihana bloggarikollegani ja tätä nykyä myös ystäväni Maiju meni paneeliin mukaan.
Onko bloggarit ottamassa toimittajilta tilaa? Haittaako se toimittajia? Entä mainostajat?

Nyt on siis selkeästi puheenaiheena isosti se, että blogimaailma vaan kasvaa ja kasvaa Suomessakin. Sille ei näy loppua. Ja hyvä niin. Kuinka monia se ärsyttää? Aivan hiton monia.
Yritykset ovat ymmärtäneet ottaa hyödyn irti suosituista bloggaajista, sekä yritys että bloggaaja hyötyy. Ja miksei hyöytyisi?
Suomen suosituimmat bloggaajat elävät mainostajien tuilla ja tuskinpa kenenkään heistä tarvii lompakkoa raottaa vaateostoksilla, kauneushoidoissa, kännykkäkaupoilla..
Kuinka monia se ärsyttää? Vielä suurempaa osaa.
”Minä ja muut toimittajat” saimme matkaamme mm. tällaisia tuotteita pressitilaisuudesta.
Osa toimittajista kokeili kynsihuoltoja, osan matkaan lähti meikkejä, minä kävin kasvohoidossa.
Kaikesta näistä me pressitilaisuudessa olleet kirjoitamme jonkinlaiseen julkaisuun. On se sitten Kodin Kuvalehti, Costume, FitFashion, IndieDays tai mikä tahansa.

Jokainen bloggari päättää itse mistä haluaa blogissaan kirjoittaa.
Myös jokainen toimittaja valitsee oman aihealueensa.
Muutama ystäväni (ihanat Jenny ja Hanna) ovat sekä että, sekä toimittajia että bloggaajia.
Oma rakas tätini on toimittaja.
Meneekö toimittajan ja bloggarin roolit pian sekaisin? Kysyn uudestaan; haittaako se?

Yritykset lahjovat toimittajia ja bloggareita. Ja bloggarit myyvät sielunsa ja pyörivät dollarin kuvat silmissä. Näinkö on?

Ehkä jollain voi ollakin, mutta itse vannon 100% että mun päätyöni on edelleen liikunnan parissa ja harkitsen vakavasti jokaista yhteistyödiiliä bloggaamisen parissa.
En ota blogiini kaalimatoja, enkä siivousrättejä. Mutta voin käydä kauneushoidoissa ja ottaa vastaan asioita mitkä koen oman näköisikseni. Näin olen tehnyt ja tulen tulevaisuudessakin tekemään. Silti teen tämänkin asian omana itsenäni.

Ennen kun lähdin pressitilaisuudesta pois, sain kokeilla HydraFacial-kasvohoitoa.
Teki erittäin hyvää mun kasvoille, jotka on päivittäisen kovan hikoilun takia aika koetuksella.
Tässä kasvohoidossa ei käytetä sitä (inhottavaa) koukkua, vaan kone imee alipaineella iholta pois ilmansaasteet, epäpuhtaudet jne.. Nipisteli jostain kohdista vähän enemmän, mutta muuten tykkäsin enemmän kun tavallisesta kasvohoidosta. Voisin mennä uudestaankin. 😉
Ja nyt iho tuntuu pehmeämmältä!! Mutta näyttää vielä aika punakalta. 😀

Ja sitten saatte nähä jotain kauheeta! 😀
Nimittäin sen mitä kaikkea mun naamasta lähti pois! YÄK!!!
En ottanu ihan lähikuvaa pullosta.. 😉 Haha!

Siellä niitä epäpuhtauksia lilluu! Vesi oli siis kirkasta ennen hoitoa.
Esim. ilmansaasteet tekevät vedestä tuollaisen harmaan. Hyi s**tana!! 😀

Tänään mulla on ollut vähän ”kiukkupäivä” ja aamulla ei peilikuvakaan miellyttänyt.
Mutta tästä taas eteenpäin ja kohti treenejä.
Mulla on oikein sellanen ”haluan pistää mun kehoni koetukselle”-fiilis nyt.
Ja huomenna lähdenkin mun  rakkaan ja ihanan ystäväni Inarin kanssa Tampereelle viettämään sellasta sporttipäivää, notta huh!! Siitä lisää ehkäpä jopa viikonlopun aikana! 😉

Tai sitten jotain mainoksia.. 😉 Haha! Ken tietää… Barbie ei. 😀 😀 😀