Asiakkaani Marielan postauksesta innostuneena päätin kaivella omia vanhoja ja uusimpia InBody-mittauksia esiin.

Mitä on tapahtunut parissa vuodessa? Oikeastaan kohta jo kolmessa. Ensimmäisen mittauksen taisin ottaa helmikuussa 2012. Tai siitä mulla ainakin on dataa. Voi olla, että otin kyllä muuten jo kesällä 2011 ekan, mutta siitä en nyt löydä mitään dataa.

Muutamia edellisiä mittaustuloksia:

Paino on pysynyt 2013 lähtien n.66-68kg välillä. Rasvamassa on vaihdellut parilla kilolla ja lihasmassa on pysynyt aikalailla 30-31kg välillä.
Suurin muutos on kuitenkin tuo mitä on tapahtunut vuosien 2012 ja tämän hetken välillä. Painoa ei oo tippunut kuin 6kg, mutta rasvamassaa reilut 11kg! 🙂 Se on sellainen mistä oon iloinen. Rasvaprosenttikin on tippunut sieltä ihan liian korkeasta erittäin sopivaan ja hyvään.
Kehoni voi siis hyvin ja vaikka viimeisimmässä mittauksessa marraskuun lopulla rasvamassa olikin reilut 1,5kg enemmän kuin parhaimmassa mittauksessani joulukuussa 2013, niin erittäin tyytyväinen saan olla.

Tässä kuvassa näkyy mun mielestäni aika hyvin se, että vaikka pieni ero rasvamassassa onkin – ei se kovin suuresti ulospäin näy. 😉 Vai mitä? Itse asiassa tossa elokuussa otetussa kuvassa, missä mulla on rasvamassaa enemmän, näytän omasta mielestäni paremmalta. 😀
Iso osa mun asiakkaista haluaa painaa alle 65kg. Se on vaan sellainen maaginen luku, joka monilla naisilla on mielessä. On ollut mullakin. Nyt kuitenkin nämä pari vuotta oon mielestäni ollut ”elämäni kunnossa” ja paino on pyörinyt tosiaan siellä 66-68kg välillä.
Tää jos mikä on mun mielestä todella hyvä esimerkki siitä, että kehonpaino ei yksinään kerro yhtään mitään! Se mistä se koostuu, on se juttu! 🙂

”Olet mitä syöt”, se on oikeasti juurikin niin!! 🙂
Mulla on tää alkuvuosi ollut tosi takkuista kropan kanssa, vatsa tuntuu vihoittelevan ihan kaikesta eikä oikein ota rauhoittuakseen. Uskon sen kyllä myös johtuvan isolla määrällä stressistä. Nyt yritän taas jotenkin pitää stressitasot alhaalla ja saada vatsan kuntoon.

Meillä on 1.helmikuuta sunnuntaina seuraava InBody-mittauspäivä, käykäähän ilmoittautumassa mukaan! Jos Facebook:ia ei ole käytössä, niin voi pistää meiliä mulle pt.monna@gmail.com ja mä kerron sitten lisää aikatauluista. Siellä on eka ryhmä jo aika täynnä (klo 10 alkava), mutta muihin ryhmiin vielä mahtuu.
Mittaus maksaa 25€/hlö. Muistakaa ilmoittautuessanne kertoa myös mihin ryhmään haluatte!

pus ja kivaa viikon starttia! <3

Mitä musiikki teille merkitsee?

Mulle se merkkaa paljon!!

Musiikki luo tunnelman, se kohottaa tunnelmaa, se herkistää, se saa sykkeen kohoamaan ja se saa kyykkäämään syvemmälle.

Ajattelin kertoa teille nyt vähän omia tuntemuksiani musiikista, kertoa mulle merkittävistä kappaleista ja niihin liittyvistä muistoista ja lopuksi pistää käyntiin kilpailun Sonyn Walkman-soittimesta!

Mä tajusin yks kerta sellaisen jutun, että mä kuljen tosi usein kuulokkeet päässä. Tai oikeastaan aina jos oon johonkin menossa yksin, tai jos treenaan yksin. Kirjoitin pari postausta taaksepäin treenivälineistä ja siinä kerroinkin, että kuulokkeet ja oma musiikki tuo mulle jonkinlaisen turvan ja yksityisyyden tunteen.
Sellainen fiilis, että mulla on jokin portti kiinni kun kuulokkeet on päässä. Ja mä itse päätän otanko kuulokkeet pois korvilta ja avaan portin sitten jossain tilanteissa. Esim. salilla jos treenaan ja joku puolituttu ottaa katsekontaktin ja moikkaa – moikkaan takaisin mutten ota kuulokkeita pois päästä vaan hymyilen ystävällisesti ja jatkan omaa treeniäni. Mutta jos joku kiva tyyppi tulee moikkaamaan, avaan sen ”portin” ja kuulokkeet lähtevät päästä. Ymmärrättekö? 🙂

Olin varannut uuden tatuointiajan mulle ja haaveissa oli toinen My little Pony. Tatuoija, sekä ystäväni Linda osasi heti vastata toiveisiin ja kertoi hänen pienen tyttönsä rakastavan erästä ponihahmoa Celestiaa. Yksisarvista. <3 Katseltiin kuvapohjia ja mietittiin mistä Linda lähtisi tekemään mulle omaa ja yksilöllistä. Halusin tähänkin kuvaan (kuten mulla erittäin monessa vanhassa tatuoinnissa on) musiikin mukaan. Se tuli kuulokkeiden muodossa, koska olin juuri vähän aikaa sitten hoksannut sen kuinka paljon käytän kuulokkeita. Poni on vasemmassa pakarassani nyt paranemassa ja myöhemmin tehdään se vielä loppuun. Nyt se näyttää tältä:

Musiikki on aina merkannut mulle paljon. Viisivuotiaana aloitin pianotunnit ja rakastuin siihen juttuun. Ekan pianotunnin jälkeen kysyin innoissani kotona, että onko jo heti huomenna uusi tunti? Viikko piti kuitenkin odottaa. 😉
Pianoa olen soittanut siitä lähtien. Olen myös opettanut pianonsoittoa yksityistunteina.
Rakastan myös laulamista ja teen sitä paljon. Välillä soitan kotona pianoa ja laulan, kun aika riittää. Joskus kävin paljon karaokeissa laulamassa. Ja muutamat kerrat olen myös esiintynyt häissä ja juhlissa laulaen ja soittaen.

Musiikki on mulle kuitenkin ollut joskus myös vähän sellainen arka aihe. Muistan kun joskus jotkut kaverit naureskeli mun musiikkimaulle ja kertoivat, että ainoata oikeata musiikki on Doors ja Nirvana. Haha. 😀 Yritin sitten hämilläni niitä kuunnella ja diggailla. Diggailinkin, mutten niin paljoa.

Mulle hyvä biisi tarkoittaa aina hyvää melodiaa ja hyviä sanoja. Kuuntelen molempia tosi tarkasti. Sanat on ne, jotka herkistää tai tuo voimaa. Melodiakin voi herkistää. Erikseen on sitten jumppapumppa-biisit, joista saa vaan hyvän temmon kroppaan ja tekemisen meiningin. Niihin liittyy usein myös hyvänmielen aspekti. Ne on aina iloisia jumppapumppia, eikä mitään angstista huutoa. Joka sekin voi olla jollekin parasta mitä tietää, mulle kuitenkaan ei.

Ajattelin listata tähän muutamia merkittäviä biisejä mulle ja mun Spotify-tili löytyy tuosta, jos haluaa katsoa mitä kuuntelen salilla tai muuten. 🙂
Tässä kuitenkin muutamia (ei missään tärkeysjärjestyksessä) kappaleita, mitkä mulle on jotenkin merkannut enemmän:

* Abba – Mamma Mia – Ala-asteella ystäväni Maijan kanssa kuunneltiin tätä kun oltiin kahdestaan meillä kotona ja marssittiin ympäri olohuonetta ja leikittiin malleja. Muistan kuinka voimakas olo mulle tuli silloin tästä kappaleesta, se on säilyttänyt tuntemuksensa ja aina kun biisi soi mua hymyilyttää.

* Madonna – Holiday – Yläasteella matkustin ekan kerran yksin pidemmän matkan bussilla, mummoni luo Varkauteen. Muistan kun bussissa kuuntelin kannettavasta cd-soittimesta Madonnan Holidayta ja mulla oli aivan uskomattoman vapaa fiilis, ajattelin olevani kypsä ja aikuinen. Tämä kappale tuo mulle myös edelleen hymyn huulille.

* Whitney Houston – I will always love you – Aivan ehdoton ”all time favourite” slovareissa. Tätä mä kuuntelin ja lauloin mukana ja olin ihastunut Kevin Costneriin. 😉

* Ressu Redford – Kato mitä sä teit – Koko Ressu Redfordin ton aikanen tuotanto oli mulle ihan tärkeintä ikinä. Mä kirjoitin kirjeen Ressu Redfordille ja ajattelin olevani tosi jotenkin rento ja cool kun kirjoitin kirjeen loppuun: ps. Sun vaimos on tosi kaunis.

* 2unlimited – No limits – Mä halusin niin olla toi mimmi tossa videolla! Mun ystäväni Maijan kanssa, saman jonka kanssa aiemmin vedettiin sitä mallikävelyä Abban tahtiin, päätettiin tehdä meille käsityötunnilla tollaset samanlaiset puvut kun tällä laulajanaisella videossa. Oltiin aivan polleina niistä ja pidettiin niitä sitten koulussa. Ne oli mustavalkoiset. Ja aikas makeet! 😉

* Twin Peaks – Intro – Tää sarja oli hieno. Ihan uusi ja outo. Ei oo tainnut tän jälkeen tulla mitään samankaltaista. Twin Peaksin monet biisit on tosi hienoja, jopa vähän sellaisia meditatiivisia. Muistan kun sarja tuli ekan kerran telkkarista joskus kun olin ala-asteella, mä en saanut katsoa sitä – se oli kuulemma liian hurja. Mun luokkalaiset Laura, Maija, Inka ja Milja sai kattoa ja mä olin niin kateellinen. Sarja tuli sitten uusintana joskus pari vuotta myöhemmin ja sain katsoa sen.

* Ace of Base – The sign – Ace of Basen cd oli yks mun ekoja cd:itä, sain sen joululahjaksi. Muistan kun joulun välipäivinä lähdin yksinäni kävelylle Käpylään, mulla oli se mun kannettava cd-soitin taskussa ja siellä soi Ace of Basen levy. Ajattelin, että tää on kyllä parasta musaa ikinä.

* NKOTB – Step by step  – New Kids On The Block oli kyllä ihan ensimmäinen merkittävä juttu mulle musiikin saralla. Olin niin rakastunut Jordan Knightiin ja koko meiän luokan tytöt oli Nyykkäri-faneja. Vedettiin sitten esim. tätä Step by step biisiä välitunneilla ja kullakin oli oma kohtansa, jonka lauloi.

* Michael Jackson – Black or White – Michael Jacksonin melkeinpä kaikki biisit on mun mielestä hyviä edelleenkin. Niissä on vaan jotain sellaista, mitä kukaan artisti ei oo sen jälkeen pystynyt tekemään. Black or White oli mulle jo nuorena yks lempibiiseistä. Ja vajaa viisi vuotta sitten meidän häissämme minä ja kaksi kaasoani esitettiin tän tahtiin ylläritanssinumero. 🙂

Mä voisin jatkaa näitä biisejä ja linkityksiä vaikka kuinka paljon, mutta jätän tämän nyt tähän. Lisää niitä mitä kuuntelen nyt voin kertoa myöhemmin jos sille on halua. Mutta artistien kattaus on laaja: Paula Vesala, Jukka Poika, Elastinen, Cheek, Uniikki, Rihanna, Madonna, Michael Jackson, Samuli Edelmann, Sam Smith, Lara Fabian, Haloo Helsinki!, Nicki Minaj, Katri Helena, Heli Kajo, Buena vista social club, PMMP, Ultra Bra jnejne…

Vitsit muuten osassa noissa mun listaamissa biiseissä on kovat musavideot! 😀 Haha!

Ja nyt tähän loppuun heitän teille vielä kilpailun:

Kommentoi tämän postauksen alle omia suosikkibiisejä tai vaikka vain yksi! Mikä biisi on joskus herättänyt sussa isoja tunteita? Tai mikä biisi on sellainen mikä saa sut herkistymään tai rauhoittumaan? Entä mikä biisi antaa potkua treeniin ja pistää jalankin vipattamaan?

Kommentoimalla osallistut Sonyn uuden vesitiiviin Walkmanin arvontaan (arvo 179€).
* NFC- ja Bluetooth -yhteydet mahdollistavat musiikin langattoman  kuuntelun ja siirtämisen esimerkiksi puhelimesta sekä handsfree-puhelun
* Vedenkestävä rakenne
* 16 GT:n sisäiseen muistiin mahtuu 4000 kappaletta
* Sormeen kiinnitettävä kauko-ohjain

Kilpailu päättyy 24.tammikuuta lauantaina klo 24.

-Monna <3