Nyt tuntuu, että tunnit ei riitä vuorokaudessa. Muutto, työ ja kaikki muu päälle.

Mutta me ollaan ihan lovena tähän uuteen kotiimme ja on niin siistiä kun tästä kävelee Kamppiin alle kymmenessä minuutissa. Helpottaa ihan hulluna työhommiakin. Ja on niin siistiä kun aamulla avaa verhot ja näkee kun Helsinki heräilee.

Pääsiäinen meni muuttohommissa, mutta kyllä me saatiin ihan levätäkin. Käytiin treenaamassa ja käppäiltiin koirien kanssa uusilla kotikaduilla. Tehtiin meille sohva ja ompelin meille verhot. Meillä kävi melkein joka päivä joku kahvilla ja sitten vaan rönötettiin sillä meiän uudella ihanalla sohvalla ja syötiin pääsiäismunia. 😀

Mutta hei sitten mulla olis teille kysymys. Tai siis pieni toive. 🙂
Heittäkää mulle otsikoita. Mä kirjoitan niiden perusteella kaksi juttua. Valitsen hauskimmat ja sitten kirjoitan. Vähän niin kuin joskus koulussa annettiin äikän tunnilla vaan muutama otsikko ja niistä piti sitten valita mieleinen ja kirjoittaa. 😀

Ei muuta kun otsikoita tulemaan siis! <3

Tiedättekö kun on niitä tyyppejä, jotka on toistensa parhaimmat kaverit? Ne tyypit, joilla on vain yksi paras ystävä. Ne soittaa tai tekstaa aina toisilleen kun on tapahtunut jotain jännittävää, iloista tai surullista. Ne viettää tosi paljon aikaa kaksistaan ja ne kertoo toisilleen kaikki salaisuudet. Ne tietää toisistaan lähes kaiken ja auttaa jos toisella on hätä. Niiden ystävyys on niin vahvaa, että sinne ei pääse väliin. Ne on toisilleen BFF = Best Friends Forever

Sitten on niitä tyyppejä, joilla on paljon ystäviä ja kavereita. Ihmisiä on ympärillä ja on kekkereitä ja aamiastreffejä ja lounastreffejä ja kokkareita enemmän kuin aikaa riittää. On monta erilaista ystävää. On ystäviä, joille uskoutua. On ystäviä, joiden kanssa treenataan. On ystäviä, joiden kanssa on hauska lähteä drinkeille. Mutta näillä tyypeillä ei välttämättä ole sitä yhtä bestistä.

***

Mä olen tainnut aina olla tuota jälkimmäistä porukkaa.
Pienestä pitäen on slämäreissä, ystäväkirjoissa ja joka paikassa kysytty sitä, että kuka on sun paras kaveri. Mun oli aina vaikea päättää sitä. Mä tein Millan kanssa toisia juttuja kuin Katrin tai Nellin. Maijan kanssa leikittiin eri juttuja kuin Emman tai Jennyn. Lauran kanssa oltiin ”bestfriendsforever” ainakin kolme kuukauttta. Judithin kanssa leikittiin pihalla ja katotiin Maija Mehiläistä, Oskun ja Eemilin kanssa leikittiin hippaa.

Mutta musta on tuntunut siltä, että mä en oo kellekään se paras kaveri. En tiedä miksi niin on tuntunut.
Ja tuntuu rehellisesti sanottuna vieläkin.
Mä haluaisin kyllä olla. Halusin sitä pienenäkin.
Toisaalta nyt mun paras ystäväni on mun mieheni. Ja mä olen hänen paras ystävänsä. Jos mulle tapahtuu jotain jännittävää tai oon surullinen jostain asiasta, soitan aina heti Tuukalle jos ei olla siinä tilanteessa tai hetkessä samassa paikassa. Tuukka on mun BFF.

***

Mutta miksi se paras ystävä on niin tärkeä juttu? Se on ihan kuin jokin yhteiskunnan laatima sääntö, että niin kuuluu olla – tai sitten on vähän outo jos ei ole.
Kumpi on sitten parempi? Se että on paljon erilaisia ystäviä eri tilanteisiin ja ”tarpeisiin”? Vai se, että on yksi luottohenkilö ja rinnalla muutama vähän vähempiarvoinen kaveri?

Mä oon aina halunnut ja yrittänyt parhaani mukaan olla sellainen ystävä, jonkalainen haluaisin mulla itsellänikin olevan. Oon ollut tukena ja turvana, kuunnellut, auttanut hädässä ja riemuinnut ilossa mukana. Oon järkännyt yllärisynttäreitä, auttanut muutoissa, kuskannut lentokentälle, ollut arjessa apuna. Oon ollut ja tulen olemaan luottamuksen arvoinen. Iän myötä oon oppinut olemaan vielä rehellisempi ystävä, kertoa jos jokin asia on vinossa. Joskus siitä on syntynyt pieniä riitoja, mutta ne on selvitetty kun on ymmärretty molempien pointit.

Mulla on paljon kavereita, on puolituttuja ja on vähän läheisempiä. Sitten on muutama hyvä ystävä. Oon lähivuosina myös tutustunut muutamaan uuteen ihanaan ihmiseen, joista on tullut mulle todella rakkaita ja tärkeitä. Silti mun on vaikea luottaa kovinkaan moneen. On vaan ihan pari, oikeastaan tasan kaksi ystävää, joille voin kertoa mitä vain. Ja luotan heihin. Nyt kun kirjoitin tuon lauseen, päässäni pyörähti ajatus, voinko sittenkään luottaa. Onneksi se ajatus vain pyörähti ja meni heti pois.

***

Onko tämä paras ystävä -juttu vain naisten ja tyttöjen hommia?
Vai onko miehilläkin vain yksi BFF?
Voiko olla monta parasta ystävää?
Oonkohan joku päivä jonkun BFF?
Vai onko tää hyvä just näin?

Järkkääköhän joku mulle joskus yllärisynttärit?