Pelkätyttö – siksi mun äiti kutsui mua pienenä. Myös mun äitiä on hänen äitinsä kutsunut pelkätytöksi. Oon varmasti oppinut siis pelkäämisen osittain äidiltäni, mutta isoin ”kiitos” siitä kuuluu mun järjettömän vilkkaalle mielikuvitukselle.

Nyt kun olemme kotona ja ilmakuoppainen paluumatka on turvallisesti takana, voin tarkastella kahta matkakohdetta etäisyyden päästä. Jos on pakko valita, että kumpaan matkustaisin uudestaan – sanoisin Miami. New Yorkista sain enemmän irti vikoina päivinä kuin ekoina. Mutta silti kaikenkaikkiaan Miamista jäi parempi fiilis.

Miamissa tutustuttiin älyttömän hyvään kauppaketjuun WholeFoodsiin.

Tässsä vikan illan illallisella Miamin hotellissamme.

Miamissa sää teki varmasti osan fiiliksestä, vain yhtenä päivänä satoi ja sekin oli vain aamupäivä. Sitten jo paistoikin aurinko. Miamin ihanuuteen vaikutti varmasti myös se, että se oli ensimmäinen lomakohde. Sinne päästiin karkuun työjuttuja ja arkea. Se otti meidät lämpimästi ja hyvin rennolla ilmapiirillään vastaan.

Miamissa oli oikeasti melkein käsinkosketeltavaa se rentous. Jopa vähän löysyys. Mutta ei huonolla tavalla löysyys. Sitä on vaikea selittää, mutta jollain tapaa siellä kaikkien ihmisten tekeminen ja oleminen oli vähän niin kuin slowmotionilla. Hyvällä tapaa.

Aurinko lämmitti meitä joka päivä todella kovasti. Ja me molemmat Tuukan kanssa rakastetaan lämpöä. Välillä kuumuus meinasi mennä jopa vähän yli, mutta onneksi oli ilmastoitu hyvä hotelli ja hotellihuone. (Ocean Five Hotel – suosittelen)
Hotellissa kaikki toimi älyttömän hienosti, sielläkin henkilökunta oli sellaista easygoing ja slowmotion. 🙂 Yksi respan työntekijöistä oli sellainen varmaan 25-30v nuori mies, joka oli jotenkin aivan älyttömän ihana tyyppi. Oli kohtelias, hoiti asiat ihan prikulleen kuten pitää ja oli silti jotenkin lämmin. Ei flirttaileva ja tökerö, mutta jotenkin vaan siitä jäi tosi hyvä fiilis. Myös Tuukalle. 😉 Tämä ei siis tehnyt vaikututsta vain mulle. 😀 Haha.. Ja siis koko henkilökunta oli äärimmäisen osaavaa ja mukavaa.

Jos jotain negatiivista tai sanotaanko, että ei niin mukavaa pitäisi Miamista sanoa, sanoisin sen jonkinlaisen huumekulttuurin. Miami on tunnettu siitä, että sieltä saa ”hyvää tavaraa”. Se on myös aikoinaan ollut todella vilkas huumesatama. Ja on kait edelleen. Tuukka luki jostain, että siellä on helppo saada laadukasta tavaraa ja sinne hakeutuu sen vuoksi sitten moni siitä kiinnostunut. Miamin lämpö aiheuttaa sen, että sinne on myös helppo lähteä pummiksi, ei ole niin vaarallista jos joutuu asumaan yöt ulkona – onhan siellä lämmin. Ja kodittomia siellä oli ihan älyttömän paljon.

Kodittomat ei sinällään mua pelottaneet, mutta ne huumehörhöt jota siellä liikkui aina illan tullen oli mulle vähän kammoksuttavia. Kovien aineiden kanssa pläräävät kun usein on jossain aivan omassa maailmassaan ja saattaa sen vuoksi käyttäytyä myös todella agressiivisesti. Ja sitten vielä näiden hörhöjen seuraksi kun liitti ne, jotka yrittivät kaupitella tai tarjota myös meille aineita – oli pelkätyttö jo valmiina painelemaan suorinta reittiä hotellihuoneeseen.

Jos ajattelee jälkikäteen Miamin turvallisuutta, niin sanoisin sen kuitenkin olevan hyvä. Tuukka ei kertaakaan kokenut siellä vaarallista tai pelottavaa tilannetta. Itse koin muutaman kerran juurikin näistä yllämainituista seikoista johtuen. Mutta kuten me teimme, liikuimme iltaisin vain pääkaduilla emmekä kiinnittäneet mitään huomiota näihin tyyppeihin, selvisimme todella hyvin. Ja niin selviää kaikki, jotka haluavat Miamiin lähteä. 🙂

Kunhan välttelee yöaikaan pimeitä ja syrjäisiä kujia, eikä jää kauheasti toljottelemaan jos näkee jotain omituista – niillä ohjeilla oikeastaan pärjää ihan missä vaan. Myös pelkätyttö. 😉

***

Kuten kirjoitinkin jo edelliseen postaukseen, New Yorkiin saavuttuamme saimme ikävän uutisen. Varaamaamme hotellihuonetta ei löytynyt. Siitä selvittiin onneksi ”vain” rahalla, jouduimme ottamaan astetta verran kalliimman huoneen, mutta saimme kuitenkin huoneen.

Hotellimme myös New Yorkissa oli todella hyvä. (Radisson Martinique Broadway – suosittelen)
Sijainti oli aivan loistava, aivan Empire State Buildingin juuressa. Siitä oli helppo lähteä mihin suuntaan tahansa.

Me käytiin myös NY:ssä WholeFoodsissa ja monena päivänä haettiin sieltä eväät, joko salaattia lounaaksi tai aamupalatarvikkeita. Joinain päivinä haettiin myös iltapalaa hotellihuoneeseen.

Moni sanoo, että New Yorkissa on kallista olla. On toki. Mutta muutamilla fiksuilla ratkaisuilla pystyy kuitenkin elämään suhteellisen samanlaisella budjetilla kuin Suomessakin.
Meillä kun kävi huoneen kanssa vähän kehnosti, päätettiin kiristellä hieman lompakon nyörejä sitten muuten. Ja esim. tuolta WholeFoodsista sai ihan törkeän hyvät salaatit kerättyä lounaaksi. Isot buffet-laarit täynnä niin paljon erilaisia salaattitarpeita ja myös lämmintä ruokaa, että oksat pois. Ja annos per lätty oli aina n.9-12€. Eikä päälle tarvinnut lisätä tippiä. 🙂

Toinen juttu missä pystyy ja kannattaa ehdottomasti säästää on matkat. Ne kannattaa tehdä kävellen tai pyörällä. Myös metro on halpa, mutta takseja en suosittele hinnan enkä ruuhkien vuoksi. Taxi on toki kätevä ja luotettava Nykissä, mutta en turistina nähnyt sen käyttämisessä oikeastaan mitään pointtia.
Me käveltiin kaikki matkat mitkä tehtiin. 🙂 Joka päivä askelmittariin tulikin lähes 30 000 askelta ja me nähtiin niin Sohot, Nohot, Little Italyt, Chinatownit, Uptownit, Midtownit ja Downtownit. Ainoa missä ei tämän viikon aikana ehditty käymään oli Brooklyn. Mutta jääpähän jotain katsottavaa myös seuraavaa kertaa varten.

Muhun suurimman vaikutuksen paikoista teki Soho. Se oli tosi ihanaa aluetta ja siellä oli todella paljon pieniä putiikkeja, kahviloita ja ravintoloita. Jos joskus muuttaisin New Yorkiin haluaisin asumaan Sohoon.

Shoppailtavaa Nykissä on. Mikään ei oikeastaan oo halvempaa kuin Suomessa, mutta tarjonta on suurempi. Mun suosikkikaupoiksi siellä valikoitui Forever21, American Apparel ja Victoria’s Secretin Pink. Footlocker ja Urban Outfitters oli sellaisia missä me molemmat tykättiin käydä. Ja niistä löytyikin meille molemmille pari kivaa juttua.
Käytiin kääntymässä myös Macy’s tavaratalossa, mutta se oli kyllä sellainen pääovista sisään – rullaportaat ylös ekaan kerrokseen – ja aivan helvetin kovaa takas ja ulos.

Mä tein oikeastaan isoimmat ostokset Miamissa, kun käytiin yhtenä päivänä siellä outlet-ostarilla Dolphin Mall:lla. Se oli kyllä hyvä. Mutta ei sielläkään ollut mitenkään erikoisen halpaa. Tai olisi tietysti löytynyt halpoja juttuja, mutta ne oli vähän kakkoslaadun tuntuisia ja näköisiä.

Näkymä hotellin ikkunasta.

Vikan päivän aamutreeni ennen lentoa.

Käytiin tokavikana päivän Nykissä Hudson-joen risteilyllä. Nähtiin mm. Vapaudenpatsas ja WTC:n uusi torni mereltä päin. Sekä Manhattanin eteläkärki, joka olisi ollut varmasti aika upea illalla valaistuna. Mutta iltaristeilyt olivat jo tuon viikon osalta täynnä.

Risteilyn jälkeen käveltiin hakemaan eväitä WholeFoodsista ja mentiin piknikille Central Parkiin. Central Park oli Sohon lisäksi toinen muhun vaikutuksen tehneistä asioista Nykissä. Siellä oli ihanan rauhallista, ihanan vehreää ja jotenkin sellainen ihan oma tunnelma. Ihan kuin oltaisiin yhtäkkiä tipahdettu sieltä 5th Avenuen metelistä ja hälinästä ihan kokonaan toiseen kaupunkiin ja jonkun rauhallisuuskuplan sisälle.

Henkilökohtaisesti mulle ei ihan hirveästi merkitse lomalla se, että onko nähnyt jonkin nähtävyyden vai ei. Vaikka oli ihan hienoa nähdä Vapaudenpatsas tai vaikkapa Empire State Buidling, niin ei niiden näkeminen mussa mitään ihmeellisiä tunteita herättänyt. Jokainen kokee kaupungit ja matkakohteet eri tavalla. Me ei usein haluta mennä ihan jokaiseen turistinähtävyyteen, meitä ei kumpaakaan ne niin kiinnosta. Meitä kiinnostaa nähdä mitä muuta kohteissa tapahtuu. Paikallisten elämä, ruokakaupat, kotikadut jnejne.. ne on sellaisia mitä on kiva nähdä.

Matkailu avartaa ja niin tälläkin kertaa. Nähtiin ja koettiin uusia hienoja juttuja. Oli mahtava päästä pitkään matkakohdetoiveissamme olleeseen New Yorkiin ja ihana nähdä ja kokea Miami Beachin lämpö ja rentous. New Yorkissa oli myös paljon kodittomia ja mitä syrjäisemmille kaduille meni illemmalla, sitä hämärämpää tyyppiä siellä pyöri. New Yorkin melu ja ihmispaljous ei ollut itselle mikään mieluisa juttu ja siksi varmaankin Miami osoittautui itselle näistä kahdesta kohteesta suosikiksi. 🙂

Tälläkin kertaa reissusta oli super ihana palata kotiin.
Pelkätyttö valloittaa maailmaa kohde kerrallaan, mutta nauttii silti joka kerta kotiinpaluusta. Meillä täällä Suomessa on kuitenkin äärimmäisen hyvät oltavat ja todella moni asia niin paljon paremmin kuin muualla.

Lomaa on jäljellä vielä muutama päivä, mutta pikkuhiljaa on kiva jo vähän lueskella meilejä ja kahden viikon rentoilun jälkeen on ihan superisti motivaatiota kaikkeen mahdolliseen!! 🙂

Niin ja btw sain tänään siteen ja lastan pois sormesta, vaikkakin se oli sidottu väärin ja luutunut väärään asentoon… Mutta so not. Elämää tää vaan on! 😀 Sitä paitsi mä olen päättänyt, että saan sen sormen toimimaan ihan kuin kaikki muutkin sormet.

pus! <3

Saavuimme New Yorkiin keskiviikkona 17.kesäkuuta. Kello oli noin puoli kahdeksan ja oltiin aika väsyneitä koko päivän matkustamisesta Miamista NYC:iin. Matka sinällään meni hienosti, Miamin lentokentällä kaikki meni nappiin, lento meni loistavasti ja matka New Yorkin pienemmältä La Guardian lentokentältä hotelillekin sujui kivasti. Vaikkakin metrossa iltasella matkustaminen itseäni täällä kuumottikin aika lailla.

Kun saavuttiin sitten hotelliimme Radisson Martinique Broadwaylle, iloinen respan setä kertoi ettei meillä ole varausta… Voi h***etti!!!

Siinä sitten aikamme setvittyämme saatiin onneksi vielä huone, joka oli yksi viidestä jäljellä olevista huoneista koko isossa hotelissa. Ainoa ongelma tässä oli vain se, että tämä huone olisi vapaa vasta torstaista lähtien. Koko hotelissa oli siis ke-to välille yksi ainoa vapaana oleva huone: sviitti penthouse-kerroksesta.

Eipä auttanut itku markkinoilla, joka siis kirjaimellisesti purkautui kyllä ulos silmistäni… Otettiin tämä huone ja menetettiin ”muutama” satanen ylimääräistä lomabudjetistamme. Mutta onni onnettomuudessa, respan iloinen herra lupasi tavallisen huoneen hinnalla tämän sviitin käyttöömme koko viikon ajaksi. 🙂

Väsyneenä perillä penthousessa.

***

Miamin jälkeen New York tuntuu todella isolta ja todella meluisalta. Kirjoittelen teille vielä yhden postauksen kotiinpalattuamme, jossa meinaan vähän vertailla Miamia ja New Yorkia. Täytyy sanoa, että näin muutaman päivän New Yorkia nähneenä en tänne ihan heti takaisin halua. Kyllä on todella paljon nähtävää ja makeita juttuja, mutta rehellisesti sanottuna tämä ei tunnu niin ihmeelliseltä paikalta. Kyllä esim. Barcelona voittaa omassa matkakokemusrepertuaarissa NYC:n mennen tullen. Mutta makuja on monia. 🙂 New York on ollut mulle sellainen paikka jo kauan, missä oon aina halunnut käydä ja todella kovasti tätä reissua odotin. On siis älyttömän kiva kun nyt on saanut kokea tämän cityn, mutta jotenkin tuntuu vähän siltä kuin olisi odottanut jotakin enemmän.

Tässä kuitenkin hieman kuvia (osa 1) mitä täällä on jo nähty. Teen vielä toisen New York-postauksen myöhemmin. 🙂 Sillä kuvia on otettu paljon. 😀 😉

Hotellimme sijaitsee ihan Empire State Buildingin vieressä ja parin korttelin päässä Time Squarelta. Time Square on ihan hasardi paikka! 😀 Ihan hulluna ihmisiä ja siis oikeasti niin paljon porukkaa ja autoja ja kaikenmaailman kaupustelijoita ja illemmalla kaikenmaailman narkkaria pyörimässä, että heikompaa vois hirvittää. 😉

Me ollaan tehty kaikki matkat kävellen. Ollaan haluttu nähdä myös välimatkat, eikä vaan istua maan alla etappien välit ja nähdä sitten vain jotkin nähtävyydet. Jalat on iltaisin aika väsyneenä, mutta ainakin uni on tullut helposti. 🙂 Ja siis mä en oikeasti halua kauheasti matkustella metrolla.. Juurikin tänne tullessamme Tuukka kertoi kuinka hänen eräs asiakas oli joutunut muutama kuukausi sitten kokemaan metroryöstön täällä. Kaksi aseistautunutta miestä oli tullut metrovaunuun ja aseilla uhaten ryöstäneet koko porukan kahden aseman välissä. Metroissa on kyllä vartijat, mutta ne eivät uskalla tulla tällaisissa tilanteissa väliin.. Jeps. Tietenkään tämä ei ole kovin yleistä, mutta ei se ainakaan mua houkuttele metrotunneilleihin.

Me ollaan myös täällä New Yorkissa treenailtu ja tosiaan kävelty n.20km per päivä. 😉 Ollaan sen turvin otettu myös aika rennosti syömisten kanssa. Päivisin on tullut syötyä salaatteja aika paljon, mutta iltaisin ollaan hotellihuoneessa kyllä naposteltu vähän suklaata. Haha. 😀

***

Tässä New Yorkin juttuja osa 1. 🙂 Lisää tulee sitten varmasti vasta Suomeen palattuamme. Huomenna tai ylihuomenna mennään jokiristeilylle ja nähdään myös sitten Vapaudenpatsas ja ollaan taas uusia kokemuksia rikkaampia.

Mutta kyllä mun täytyy myöntää, että oma koti ja oma sänky jo vähän houkuttelee. 🙂 <3

Puspus ja toivottavasti kaikilla oli ihana juhannus! <3