3611 ladattua  kuvaa, 369 100 tykkäystä, 6828 seuraajaa. Eniten käyttämäni filtteri: ”normal”. 🙂

Seuraan aina silloin tällöin Iconosquaren kautta omaa instagram-tiliäni. Mielenkiinnosta. Minkälaiset kuvat kerää tykkäyksiä, montako seuraajaa tulee lisää kuukaudessa ja montako lopettaa seuraamisen. En oikeastaan tee näiden tulosten perusteella koskaan mitään muokkauksia ig-käyttäytymiseeni (ehkä pitäisi.. 😉 😀 ) Mutta excel-ihmisenä rakastan kaikenlaisia taulukoita ja seurantavälineitä.

Viime kuussa ig-tilini kasvoi 285 seuraajalla. Uusia seuraajia tuli 366 ja pois lähti 81 = +285.

On hauskaa seurata minkälaisista kuvista tykätään ja minkälaisten kuvien yhteydessä yleensä pari seuraajaa tippuu pois. 🙂 Koirakuvat ja selfiet kerää tykkäyksiä eniten. Ja yllättävää kyllä, näin treeniblogin kirjoittajana, usein treenikuvien yhteydessä tipahtaa pari tykkääjää pois. 😀

Viime kuun tykätyimmät.

Kaiken kaikkiaan tykätyimmät.

Eniten tykkäyksiä kerääntyy kuviin perjantaisin aamulla, sunnuntaisin keskipäivällä ja maanantaisin & tiistaisin tasaisesti pitkin päivää. Torstai ja lauantai on päiviä jolloin ei kuvat kerää niin paljon tykkäyksiä. 🙂 Hauskaa ja mielenkiintoista sekin.

Filtteri, joka kerää eniten tykkäyksiä on crema. Toiseksi tykätyin filtteri on ollut inkwell. Mielenkiintoista sekin! Ihan mututuntumalla oon ajatellut, että mustavalkoiset kuvat ei niin olisi niin tykättyjä. Viisi tykätyintä filtteriä on omissa kuvissani on:

1. crema
2. inkwell
3. mayfair
4. clarendon
5. lark

Valenciaa olen käyttänyt eniten filtteröimättömien kuvien jälkeen. Jos olisin laskelmoiva, alkaisin nyt käyttää vain cremaa ja inkwelliä! 😀

Instagramin käyttö on mulle sellaista, että pistelen sinne kuvia siihen malliin kun tykkään. En harkitse ihan kamalasti mitä laitan ja milloin. En haluaisi, että instagram kokonaisuudessaan muuttuu pian vain kaupallisten yhteistöiden markkinointiväyläksi. Vaikka toki ymmärrän myös, että mainostajat ovat kiinnostuneita ig:n saavuttamista silmäpareista.

Itse en ole ottanut vielä snapchattia käyttöön. Jostain syystä kynnys siihen lähtemiseen on suuri. Suuri ehkä sen vuoksi, että en ihan ymmärrä mitä eroa on sillä ja instagramilla. Tai tietysti joo ymmärrän, että siellä media säilyy vain lyhyen aikaa kun taasen instagramissa ne säilyy ikuisesti. Snapchattiin taidetaan ladata mediaa pienemmällä kynnyksellä kuin instagramiin. IG:ssä taas nykyään kuvanlaadut yleisesti on parantuneet ja jonkinlainen harkinta on jotenkin voimakkaammin läsnä. Tiesittekö, että on olemassa jokin appi jolla voi ajastaa instagram-kuvien lataamista? Missä siitä on sitten se ”insta”? 😀

”276 tykkää tästä”, sanoo instagram.

Miten te käytätte instagramia? Latailetteko kuvia vain järkkärin kautta otettuina? Vai onko se teile nimenomaan sitä instaa? Käyttekö vain tykkäilemässä kuvista ja pysytte itse vähemmän kuvia lataavina? Minkälaisia käyttäjiä seuraatte? Onko jokin asia joka ihastuttaa tai vihastuttaa instagramissa? Ja käytättekö te snapchattia? 😉

Tapasin eilen erään tuttavani. Juttelimme hänen kanssaan mm. nettikiusaamisesta ja siitä, että kuinka moni anonyymi avautuja tietää sen avautumisen usein olevan rikos. Mielipideasiat on asia erikseen, enkä puhu nyt siitä jos joku laittaa jonkun hieman negatiivissävytteisen kommentin blogiin. Vaan puhun kunnianloukkauksista, järjestelmällisestä kiusanteosta, huorittelusta ja muista aivan älyttömistä toimista.

”Kunnianloukkaus tulee kyseeseen silloin kun lähettää toiselle tai toisesta pilkkaavia ja ivaavia viestejä. Samaan sarjaan kuuluu myös valheelliset tiedot toisesta, rasistiset huomautukset ja ulkonäköä roisisti arvostelevat kommentit. Jos tällä toiminnalla aiheutetaan toiselle vahinkoa ja kärsimystä, tai häneen kohdistuvaa halveksuntaa, voi syyllistyä kunnianloukkaukseen.”

Näin kirjoitetaan Poliisin nettisivulla. Kuinka moni pilkaavia kommentteja kirjoittava tietää, että hän tekee rikoksen? Ja kuinka moni heistä tietää, että siitä voi jäädä myös kiinni?

Mielestäni tämä asia on sellainen mitä hyssytellään. Puhutaan vain, että kaikilla on vapaus mielipiteeseen ja oikeus kirjoittaa eriäviä argumentteja. Puhutaan siitä, että nettikiusaajalla on vain paha olla ja voi voi. Mutta miten se voi oikeuttaa toisen kiusaamiseen? Ja oikeasti toisen mielenpahoittamiseen todella rankasti. Jopa niin rankasti, että kiusatun itsetunto horjuu. Kauheinta tässä on se, että nettikiusaaminen on hurjasti kasvava ilmiö nuorten ja lasten keskuudessa. Jopa niin paljon, että nettipoliisi ei ehdi käsitellä kaikkia tapauksia tällä hetkellä.

Mietitäänpä asiaa toiselta kannalta.
Kun olin ala-asteella, ei ollut nettiä. Ihan oikeasti. Olen niin vanha. 😉 Silloin kiusaaminen tapahtui niin sanotusti face to face. Kiusaaminen oli vähäisempää, sillä ei voinut kasvottomasti huudella. En väitä, että face to face-kiusaaminen olisi jotenkin parempi tapa kuin nettikiusaaminen, mutta siihen puututtiin hanakammin ja sitä oli vähemmän.

Kun meidän luokalla joku kiusasi toista, sai hän siitä rangaistuksen. Ainakin useimmiten. Joko se oli jälki-istuntoa tai sitten se oli rehtorin kanssa puhuttelua. Rankemmissa tapauksissa tieto kiusaamisesta meni myös vanhemmille asti.

Kun nyt nimetön kiusaaja huutelee solvauksia netissä kerta toisensa jälkeen, ei hän saa mitään rangaistusta teolleen. Hän saa väliaikaisesti pientä tyydytystä, että on saanut sivallettua inhottavan ja loukkaavan kommentin tai haukuttua keskustelupalstoilla jotain henkilöä todella ilkeästi. Mutta eihän se jää siihen. Nettikiusaaja haluaa tehdä sen uudestaan ja pönkittää omaa egoaan sivaltelemalla.

#ikuinenparpi
Muistatteko tuon kampanjan? Mielestäni tuo kampanja oli erittäin hyvä! Mutta se on jo tainnut monelta unohtua. Haluan kopioida tähän alle lainauksen omasta tekstistäni viime vuoden lopulta:

Mä en meinaa osata aloittaa tätä kirjoittamista. En tiedä mistä alottaisin. Tämä on niin kamala asia, kiusaaminen. Eilinen sähköposti ei ole ollut ainoa, jonka olen lukijoiltani tähän aiheeseen liittyen saanut. Ja se jos joku vielä enemmän nostaa tätä asiaa kamalammaksi, kiusaaminen on liian monelle ihmiselle päivittäinen kipu.

Haluaisin herätellä teitä, jotka kiusaatte.Niin aikuiset kuin nuoremmatkin. Kiusaamista tapahtuu nykyään myös uskomattoman paljon netissä ja somessa. Sitä ei tee vaan nuoret, vaan sitä tekee myös aikuiset. Mikä on mielestäni ihan kamalaa. Nuoret saattavat etsiä itseään ja käyttäytyä siksi typerästi, mutta miten aikuiset?! Missä on järki? Vai eikö kaikille sitä tule edes iän myötä?

Kun katson instagramista ihmisten kuvia ja kuvien alla on kommentteja: ”Hyi vittu sä näytät rumalta.”, ”Vitun rotta.”, ”Hyi, oot kamala.” jnejne.. tulee mulle todella pahaolo. Usein klikkaan näiden kommentoijien profiiliin, nähdäkseni millainen henkilö siellä on takana. Todella usein se on joku ihan pieni lapsi. Siis kymmenvuotias tai vähän päälle. Aivan uskomatonta!! Mistä niin nuoret ihmisen alut edes saa tuollaisen vihan ja katkeruuden itselleen? Opetetaanko se kotona? Onko vanhemmat ilkeitä ja tiuskii toisilleen? Vai eikö nämä lapset saa rakkautta ja huomiota kotona ja siksi katkeroituvat? Kiusataanko ehkä näitä lapsia ja siksi he haluavat pahoittaa myös jonkun muun mielen? Jostain tällainen viha saa alkunsa, ei se voi olla synnynnäinen piirre. En ainakaan halua uskoa niin.

Onko joku kiusaaja nyt siellä lukemassa? Kerro mulle, tuleeko sulle koskaan pahamieli, edes iltaisin yksin sängyssä maatessasi? Kun mietit, että sait jonkun itkemään. Että musersit jonkun ihmisen itsetunnon täysin. Että joku ihminen kärsii niin paljon kiusaamisestasi, että hän menettää elämänhalunsa!! Jos joku yrittää itsemurhaa sen vuoksi, että sinä olet kiusannut sitä tarpeeksi kauan ja tarpeeksi kovaa, miltä se tuntuu? Tuntuuko sekin hyvältä? Entä jos hän onnistuu itsemurhayrityksessä ja kuolee?! Mitä sitten?! Ei hemmetti tää pistää mut vihaiseksi!!! Nyt ei enää itketä. Nyt tärisen raivosta. Ja tämä ei ole yhtään liioiteltua tai tuulesta temmattua, olen kuullut liian monen ihmisen yrittäneen itsemurhaa sen vuoksi, että kiusaamisen vuoksi itsetunto on nollissa ja elämänhalu kadonnut.

Kiusaaminen todellakin jättää arvet. Nettikiusaaminen ei ole asia mistä pitäisi vaieta tai sen tekijöitä hyssytellä. Netissä kiusaaminen on niin helppoa. Siihen ei tarvita mitään muuta kuin internet-yhteys ja jokin väline jolla se tehdä. Nettikiusaaminen ja kiusaaminen yleensäkin on siis yleinen huolenaihe, ei vain bloggaajiin kohdistuva asia.
Mutta jos ajatellaan bloggaajien kiusaamista, sanon siitäkin muutaman sanasen.

Se, että joku on erimieltä bloggaajan kanssa jostain asiasta on sallittua. Erimielisyyksistä voi tietysti kirjoittaa rakentavasti. Mutta haukkuva ja solvaava kommentti ei koskaan pitäisi olla sallittua. Myös silloin kuin bloggaajaa nimitellään tai huoritellaan, menee kommentin taso yli ja rankasti. Tai kun yksityisviestillä lähetetään kuvia intiimialueista, mennään myös yli ja rankasti.

Jos siis koet (netti)kiusaamista, puutu siihen. Älä hyssyttele.

• Mene väliin jos huomaat, että jotain kiusataan. Väliinmenemisellä saatat pelastaa jopa jonkun ihmisen hengen.
• Jos kiusaat, lopeta se! Mieti syyt miksi kiusaat. Eikö niitä voisi käsitellä muuten? Puhu jollekin, älä kiusaa.
• Vanhemmat, opettakaa lapsenne rakastamaan itseään. Opettakaa myös, että kiusaaminen on väärin.
• Nettikiusaajat, miettikää miksi teette sitä. Älkää lukeko niiden ihmisten blogeja, jotka saa teidän sapen kiehumaan. Hakekaa positiivisia asioita elämäänne. Ole sinä se joka lopettaa omalta osaltaan sen. Ehkä se vielä joku päivä vähenee muidenkin osalta.
• Jos ystävääsi kiusataan, puolusta häntä! Kerro koulussa opettajille kiusaamisesta, ole rohkea ja puolusta. Kerro myös vanhemmillesi. Jos näet työpaikkakiusaamista, puutu siihen ja kerro esimiehellesi.
• Lopettakaa haukkuminen. Se ei ole koskaan rakentavaa palautetta tai mielipideasia.
• Ole viisas, älä kiusaa. Rakasta.

Onko sinua kiusattu? Miten olet selvinnyt siitä?
Oletko sinä kiusaaja? Oletko ehkä kiusannut, mutta lopettanut?
Kertokaa. Omat kokemuksenne voi auttaa jotakin lopettamaan kiusaamisen. Ehkä teidän kokemuksenne auttaa edes yhtä ihmistä, joka kärsii kiusaamisesta ja on menettämässä elämänhalunsa.

Rakastakaa enemmän, vihatkaa vähemmän. <3 Olkaa kaverin tukena. Ja tukena myös sille, jolla ei välttämättä ole edes sitä yhtä kaveria.
Peace & Love!
Pus!