Elämä kuljettaa ja välillä mennään kovaakin, mutta on ihana tietää ystävien olevan siellä jossain. Aito ja syvä ystävyys ei katoa mihinkään, vaikka ei joka viikko näkisikään. Sen tietää, että toinen on siellä olemassa.

Mulla on muutama tällainen ystävä. Että jos pitäisi lähteä autiolle saarelle ja ottaa kymmenen ihmistä mukaan, niin nää ystävät olisi ehdottomasti siinä kymmennessä mukana. Nämä muutamat ystävät on mulle todella rakkaita ja haluan heidän tietävän mun olevan aina täällä olemassa.

Näistä ystävistä yksi pitkäaikaisimmista ja erittäin rakkaista mulle on Anna.
Tänään kurvasin puolen päivän aikoihin Annan luokse viettämään aikaa yhdessä. Pari tuntia hurahti liian nopeasti. Juttua olisi ollut vaikka kuinka. Taas kerran. Mutta on ihanaa, kun ei tarvitse aloittaa alusta vaikka olisi vierähtänytkin tovi edellisestä tapaamisesta. Voi olla vain ja kuin edellisestä kerrasta ei olisi kuin päivä tai pari. On ihanaa, kun voi olla toisen kanssa kuin kotonaan.

Tehtiin yhdessä lounassalaatit, Anna lämmitti takan, juotiin kahvit, syötiin suklaata ja puhuttiin.
Anna kysyy aina multa, että miten mulla menee. Ja jos aikaa vaan olisi enemmän, mä avautuisin Annalle mielen syövereihin asti. Annaan luotan. Se on tärkeää ystävyydessä.  Myös minä kysyn tietysti Annalta, mitä hänelle kuuluu. Ja kuuntelen kun hän vastaa.
Me ollaan itketty monet itkut yhdessä, me ollaan myös molemmat oltu toisillemme olkapäänä kun toinen on sitä tarvinnut.

Kun sitten ajelin muutaman tunnin myöhemmin kohti Mäkelänrinnettä, hymyilin koko matkan. Tuli niin älyttömän hyvä olo ja mieli Annan tapaamisesta. Märskyssä sainkin nauttia vielä toisen hyvän ystäväni seurasta, sillä meillä oli Jennin kanssa venyttelytreenit.

Kyllä mulla tänään oli hymy herkässä kun astelin työpäivän jälkeen kotiin.
Onneksi on ihania ihmisiä elämässä. <3 Se on rikkaus. Se on suuri kunnia. 
Ystävät on äärimmäisen tärkeitä. Ja kuten joskus olen aiemminkin sanonut, ei se määrä vaan se laatu. <3

Mä olen pikkutytöstä asti halunnut oppia tekemään spagaatin tai splitin. Koskaan en oo niitä osannut, mutta nyt oon lähempänä kuin koskaan aiemmin.
Ja tiettekö mikä siihen on auttanut? VENYTTELY!! 😀 😀 Onneksi meni vain kolmekymmentä vuotta ymmärtää se.

Jo parissa kuukaudessa saa tuloksia aikaan, mutta venyttelyä pitää jaksaa tehdä monta kertaa viikossa. Takareisien, lonkakoukistajien ja pakaroiden venyttely ei oo turhasta koskaan ja tavallaan voisikin ajatella niin, että se kun joku päivä pääsen siihen spagaattiin tai splittiin on tietysti vain se kerma siinä kakun päällä.

Venyttelystä puhutaan, että onko se hyvä vai eikö se ole hyvä. Mä sanoisin, että ainakin mulle se on tehnyt hyvää. Sanoisin myös, että kyllä se tekee jokaiselle treenavalle ihmiselle hyvää. Vasta venyttelyn aloitettuani olen saanut myös paremmin tuloksia voimatreeniin.

Laitoin jokunen aika sitten instagramiiin tämän kuvan:
Moni kysyikin, että mites tämä muutos venyvyydessä on tapahtunut ja että saisiko siihen tipsejä. 🙂 No nyt minä annan viisi tippiä lähemmäksi splittiä! 😉 Omani on vielä pienen matkan päässä ja lantio hieman kiertyy kireiden lonkankoukistajien vuoksi, mutta pikkuhiljaa lähemmäksi.

Mä olen nykyään ihan innoissani siitä, että tänään mulla on venyttelytreenit! Eilen tallaillessani kohti Märskyä mietin ihan tohkeissani, että ihanaa kohta saan reilun tunnin verran venytellä. Se on uusi ajatus mulle, sillä olen lähes aina inhonnut venyttelyä. Se on ollut niin tylsää.

Hyvä tapa vähän ”lämmitellä” lihaksia ennen venyttelyä on esimerkiksi rullailla läpi ne lihakset mitä on venyttelemässä.
Ja sitten itse venyttelyyn.

1 – Lonkankoukistajat

Lonkankoukistajat on usein ihmisillä tosi kireät. Niiden kireys vaikuttaa moneen asiaan, kuten vaikkapa kyykkäämiseen. Niiden kireys vaikuttaa myös venyvyyteen. Lonkankoukistajia voi venytellä monella tapaa. Itse olen venytellyt niitä kolmessa asteessa.
Ensin toispolviseisonnassa, ylävartalo pystyssä. Tässä asennossa n.30-45sek. Sen jälkeen olen laskenut kädet maahan ja pysynyt siinä asennossa vielä toiset 30-45sek.
Ja sitten vielä hieman avannut etummaisen jalan polvea ja jalkaterää sivulle, ollut siinä vielä vajaa 30sek.

2 – Takareidet & sisäreidet

Tämän asennon nimeä en tiedä, mutta ei sillä väliä. Tässä asennossa olisi tarkoitus saada venymään takareidet, sekä reidenlähentäjät eli sisäreidet. Jalat auki v-asentoon, jonka jälkeen alaselkä mahdollisimman suorana kädet eteen lattialle. Jos venyvyys antaa periksi, kyynerpäät lattiaan.  Mutta kuitenkin vain sen verran, että jalkaterien suunta on vielä ylöspäin. Tässä asennossa sitten hengittelyä 45-60sek. Ja pariin otteeseen.

3 – Takareidet

Äskeisen liikkeen lisäksi on hyvä venytellä takareisiä vielä kohdistetummin ja yksi jalka kerrallaan. Toisen jalan jalkapohja vasten venyvän jalan sisäreittä. Taas mahdollisimman suoralla alaselällä vatsaa ja rintaa kohti venyvän jalan etureittä. Nilkasta tai jalkapohjasta voi ottaa kiinni jos sinne asti ylettää helposti. Muuten voi pitää kädet vain jalan ympärillä lattialla. Ja taas tässäkin asennossa noin minuutin verran per jalka pariin otteeseen.

4 – Lantion seutu, lonkankoukistajat, sisäreisien yläosa

Tässä venytyksessä saa hyvän venytyksen lantion seudulle. Polvet sivuille, jalkapohjat yhteen. Sen jälkeen taas mahdollisimman suoralla alaselällä nojaus kohti jalkateriä.
Ja hengailua ja hengittelyä 45-60sek.

5 – Pakarat

Tämä viimeinen venytys kohdistuu pakaraan. Pakaralle voi ja kannattaakin tehdä myös jokin toinen venytys, jotta saa taas monipuolisesti venytettyä koko pakaran seudun.
Jalka eteen koukkuun, jalkaterä mahdollisimman suoraksi – ajatellen melkein 90-astetta etummaiselle jalalle varpaista lonkankoukistajaan. Takajalka suoraksi lattiaan. Kädet eteen lattialle ja nojaus etummaisen jalan yli. Jos tämä vaihe ei tunnu, voit laittaa kyynerpäät lattiaan ja olla siinä tai sitten vielä pään lattiaan. Jos lonkankoukistajat on kireänä, saattaa tämä venytys tuntua myös takajalan lonkankoukuistajassa. Tarkoitus kuitenkin olisi saada venytys etujalan pakaraan. Ja siinä sitten taas hengittelyä noin minuutin verran per jalka, pariin otteeseen.

***

Näitä liikkeitä kun jaksaa tehdä edes pari kertaa viikossa, alkaa splitit ja spagaatit sujumaan. 🙂
Pitkiä venyttelyitä ei koskaan kannata tehdä ennen voimatreeniä tai mitään räjähtävää voimantuottoa vaativaa treeniä ennen. Jos ennen treeniä tekee venyttelyitä kohdistuen lihaksiin joita tulee treenaamaan, kannattaa venytysten olla lyhyitä ja aktiivisia. Treenin jälkeen ei myöskään kannata koskaan tehdä pitkiä venytyksiä.
Nämä pitkät venyttelysessarit on sitten aina ”treeni” erikseen. <3

Ihanaa tiistaita ja käykäähän lataamassa hyviä reseptejä eilisestä postauksesta! 😉
Pus!! <3