Uudistumisen halu.

Mulla on todella vahva tunne, että tämä vuosi tuo jotain erilaista.
Mulla on sellainen olo, että tämä vuosi on mulle uudistumisen vuosi.
En tietenkään tiedä mitä kaikkea se tuo ja hyvä niin. Mutta mulla on muutamia toiveita. Ja aion kyllä tehdä niiden eteen töitä.

Monet aina sanoo vuoden vaihtuessa, että ”tästä tulee hyvä vuosi.” Mäkin olen varmaan sanonut.
Jostain syystä mulla on nyt oikeasti kuitenkin ekaa kertaa sellainen olo, että tämä vuosi 2015 on sellainen kun tapahtuu jotain isoja asioita. Hyviä sellaisia.

Aloitin tämän vuoden eri tavalla kuin aiemmin niin monina vuosina – olin sängyssä kun vuosi vaihtui. 🙂 Toivotin miehelleni onnea vuodelle 2015 ja painoin pääni tyynyyn. Uuden vuoden aattoilta sujui muutaman hyvän ystävän, veljeni, mieheni sekä koiriemme seurassa. Itse olin autolla, toisin kuin yli kymmeneen vuoteen UV-aattoina.

Tänä vuonna aion antaa anteeksi. Aion haudata vanhat sotakirveet. Kaikki tekee joskus virheitä ja niistä voi oppia.

Tänä vuonna aion olla vielä entistä varmempi siitä mitä teen ja olen. Tiedän oman arvoni ja kunnioitan sitä. Kuljen vielä varmemmin omaa polkuani, enkä aio antaa haukkuvien koirien hidastaa karavaanini kulkua. Aion mennä kovempaa.

Tänä vuonna en aio verrata itseäni muihin. Kehityn, opin ja elän itseni kautta.

Tänä vuonna tarkkailen käytöstäni ja kysyn itseltäni miksi. Haluan oppia huomaamaan ja ymmärtämään miksi teen asioita kuten teen. Sitä kautta aion oppia tekemään asioita vielä paremmin. Aion lopettaa sellaisen tekemisen minkä tekisin vain siksi, että saisin sillä miellytettyä jotakin tai joitakin. Erikseen on asiat, joita haluan tehdä läheisilleni ja heidän kanssaan ollakseni osana antamassa heille iloa ja onnea.

Haluan uudistua. Tänä vuonna haluan olla 100% sitä mitä olen. Jos tähän asti olen ollut 99% sitä, niin nyt haluan olla 100%. En aio nauraa vain siksi, että mun oletetaan nauravan. En edelleenkään aio esittää olevani jotain mitä en ole. Jos syön karkkia, syön. Jos haluan tehdä viherpiipertäjäsmoothieta, teen.
Haluan ehkä uudistaa myös hieman blogiani. Sen suhteen ajatukset rullaa. En kuitenkaan aio lopettaa blogaamista. Mutta haluan ja kaipaan jotain uudistusta sen suhteen.

Liikunnan saralta mulla ei ole muita aikomuksia, kuin oppia seisomaan päälläni ja käsilläni. Jatkaa siitä mihin olen päässyt. Tanssia, käydä salilla ja tehdä omalla kehollani harjoituksia.

Aion kertoa useammin rakastavani. Muistan ikuisesti lukeneeni joskus sellaisen jutun, missä puhuttiin siitä ettei koskaan tiedä milloin on jonkun ihmisen viimeinen hetki. Haluan muistuttaa ihmisiä, joita rakastan, että olen täällä ja rakastan. Koska olen joutunut menettämään läheisiäni, haluan varmistaa että ne jotka ovat jäljellä, tietää mitä tunnen.

Haluan motivoida ja inspiroida. Haluan pistää ihmisiä ajattelemaan. Haluan auttaa.

Viime vuosi sisälsi paljon onnea. Mutta myös epäonnea. Tämä vuosi tuokoon edellistä enemmän onnea. Ja vähemmän epäonnea.
Tälle vuodelle tein myös ensimmäistä kertaa muutaman lupauksen, lupaukseni löytyvät täältä.

Ihanaa, valoisaa ja rauhallista vuoden ensimmäistä päivää!
<3 Monna

ps. Haluan toteuttaa pitkäaikaisen haaveeni kuormalavasohvasta. Kiitos muistutuksesta Johannes. 😉