Kuinka kaadetaan vapaalla kaadolla 4cl alkoholia lasiin? Entä miten voi lisätä inkivääriä drinkkeihin? Alkoholilla tai ilman. Niihin sain vastauksia eilen, kun Evoke Natural Energy järjesti yhdessä Vip Bartendersin kanssa illan, jossa opimme drinkkien saloja käyttäen GingerPeoplen inkiväärituotteita.

Ilta alkoi sillä, että Evoken Mikko toivotti meidät tervetulleiksi ja kertoi mitä tuleman pitää. Ensin meidät jaettiin neljään ryhmään. Minä pääsin ihanaksi yllätykseksi samaan ryhmään Elinan kanssa. Meidän ryhmämme lähti alakertaan ”pehmustettuun huoneeseen”..

Meidän tiimimme pääsi ensimmäisenä harjoittelemaan ”flairingia” tai flairausta, miten se nyt oikein sanottiinkiin. Ja sitä meille opetti tuore flairtendingin Suomen mestari Nico Välimäki.. Ja me sitten taidokkaasti perässä. 😀 Vitsi se oli hauskaa, mutta älyttömän vaikeeta.

Pehmeästä huoneesta siirryimme niksinurkkaan, jossa meille annettiin pari oikein hyvää drinkkivinkkiä. Vaikken aina ole ihan inkiväärin paras kaveri, näissä drinkeissä se maistui erittäin hyvältä. Sen pillillisen verran mitä sitä maistoin. 😉
Seuraavaksi pääsimme testaamaan vapaata kaatoa. Ensin piti osata kaataa 4cl kaatonokasta lasiin oikealla kädellä, sitten kun se sujui vaihdettiin vasempaan käteen. Kun se luonnistui, piti kokeilla menisikö 3cl. Me Elinan kanssa päästiin molemmat 1cl asti! 🙂

Samalla pisteellä harjoiteltiin myös drinkkikoristeiden tekoa. Tätä kikkaa tulen varmasti käyttämään myös smoothie-lasien koristeluissa. 🙂

Valmiiden koristeiden kanssa siirryttiin sitten illan viimeiselle pisteelle. Eli baaritiskin taakse.
Minä tein drinkin nimeltään ”Morning Martini”. Siihen tuli:
– 2  tl Ginger People – inkiväärihilloa
– 1/2 sitruunan mehu
– 2 cl Limoncello-sitruunalikööriä
– 2 cl Schweppesin Bitter Lemonia

Oli kyllä hyvää! Ihanan raikasta ja tosi kivasti se inkivääri sieltä tuli esiin! Jos siitä olisi halunnut tehdä alkoholittoman version, Limoncello ja Bitter Lemon pois ja tilalle 4 cl appelsiinimehua. 🙂

Illan päätteeksi nautiskeltiin omat tekemämme drinkit hienoilla omatekemillä koristeilla! 😀

Oli ihan super hauskaa päästä kokeilemaan näitä juttuja ja löytää uusia ulottuvuuksia myös inkiväärin käyttöön. Hauskinta on, että näitä kaikkia voi tehdä myös alkoholittomana!
Mä tykkäsin tosi paljon olla siellä baaritiskin toisella puolella ja se flairing oli kanssa hauskaa. Ehkä mun pitää alkaa miettimään uranvaihtoa.. PT:stä baarimikoksi! 😉

Tasan 35 vuotta sitten, 6.lokakuuta vuonna 1980 minä putkahdin ulos tähän maailmaan. Pikimustilla hiuksilla ja hieman väärillä säärillä.

Naistenklinikalle tuli vanhemmilleni lähtö suoraan Silakkamarkkinoilta. Ilmoitin, että täältä tullaan mamma! Äiti ei aluksi edes ollut tajunnut mitä tapahtui, kun lapsivedet tulivat.
Synnyin keisarileikkauksella ja sitten jouduin kaappiin. Olin vähän etuajassa ja sen vuoksi hetken keskoskaapissa. Sain kuukaudeksi ”tyynyn” jalkojeni väliin, koska syntyessäni lonkkani olivat liian liikkuvat ja tyynyn avulla lonkat luutuivat oikein.

Lapsena tykkäsin leikkiä paljon itsekseni, mutta myös rakkaan veljeni kanssa. Veljeni ja minä myös kokeilimme vanhempiemme hermoja aika ajoin, mutta sehän kuuluu lasten hommiin. 😉
Tarhassa minulla oli kaksi hyvää kaveria ja talossa asuvien lasten kanssa leikittiin paljon yhdessä. Alakerrassamme asui veljekset Oskar ja Eemil, heidän kanssaan oltiin paljon veljeni Jussin kanssa. Yritin pysyä poikien perässä parhaani mukaan.
Talossamme asui toisessa rapussa myös Emma ja Jenny ja heidän isosiskonsa Taija. Emman ja Jennyn kanssa leikittiin paljon, Taija oli sen verran vanhempi ettei hän paljoa meidän seurassa viihtynyt. 😀 Tosin välillä päästiin Taijan huoneeseen katsomaan miltä isojen tyttöjen huone näyttää.
Alakertaamme muutti Oskarin ja Eemilin tilalle hieman myöhemmin Judith, Arto ja Sylvi. Heidän kanssaan tuli myös riehuttua kerta jos toinen. Arto oli talomme nuorin ja pienin ja hänelle langetettiin välillä kaikenlaisia pikkutemppuja ja tehtäviä. Kuten kukkapuskista mullan vieminen naapurin tädille, jotta saisimme karkkia.

Lapsena muistan kun tykkäsin pukeutua aina äitini ja mummoni vaatteisiin. Ne olivat mielestäni jotenkin niin hurjan hienoja ja kauniita. 🙂
Viiden vuoden iässä aloitin pianonsoiton.

Vanhojen tanssit tanssin Käpylän Yhtenäiskoulussa, koulussa jossa olin ollut ala-asteen ekasta luokasta lähtien. Ylioppilaslakin sain kuitenkin Eiran aikuislukiosta, koska olin jo kertaalleen siinä välissä ehtinyt päättää etten kirjoitakaan ylioppilaaksi ja lopetan koko tyhmän lukion.
Isäni viisaita sanoja kuunnellen kuitenkin kirjoitin ylioppilaaksi ja sain kunnian osallistua myös Yhtenäiskoulun lakkiaisiin, siellä minulle ruusun toi vanha opettajani. Siellä myös lauloin koko juhlasalille What a wonderful world-kappaleen.

Muutin vuonna 2000 pois kotoa. Kahden ystäväni Katrin ja Lauran kanssa kimppakämppään Pikku-Huopalahteen. Sitten se elämä olikin aikamoista krebailua seuraavat vuodet. 😀 Käytiin risteilyllä varmaan vähintään kaksi kertaa kuussa ja sitten muut jäljellä olevat viikonloput krebattiin High Lightissa, Studio51:ssä ja Roballa. Ja mitä näitä nyt oli.

Hahaha! 😀 Voi luoja mitä kuvia taas tupsahteli esiin kun kaivelin vanhoja albumeita tätä postausta varten. 😀 No ainakin on ollut värikäs elämä tähän asti. 😉 Ja jos yhtään tunnen itseäni, ei se tästä sen värittömämmäksi muutu tulevaisuudessakaan.

Kaikenlaista sitä on tullut koettua ja opittua tähän ikään mennessä. Ja varmasti tulen oppimaan ja kokemaan vielä paljon asioita.
Yksi tärkeimmistä asioista mitä olen oppinut on se, että pitää olla kiitollinen. Kaikesta mitä on saanut, kaikesta mitä on joutunut kokemaan, kaikesta mihin on ollut mahdollisuus päästä, kaikista ihanista ihmisistä elämässä.

Ja toinen tärkeä asia minkä olen oppinut on se, että aina saa sanoa miltä tuntuu ja tunteensa näyttää. <3

Nyt vietän tämän päivän synttärifiiliksellä!! <3 PUS!