Mähän olen siis ihan jouluhullu! Joulu on vaan jotenkin niin tunnelmallinen ja rauhallinen. Ihana juhla. Sellainen välittämisen, yhdessäolon, rakkauden ja rauhoittumisen aika.
Viime lauantaina pidettiin mun ystävän kanssa joulukorttipajaa ja kuunneltiin joululauluja. Varmaan kuutisen vuotta oon tehnyt joulukortit itse, aina joulukorttipajassa jonkun ystävän kanssa. <3

Nyt päätettiin tehdä kortit ennen vauvan syntymää, JOS 😉 sitten syntymän jälkeen ei ihan kaikkeen riitäkään aika. Tein tänä vuonna kylläkin vain neljä korttia. Ne lähtee niille tärkeimmille. Voi olla, että niiden lisäksi käyn ostamassa muutaman kauniin kortin parille ystävälle. Tai sitten, kun tätä aikaa nyt odotteluun kuluu kuitenkin – saatan tehdä vielä vaikka tänään pari korttia lisää.

Mulla on iso pussillinen kaikenlaista pahvia, narua, tarraa, glitteriä, kiiltokuvaa jne.. Ja niistä vanhoista + joka vuosi muutamasta uudesta jutusta sitten kehittelen aina kortit. Niin tänäkin vuonna. Meen aina ihan pikkuisen hulluks Sinellissä tai jossain muussa askarteluliikkeessä. 😀

Kortteihin jäi tyhjä paikka sitten myös vauvan nimelle. <3

Ja niistä joululauluista. <3 Mä rakastan joululauluja!! Päätinkin lauantaina, että nyt kuuntelen niitä vaikka joka päivä. Joulu on kuitenkin vain muutama päivä vuodesta ja sitten niitä ihania kappaleita ei enää kuunnella. Joten nyt ajattelin nauttia täysin rinnoin vajaan pari kuukautta joululauluista. 🙂

Tässä on mun lemppareita:

• Michael Bublé – It’s Beginning To Look Like A Christmas
• Enya – We Wish You A Merry Christmas
• Lauri Tähkä – Tuikkikaa Oi Joulun Tähtöset
• Suvi Teräsniska – Tule Joulu Kultainen
• Antony Parviainen (Raskasta Joulua) – Sylvian Joululaulu
• Céline Dion – O Holy Night
• Saara Aalto feat. Linda Lampenius – Enkeleitä
• Marko Hietala, Toni Kakko, Jarkko Ahola (Raskasta Joulua – Tulkoon Joulu
• Johanna Kurkela – Maa On Niin Kaunis
• Michael Bublé – All I Want For Christmas Is You
• Vesa-Matti Loiri – Tonttu
• Johanna Kurkela – Avaruus

***

Mitkä on teiän lemppareita joululauluissa? <3 Laitetaan hyvät biisit kiertämään! 😉
Niin ja onko siellä muitakin jouluhulluja? 😀

Kiehuttaa!! 
Tää asia on ollut mulla mielessä jo monta kuukautta. Kohteliaisuus. Missä on suomalaisten käytöstavat ja kohteliaisuus? Katsotaan vaan sitä omaa nokkaa ja kännykän ruutua, ei huomioida kanssakulkijoita lainkaan.

Tai, no toki on kohteliaitakin ihmisiä. Mutta silti suurissa määrin huomaan jatkuvasti huonoja käytöstapoja. Avataanko ovi vanhemmalle? Annetaanko ratikassa istumapaikka raskaana olevalle? Autetaanko bussiin nousevaa äitiä tai isää rattaiden kanssa? Katsotaanko silmiin kaupan kassalla ja kiitetään? Teettekö te näitä asioita?

Minut on ainakin opetettu olemaan kohtelias. Avaan oven vanhemmille ja myös raskaana oleville tai vaunujen/rattaiden kanssa kulkeville. Annan myös julkisissa kulkuvälineissä paikan sitä itseäni enemmän tarvitsevalle. Autan nostamaan vaunut/rattaat bussiin ja katson aina kaupassa kassaa silmiin ja kiitän.

Nyt raskauden myötä olen huomannut, että suomalaiset eivät ole kohteliaita raskaana olevia kohtaan. Olen YHDEN kerran saanut paikan ratikassa. Muissa tapauksissa ihmiset ovat vaan kyräilleet kulmiensa alta ja olleet muka huomaamatta. Minulle ei ole kertaakaan kukaan pitänyt ovea auki, vaikka lyllertämiseni vuoksi liikkuminen on oikeasti silmiinpistävän hankalaa.

Tänään aamulla tuli viimeinen pisara ja siksi tämän kirjoituksen kirjoitan.
Olin tulossa verikokeista Kampin HusLabista. Labran jälkeen ajattelin käydä kaupassa ostamassa aamupalatarvikkeita. Mukavalla mielellä kuljeskelin rauhassa kaupassa ja koriin osui viisi tuotetta. Kaupassa oli erittäin hiljaista ja kassakin valmiina hymyn kera. Kun pääsin kassalle, nuori tyttö (n.20v) pyyhälsi viereeni, ei katsonut silmiin. Ja tokaisi, ”saanks mä mennä sua ennen?”. Oikeastaan se ei ollut edes kysymys, hän oli jo tunkemassa hihnalle omien ostostensa kanssa. Hänellä ostoksia oli kolme. Vastasin vähän hämilläni, että no mene vain. Hän ei edelleenkään katsonut silmiin EIKÄ KIITTÄNYT. Rynni siihen maksamaan ostoksensa. Kassakin hieman hämmästyneenä katsoi tapahtunutta.
Kun minä sain ostokseni kassiin ja poistuin kaupasta, näin tytön selän hänen mennessään. Hän oli voittanut tässä kaikessa noin puoli minuuttia. Tulikohan hänelle hyvä mieli? Minulle ei ainakaan.

Ymmärrän, jos toisella on kärryllinen ostettavaa ja toisella vain pari tuotetta – silloin jopa kohteliaasti tarjoan paikkaa kassajonossa. Mutta tätä en ymmärtänyt. Mieleni teki juosta hänet kiinni ja kertoa, että hei tyttö, olen viimeisilläni raskaana, minun on vaikea liikkua, minulla on todella kova nälkä labrakokeiden paastovaron takia, miksi sinä et edes kiittänyt minua?

Mutta annoin hänen mennä ja perklasin tätä vain mielessäni.

Olen kuullut (en tiedä pitääkö paikkansa), että mm. monissa Euroopan maissa raskaana olevia naisia kohdellaan kuin kukkaa kämmenellä. Vähän kuin vanhuksia. 🙂
En minä sitä kaipaa. Mutta normaalia hyvää käytöstä ja kohteliaisuutta. Sitä minä kaipaan.

On kyseessä vanha, nuori, sairas, terve, raskaana oleva tai ihan kuka vain – olkaa ihmiset kohteliaita! Katsokaa välillä kännykän ruudun sijaan ihmisiä silmiin ja kiittäkää. Pitäkää ovea auki seuraavalle ja auttakaa ihan pienissä asioissa jos voitte. Se ei vie aikaa, se ei vaadi voimia. Se tuo varmasti toiselle hyvän mielen ja myös teille itsellenne.

Mukavaa maanantaita <3