Hae
Monna Pursiainen

SokeriTON, maidoTON, gluteeniTON…

Mä sain yhdeltä lukijaltani hyvän kommentin tässä hetki sitten. Lukija sanoi, että on harmi kun kaikesta tehdään TONTON ja niitä tuotteita tarjotaan jo lapsille. Mä ymmärsin lukijan pointin ja oon itekin osittain samaa mieltä. Mutta oon myös eri mieltä. 😀

Mun mielestä on tosi hienoa, että nykyään jo pikkuvauvojen ruuansulatusta, allergiaoireita ym. tarkkaillaan ja vanhemmat on niistä kiinnostuneita ja tietoisia. Onko se oikeasti muka ihan ok jos vauvalla toimii vatsa vaan kerran viikossa? Vai voisko se johtua jostain? Olisko just kyseisellä vauvalla vaikeuksia sulattaa perunaa, banaania tms? Voisko niiden tuotteiden jättäminen imettävän äidin ruokavaliosta tai soseita syövän taaperon ruokavaliosta pois auttaa vatsan toimintaa? Uskon vahvasti, että kyllä. Ja ainakaan testaamisesta ei oo haittaa.

Mä ajattelen, että on myös tosi hyvä kun vanhemmat miettii sokeriherkkujen määrän rajoittamista lapsilleen. Tai sitä, että niitä edes säännöstelee. Suomessa kuitenkin lasten ylipaino on koko ajan kasvussa, eikä se oo mikään hyvä juttu! Mm. se, että jos lapsella on ylipainoa vaikuttaa se samoin kuin aikuisellakin sokeriaineenvaihduntaan, joka taas on yhteydessä tyypin 2 diabeteksen syntyyn. 

Välillä sokeritonta jäätelöä..

..ja välillä munkkia!

Vaikka meistä moni on 80-luvulla syönyt jätskiä joka päivä kesällä ja muut vuodenajat vetäny kiisseliä poskeen tarhasta yläasteelle, ei se tarkoita sitä etteikö niiden asioiden suhteen ois voitu kehittyä ja löytää uusia, ehkä parempia ratkaisuja. On ehkä huomattu tässä vuosien saatossa, että viljat ei sovi kaikille tai joku lapsi voi olla yliherkkä maidolle. 😉 Nää jutut ei oo vaan jotain ”trendikästä höpötystä ja hifistelyä”, kyllä niissä on ihan järki ja fakta mukana.

Tietystikään kaikki lapset ei tarvitse gluteenitonta tai maidotonta ruokavaliota, eihän kaikki aikuisetkaan tarvi. Mä ajattelen, että on vähän turha kieltää lapselta viljatuotteet tai maidon juonti jos ei itse niitä käytä. Jos lapsi tykkää leivästä ja maidosta, eikä se oo niille allerginen, niin on hyvä antaa lapsen syödä monipuolisesti. Lapset voi sitten itse päättää vanhempana mitä ruokavaliota haluaa noudattaa ja mitä ei. 

Mä en missään nimessä oo sitä mieltä myöskään, että kaikki sokerituotteet on pahasta ja että alle 10-vuotiaalta pitää kieltää kaikki muut kuin mansikat. Kyllä meillä ainakin Emma saa maistaa silloin tällöin jätskiä, keksiä tai suklaata. Mutta en lähtis ihan päivittäin hänelle ostamaan omaa jäätelötötteröä tai suklaapatukkaa.

Suloinen ja ihana keskitie, se on se meiän perheen väylä tässäkin asiassa. 😀

***

16 kommenttia

  1. Reetta kirjoitti:

    Hei, haluaisitko tehdä joskus postauksen terveellisistä aamupaloista joita voi lapsenkin kanssa syödä? Tuntuu että omat ideat on vähissä ja ne pyörii pitkältä leivän ja puurojen ympärillä ?
    Kiitos kun kirjoitat blogiasi, sitä on mukava seurata! ?

  2. Petra kirjoitti:

    Omasta mielestä jos lapsi tulee kipeäksi, eikä selvästi vatsatoimi tai tulee jotain allergiaoireita, on ruoka-aineen välttäminen aika pakollista/sopivan etsimistä. En silti ymmärrä, miksi lapsi pitää opettaa tiettyyn ruokavalioon, jos syytä ei ole. Mulla ei ole fyysisiä allergioita ollenkaan, henkisiä sitäkin enemmän. Nyt aikuisena, olen sen kanssa oppinut elämään, ja todennut ettei suolakurkku salaatissa minua tapa. Mutta lapsena oli tosi noloa alkaa ruuasta nyppimään jotain pois ja selitellä, että en ole allerginen. Tuli kiusaantunut olo, kun muut joutuu miettimään mun ruokia, joille en edes ole allerginen. Itse ajattelen niin, että on suuri rikkaus olla monipuolinen syöjä, liikkuja, osaa muutamaa kieltä ja on avoin maailmaa kohtaan. Myös ruokamaailmaa 🙂
    Mutta sokerista olen kyllä samaa mieltä! Ei lapselle liikaa sokeria, mutta en usko että synttäreillä kukaan on kuollut jos lapsikin saa omasta kakustaan pienen palan.

  3. Miia kirjoitti:

    Jos ihmisellä todellakin on diagnosoimaton keliakia viljojen poisjättämisestä voi olla haittaa koska silloin ei välttämättä päästä diagnoosiin. Samoin ruoka-aineiden poisjättämisellä imetyksen aikana tai taaperon ruokavaliosta saattaa vaan aiheuttaa enemmään yliherkkyyksiä.

  4. sarppa kirjoitti:

    Ajattelen, että lasten ja nuorten kasvava ylipaino-ongelma johtunee osittain myös siitä, että ruumiillinen työ on vähentynyt vrt. aikaan jolloin tehtiin enemmän ruumiillista työtä ja hyötyliikuntaa tuli paljon enemmän. Ja lapset varmasti liikkuivat myös vapaa-aikana enemmän kun koneet ja pelit ei ollut vielä niin yleisiä. Nyt on niin helppo jämähtää sinne kännykän/koneen äärelle ja on välineitä joilla liikutaan paikasta toiseen liikauttamatta evääkään. Puhumattakaan kaikista herkuista joita on tarjolla kaupoissa yllin kyllin.

  5. R. Roihu kirjoitti:

    Imetysdieettien suhteen kannataa kuitenkin aina konsultoida lääkäriä. On nimittäin myös hyvä, että imeväinen altistuisi pienenä mahd. monipuoliselle ruokavaliolle – jos äiti omatoimisesti ja reilulla kädellä kaventaa omaa ruokavaliotaan, se on usein tie yliherkkyyksiin. Monia juttuja voi tehdä muitakin kuin ruokavaliomuutokset, mutta jos esim. koliikkivauvan kanssa alkaa niitä tehdä, suosittelen kyllä kysymään terveydenhuollosta ohjeet 🙂 <3

  6. HM kirjoitti:

    Ikävä kyllä, jos neuvolaan olisi monet tuttuni uskoneet, olisi maitoallergia jäänyt heillä vauvana havaitsematta. Tässä mä uskon, että äiti tietää parhaiten. Nla ym puhuu vain siedätyksestä ja miten hyväksi se on. 🙁 Lievissä juu, mutta ei allergioissa.

    Tärkeä aihe tämä yleisesti. Meillä myös syödään kohtuudella herkkuja, kunhan itsekin muistaisin. Haluan, että 1 ja 3v poikani omaksuisivat myöskin liikkuvaisen elämäntavan. Itseäni huolestuttaa myös nuo yhä enemmän pulleroiset lapset. Liikuntaa riittävästi ja kohtuudella hyvää ruokaa!!

  7. Heljä kirjoitti:

    Allergioihin ja yliherkkyyksiin on aina syytä suhtautua vakavuudella ja sitä vaativin ruokavalioin, mutta koen, että muuten lapselle olisi hyvä opettaa rentoa ruokailua. Lapsena opitut tavat kantavat aikuisuuteen <3

  8. Jutta kirjoitti:

    Oikeat (lääkärin totamat, ei googlen kertomat/taikausko) allergiat ja yliherkkyydet ovat tietysti asia erikseen, mutta välillä tuntuu että esimerkiksi maidottomuus ja gluteenittomuus ovat nyt kuuminta hottia. Käytännön esimerkkinä kun etsit reseptejä netistä niin jo otsikossa ilmaistaan TONTOUS. Jos mä haluan leipoa raparperipiirakkaa tai suklaakakkua niin en todella etsi jotain gluteenitonta, raakasuklaalla töhrittyä kasaa ??? Välillä jopa suututtaa kun oikea voi ja sokeri on mustalla listalla jo leivonnastakin.. Ja lasten liikalihavuuteen vedotaan tilastokarttojen kanssa, vaikka tosiassa se lihominen näkyy ainakin mun silmään vasta kouluikäisillä jotka ovat saaneet pädit, podit ja älyluurit ja hengaavat välitunneilla energiajuoma kourassa Alepan nurkalla. Siihen ei satunnaiset jädet ja namit juurikaan vaikuta vaan näiden pullamössöjen laiskuus. Pienemmän tyttäreni päiväkoti on suht iso, useita ryhmiä ikähaarukka pienistä tiitiäisistä eskareihin. En muista nähneeni siellä yhtäkään lihavaa lasta.Tottakai vanhempien tehtävä on rajata ja ohjata syömisen ja muunkin suhteen. Jokainen tyylillään. Mä ja mun lapset ei olla gluteenittomia, maidottomia tai fazerinsininensuklaattomia. Me saatetaan tänäänkin hakea pingviinituutit työ- ja päiväkotipäivän jälkeen, ihan vaan hienon ilman kunniaksi. Eikä edes ole herkkupäivä ☀️ Aurinkoista päivää myös sinne!

  9. anna kirjoitti:

    Rentous on todellakin hyvästä, ja se että saa lapsen kokeilemaan paljon erilaista. Meillä ei ole ruokia tai aineita kielletty, mutta on olemassa joitakin, joita emme kotona käytä, joten emme me niitä kotiin lasta varten myöskään osta. Saa sitten muualla syödä niitäkin ruokia mitä emme kotona tee. Haluan kuitenkin kotona opettaa myös terveellisen herkuttelun, kuten marjojen syönnin. Kavereiden lapset eivät tykkää marjoista tai hedelmistä ollenkaan, kun ne ovat ”ruokaa”. Maistuisi vain karkit, pullat ja jäätelö. Toivon, että oma lapsi oppii nauttimaan ihan jo hedelmien makeudesta eikä karkki sitten niin maistukaan, kun sitä saa omalla rahalla ostaa. Ei nimittäin nykyäänkään montaa jaksa syödä, jos kylässä on tarjolla. Sen sijaan voisi elää rusinoilla ja viinirypäleillä!

  10. Eeva kirjoitti:

    Sokerin makuun OPITAAN, siksi en anna omalle kaksivuotiaalle vielä. Syy ei siis ole lapsen kiusaaminen herkuitta jättämisellä, vaan juurikin se että elämän kestävät tottumukset opitaan lapsena. Ylipainon lisäksi pitää ajatella hampaiden terveyttä. Ja juu, en anna sitä munkkia, keksiä, limua enkä jätskiä vähän enkä paljon. En vielä. Ei noin pieni tarvitse eikä osaa kaivata, on aina nauttinut kaikista ruuista mitä sitten saa. Kumman paljon tuntuu muita kiinnostavan tämä valinta.

Vastaa