Kaupallinen yhteistö: Lohilo

Vaikka kesällä (ja muutenkin) oon sitä mieltä, että pieni herkuttelu ei oo pahaksi kellekään, niin silti mua vetää puoleensa ajatus, että joku herkku on ns. ”sallittu” ja se parempi vaihtoehto. Vaikka välillä menee herkuttelun suhteen vähän ”överiks”, niin mielummin herkuista tulis hyvä mieli eikä ähky ja pahaolo. Jos vertaa Lohilon jäätelöitä normaaliin jäätelöön, on Lohiloissa vähemmän sokeria, vähemmän rasvaa ja myös enemmän proteiinia ja sen huomaa myös olossa jäätelöhetken jälkeen.

Meillä on ollut Tuukan kanssa varmaan nyt viitisen vuotta yks herkkupäivä viikossa. Se on toiminut meillä hyvin. Toki on viikkoja, kun saattaa herkutella arkenakin. Mutta me molemmat myös helposti aletaan voimaan pahoin, jos syödään vaikka irtokarkkeja paljon kerralla tai ns. ”perusjätskiä” liikaa. Nyt kun ollaan löydetty siihen normiherkkujen rinnalle Lohilot, niin ei tuu sellaista ähkyä.

Mä voin käsi sydämellä sanoa, että nää on ihan h**metin hyviä!! Meillähän kävi suoraan sanottuna niin, että kun Lohilon toimitus tuli kotiin, n.10kpl uutuus jääteötikkua Salted Caramel Almondia hävisi meiän pakastimesta siihen tahtiin, että en ehtinyt napata kuin kaksi kuvaa! 😀

Tän uutuus-tuotteen lisäksi me ollaan koko perhe (myös Emma 😉 ) syöty näitä muitakin makuja ihan kuola valuen! Mun suosikiksi on varmasti noussut näistä ns. pakettijäätelöistä Cinnamon Bun ja sitten juurikin tuo Salted Caramel Almond-tikkujätski ja Rasberry Dark Chocolate-patukka (josta en ehtinyt ottamaan yhtään kuvaa, ennen kun jätskit oli loppu meiän pakkasesta). Tän kesän uutuus pakettijäätelöistä on Strawberry White, se oli makuna vähän raikkaampi kuin vaikkapa tuo Double Chocolate.

Lohilo-jäätelöitä on siis kaiken kaikkiaan 9 eri makua. Tuon Cinnamon Bunin lisäksi suosikkeihin näistä pakettijäätelöistä meillä kyllä nousi Double Chocolate! 🙂 Vaikka me ei ihan koko ajan tarkkaillakaan sitä kuinka paljon mikäkin tuote sisältää sokeria, rasvaa jne.. Niin kyllä sekä mun, että Tuukan mielestä on kiva syödä hyvää jäätelöä, joka ei oo herkullisuuden lisäks älytön kaloripommi.

Mä voisin melkeinpä sanoa, että nää Lohilot maistuu yhtä hyvältä kuin ns. ”perusjätski”. Ihan rehellisestihän monesti sellaiset ”terveystuotteet” ei oo niin herkullisia ja hyviä, kuin sitten ne kaloripommit. 😉 Mutta Lohilot kyllä maistuu siltä, kun niissä olis kilokaupalla sokeria ja kermaa ja kaikenlaista herkkua. Haha! 😀

Lohilon jäätelöitä saa tosi laajasti K-ryhmän ja S-ryhmän kaupoista, joiden lisäksi Stockmann Herkusta ja Fitnesstukku Storesta sekä Aminopörssistä. Tarkempaa tietoa vielä saatavuudesta löytyy Lohilon Facebook-sivuilta.

Tän kesän uutuudet Salted Caramel Almond -jäätelötikku ja Strawberry White pakettijäätelö on jo K-kauppiaiden tilattavissa, eli varmasti löytyy pian siis monien kauppojen valikoimista. Rasberry Dark Chocolate -patukka on tulossa myyntiin tässä kesän aikana. Caramel Peanut-patukka on jo saatavilla hyvin laajasti S-ja K-kaupoista. Sekin on muuten tosi hvyää! 😉

Meillä menee kieltämättä tollanen yks paketti ihan helposti yhdeltä istumalta, niin mulla kuin Tuukallakin! 😉

Ootteko te jo maistaneet Lohiloita ja onko löytynyt omaa suosikkimakua?

Se on hullua, kuinka voi hermot meinata täysin prakata yhdessä hetkessä ja sitten jo heti perään toisessa hetkessä katsoo sitä pientä rakasta lastaan niin suurella rakkaudella, että meinaa pakahtua. Sitä pientä, jonka eteen tekis kaiken.

On oikeestaan vaan yks asia, jonka suhteen mulla meinaa loppua järki melkein joka ilta tällä hetkellä. Nukkumaanmeno ja se venkoilun määrä on jotain käsittämätöntä, vaikka pientä väsyttää jo ihan selkeästi. Silmiä hän ei sulje, vaikka on jo niin poikki ettei jaksa edes kieppua. Sitten kun antaa periksi ja sulkee silmät, tulee uni alle minuutussa.

Tää alkoi joskus kuukausi sitten, jo ennen juniorisänkyyn siirtymistä. Eli sitä ei voi syyttää. 😉 Juttelin tästä asiasta myös muiden Emman ikäisten äitien kanssa ja moni sanoi samanlaisen temppuilun olevan käynnissä aina iltaisin ja päikkärinukutuksen aikana.

On kuitenkin tärkeetä mun mielestä tiedostaa, että se ei oo epäinhimillistä, harvinaista tai huonon vanhemmuuden merkki, jos välillä meinaa hermo pettää. Mä ainakin oon oppinut tässä reilussa puolessatoista vuodessa, että kaikenlaisia tunteita ja tuntemuksia liittyy vanhemmuuteen.

Mun ystävä kirjoitti instagramiin yhteen mun kuvaan näin: Muistan muutaman kerran poistuneeni pihalle huutamaan helvettiä ja itkemään, kun kaikki illat oli niin perseestä ja mies koulussa tai töissä… mietin silloin, että en ihmettele yhtään niitä vanhempia jotka eivät vaan jaksa. Mutta sitten kun sen lapsen huoneen oven avaa ja siellä on maailman ihanin pieni tyyppi unessa, tekisi vain mieli herättää se ja kertoa kuinka paljon rakastan. Tää kuvaa tosi hyvin sitä tunnetta, mitä mäkin monena iltana oon tuntenut.

Mun on monena iltana tehnyt mieli huutaa helvettiä ja potkia seinää. Itku on kyllä tullut, mutta en oo potkinut enkä huutanut helvettiä. Mutta se tunne on ollut niin läsnä. Turhautuminen ja väsymys. Vaikka sen tiedostaakin, että ei lapsi tarkoituksella tai tahallaan (ainakaan vielä tässä vajaan kahden vuoden iässä) oo nukkumatta. Silti kun toista tuntia silittelee, laulaa Nukkumattia ja laittaa uudestaan ja uudestaan makuulle ja antaa hyvän yön pusun – meinaa kertakaikkiaan voimat loppua.

100 yötä kesään – blogin Emma kirjoitti tosi hyvän postauksen ”Ehkä sekoan, tai sitten sekoan onnesta.” Siinä käsiteltiin itse asiassa tosi paljon tätä samaa asiaa. Sitä, kuinka äitinä rakastaa maasta taivaisiin sitä omaa lastaan, mutta niinä hetkinä, illalla siinä sängyn vieressä istuessa ja itkiessä kun pieni ei rauhoitu millään – tuntuu siltä, että haluaa muuttaa kuukaudeksi johonkin kauas. Ne tunteet on ihan tosia ja siinä sapen kiehuessa ja kyynelten vieriessä poskia pitkin tulee mietittyä yhtä jos toista. Se on niin tajuttoman ristiriitaista, kuinka sitten minuutin kuluttua sen rakkaan pienokaisen nukahdettua nämä turhautumisen tunteet häipyy mielestä kuin salama kirkkaalta taivaalta. Sitten sitä hiipii alakertaan ja hetken kuluttua selaakin jo kännykästä sen pienokaisen kuvia ja hymy leviää naamalle ja sydämeen, kuinka rakas toinen voikaan olla!!

Maasta taivaisiin ja sieltä takas! ❤ Vaikka välillä hermo meinaakin pettää. 😉

***