Eilen 27.tammikuuta oli pitkään odotettu päivä: muutto Espooseen!! Saatiin muuttoavuksi ystäviä ja perhettä, Emma ja koirat meni hoitoon mun äidille ja veljelle. Muutto meni tosi kivasti, ilman apua ei oltais selvitty. Ihanaa, kun on tällaisia ihmisiä ympärillä!! <3

Mutta eilen oli myös merkityksellinen päivä toisesta syystä. Meillä tuli 11 vuotta täyteen siitä, kun alettiin styylaamaan. 😉

Vuonna 2007

Me tavattiin 2007 tammikuussa. Menin töihin Kampin kauppakeskuksessa sijaitsevaan urheiluvaateliike Sportlandiin, siellä eräs työkaverini oli Tuukka. Taisin ihan heti vähän ihastua.

Tuukalla ja mulla oli yhteinen ystävä, mun super rakas ystäväni Sara. Sara vietti valmistujaisia 27.tammikuuta lauantaina ja päätin pyytää Tuukkaa mukaan sinne. Ajattelin, että jos Tuukka kieltäytyisi, voisin vain sanoa kutsun olleen ”yhteisen ystävän bileisiin”. Jos hän suostuisi mukaan, olisi ne ehkä ekat treffimmme! 😉 Hän suostui.

Tuosta päivästä lähtien on kuljettu matkaa tiiviisti yhdessä. Kun oltiin seurusteltu 4 kuukautta, muutti Tuukka mun luokse asumaan. Muistan kuinka silloin jotkut puolitutut ihmetteli, että ei nyt noin aikaisin kannata muuttaa yhteen. Mutta me tiedettiin jo silloin, että tää meiän juttu on kestävää.

Pian Tuukan muuton jälkeen huomattiin, että yksiö on vähän pieni ja haluttiin muuttaa kaksioon. Löydettiinkin pian kiva vuokra-asunto Kalliosta, Vaasankadulta.

10.7.2010

Kaasot, bestmanit ja me

Häämatka Barcelonaan

Vuonna 2010 vietettiin häitämme. Häissä oli paikalla n.80 meidän lähintä ja rakkainta ihmistä. Paljon ystäviä ja tietysti myös sukua ja perhettä. Heinäkuun 10.pvä oli super helteinen ja kaunis päivä. Pari päivää häiden jälkeen lähdettiin häämatkalle viikoksi Barcelonaan. <3

Häiden aikaan asuttiin Oulunkylässä, meidän ensimmäisessä omassa (omistus)asunnossa. Kalliosta muutettiin siis pari vuotta siellä asumisen jälkeen vähän rauhallisemmille seuduille. 😉

Ensimmäiset kuvaukset MT Personal Trainingin nimissä 2013.

Meiän elämään on mahtunut kaikenlaista tän 11 vuoden aikana. Koko yhteinen matka ei oo ollut pelkästään ruusuilla tanssimista. Eihän se varmasti missään parisuhteessa niin ole. Mutta meillä on aina ollut voimakas halu selvitä niistä alamäistä yhdessä eteenpäin. Eikä niitä nyt tietysti kovin paljoa niitä alamäkiä oo ollut. 😀 Pääosin sitä ruusuilla tanssimista! 😉

Mä luulen, että meillä on pari kantavaa voimaa meiän suhteessa. Yks tärkeimpiä on varmasti se, että ollaan koko suhteen ajan annettu toisillemme mahdollisuus ja vapaus sellaiseen ”omaan elämään”. Että saa tehdä kavereiden kanssa keskenään reissuja tai illanviettoja ja annettu toisillemme tilaa ylipäänsä. Mutta myös se, että on toisaalta sitten tiiviisti tehty ja haluttu tehdä yhdessä asioita. Huumori on myös varmasti yks tärkeimmistä asioista meiän suhteessa.

Syksy 2016, Emma masussa

Emman ristiäiset <3

Ensimmäinen CitySurvivors

Kirja, joka ilmestyy maalis-huhtikuussa.

Kyllä mun täytyy sanoa, että kun nyt tässä uuden kodin sohvalla istuessani mietin meiän menneisyyttä ja yhteistä elämää, on suurin tunne rakkaus ja kiitollisuus. Mitä kaikkea ollaan saatu kokea ja tehdä yhdessä! Nyt meillä on maailman ihanin touhottaja Emma, täällä meiän elämää rikastuttamassa. Ja kaks tosi rakasta koiraa. Ja toisemme. <3

Just tällä hetkellä täällä muuttolaatikoiden keskellä, lihakset kipeinä eilisestä muutosta, mua hymyilyttää ihan kamalasti. Tuntuu siltä, että joku taakka olis tipahtanut harteilta. Enää ei kuulu hälytysajoneuvot 10min välein ja kun katson ikkunasta ulos, näen puita.

27.1.2018 – 11 vuotta yhdessä JA muuttopäivä! 😉

Kuten Tuukka kirjoitti eilen instagramiin tämän yllä olevan kuvan tekstiin: ”Me juhlittiin 11-vuotiasta yhdessäoloamme hieman rankemmin, muuttamalla Espooseen. Mukana juhlissa oli kuitenkin niin parhaita ystäviämme, kuin sukulaisiakin, joten kävihän se näinkin. Jos kuitenkin ensi vuonna keksitään jotain muuta..” 😉

***

Nyt meinaan juoda aamukahvin loppuun ja sitten intoa puuskuten kasaamaan huonekaluja ja purkamaan laatikoita!! <3 <3

Viime päivät on puhututtanut tubettaja Elle Darby:n yhteistyöpyyntö. Darby oli ehdottanut irlantilaiselle hotellille yhteistyötä. Elle toivoi ilmaista yöpymistä hotellissa ja tarjosi vastineeksi hotellille näkyvyyttä somessa. Itse pyynnössä ei mielestäni ollut mitään outoa, mutta siinä miten hotellin omistaja siihen reagoi oli.

Ajattelin, että en ota tähän asiaan kantaa. Mutta eräs seuraajani toivoi mun kirjoittavan oman mielipiteen asiasta. Joten itse blogia useamman vuoden kirjoittaneena sanon oman näkökulman tähän juttuun.

Bloggaaminen on nykyään ammatti, halusi joku sitä tai ei. Mun mielestä on kamalan outoa, miksi bloggaajista on tullut ”halveksittu ammattiryhmä”. Ammatikseen bloggaavat henkilöt on tehneet ison työn sen eteen, että korvauksena somenäkyvyyttä ja kirjoitusta vastaan tulee erilaisia tuotteita, palveluita jne. Pelkällä rasvapurkilla tai hammasharjalla ei kukaan elä, joten näistä kaupallisista yhteistöistä myös maksetaan kirjoituspalkkiota.

Bloggaaja näkee vaivaa yhteistyöpostauksien eteen. Se ei ole mikään parin minuutin juttu ja sinnepäin.. Vaan niihin panostetaan. Tottakai!! Koska ne on työtä, niistä on saatu palkkaa, joko pelkästään tuote/palvelukorvaus tai rahaa.

Yhtään firmaa ei kiinnosta antaa päiväpeittoja, hotellimajoituksia tai spirulinajauheita blogiin, jossa ei ole lukijoita. Blogimarkkinointi on kuitenkin äärettömän hyvä ja toimiva mainoskanava nykyään. Haluaako mainostaja mainoksen Hesariin, jossa on kuva siitä päiväpeitosta ja maksaa siitä 500€-2000€ vai haluaako hän mainoksen johonkin blogiin, jossa bloggaaja kertoo päiväpeitosta ja laittaa useamman kuvan? Mainostajalle hinta-hyötysuhde on monesti blogeissa suurempi, kuin printtilehdessä.

Nykyään monet nimittäin hakevat tuotearvosteluja, kokemuksia matkakohteista jne blogeista. On kiinnostavampi lukea jonkun ”oikean ihmisen” kommentteja tuotteista tai palveluista, kuin nähdä pelkkä kuva lehdessä. Viisas mainostaja ei anna bloggaajalle mitään valmista tekstiä tai kerro kuinka palvelua pitäisi arvostella. Bloggaaja tekee sen itse ja silloin se on myös lukijoille uskottavaa ja luotettavaa.

Se, että joku bloggaaja sanoo kirjoittavansa vain tuotteista, joista oikeasti pitää – voi hyvin myös pitää paikkansa! 😉 Osa toki saattaa hamuta vain ilmaista tavaraa, mutta kyllä suurin osa bloggaajista haluaa oikeasti tuottaa sellaista sisältöä, josta lukijat pitävät ja jollaista juuri se oma lukijakunta kaipaa. Joten pelkästään kaikenmaailman tuotteiden ja palveluiden kehuminen postauksesta toiseen ei houkuttele yhtään lukijaa palaamaan blogiin.

Koska bloggaajat panostavat yhteistöihin olisi todellakin myös yhteistyökumppanin niin tehtävä. Ei oo olemassa ilmaisia lounaita. Ei bloggaajille, eikä niille yhteistyökumppaneille. On myös mielestäni bloggaajan työn halveksumista ja aliarvioimista tarjota jotain shampoopurkkia ja pyytää siitä vastineeksi yhtä postausta. Ei se mene niin. Ei kukaan toimittajakaan kirjoita ilmaiseksi lehteen juttuja, heille maksetaan kirjoittamisesta. Ei kukaan lääkärikään hoida ilmaiseksi potilaita, heille maksetaan siitä.

Tuntuu, että edelleenkään kaikilla firmoilla ei ole käsitystä siitä, kuinka paljon bloggaja näkee vaivaa yhden postauksen eteen. On hassua, että edelleen on yrityksiä ja ihmisiä, jotka luulevat bloggaajien kirjoittavan mistä tahansa ylistäen brändiä/tuotetta/palvelua, vain ilmaisten trikoiden, purnukoiden, jumppatuntien tai muiden lahjusten nimissä. Se miten yhteistyö tehdään ja miten molemmat kokevat yhteistyön sujuvan on asian ydin. Onko yhteistyö molemminpuolista vai vain yksipuolista?

Oon itse tässä vuosien varrella yksityisyrittäjänä ja bloggaajana saanut tavata monia erilaisia ihmisiä työn merkeissä. Yhteistyökumppaneita on ollut paljon, niin blogin kautta kuin personal trainer-työni kautta. Oon saanut tehdä upeiden ihmisten kanssa töitä yhdessä ja haluankin painottaa, että varmasti 95% yhteistöistä mitä oon tehnyt on ollut upeita kokemuksia.

Mulle tärkeää yhteistyötä tehdessä on molemminpuolisuus. Se on ihan prioriteetti nro 1! On sitten kyse jostain tapahtumasta, jossa meidän yritys on mukana valmentajana tai blogiyhteistyö jonkin brändin tai yrityksen kanssa. Haluan aina tehdä oman osuuteni 110%! Haluan olla varma, että työnjälkeeni voidaan olla tyytyväisiä. Tämän vuoksi en halua koskaan lähteä mukaan blogin kautta yhteistöihin, jossa mainostettaisiin jotain tuotetta/brändiä/asiaa, jonka takana en oikeasti voisi seistä tai mistä en oikeasti pitäisi. Tämän vuoksi en myöskään koskaan halua lähteä mukaan sellaisiin tapahtumiin tai tilaisuuksiin valmentajana, joiden pointit on jotain muuta kuin omani valmentajana tai joihin tietotaitoni ei vastaa.

Mun mielestä on myös erittäin kiinnostavaa aina saada palautetta toteutuneista yhteistöistä, niin blogin kuin valmennustyön osalta. On mielenkiintoista kuulla, miten jokin kampanja on onnistunut tai onko jotain tuotetta myyty, jota olen suositellut blogissa. On oikeasti ihana kertoa lukijoille hyvistä kokemuksista joistain tuotteista tai palveluista. On mahtavaa, jos edes yksi lukija löytää blogini kautta jonkin omaa arkeaan helpottavan palvelun tai oppii jotain uutta jostakin tuotteesta kauttani ja ehkä rohkaistuu itsekin kokeilemaan. Uskaltaa ostaa jonkin jutun, jota on ehkä jo miettinyt, mutta luettuaan suositukseni, tekee lopullisen ostopäätöksen.

Oon kiitollinen siitä, että saan tehdä työtä niin monien eri tahojen kanssa. Oon kiitollinen siitä, että saan tutustua uusiin ihmisiin, uusin tapoihin tehdä asioita. En koskaan halua asettua kenenkään yläpuolelle, eikä mielestäni muidenkaan niin pitäisi tehdä. Koska itse lähden yhteistöihin mukaan ihan täydellä sydämellä ja panostuksella, toivon aina sitä myös siltä vastapuolelta. Mielestäni parhaimmat jutut löytyvätkin sillä, kun molemmat osapuolet haluavat hyötyä, mutta molemmat osapuolet haluavat myös toisen hyötyvän JA molemmat osapuolet tietävät kenelle markkinoidaan ja mitä. Parhaat yhteistyöt syntyvät aina siitä, kun molemmilla osapuolilla on sama tavoite ja kohderyhmän kiinnostukset tiedossa.

Hyvät jutut aiheesta kirjoitti myös Hilla ja Nata! Itse Darbyn kohusta voi lukea lisää tästä.

***