Koronapelko nostaa taas päätään..
Arki alkoi meiän perheessä ja varmasti aika monen muunkin perheessä. Parin viikon päästä se alkaa luultavimmin lopuillakin, kun koulut starttaa.
Samalla koronapelko nostaa taas päätään. Ainakin allekirjoittaneella. Bloggaajakollegani Jari myös kirjoitti samaisesta aiheesta täällä.

Hiekkarannoille, koska ”mä voin”…
Mua ahdistaa ihan pikkaisen se, että ihmiset matkustaa nyt Espanjaan, Kreikkaan jne.. hiekkarannoille vaan koska nyt voi. 🙁 Eikä siinä, jos haluaa matkustaa, niin menkää ihmiset menkää! <3 Mutta Suomeen tullessa olisi enemmän kuin hienoa, että sitten pitäisi sen 2 viikkoa karanteenia.
Vaikuttajakollegani Marjo oli törmännyt viikonloppuna ruokakaupassa kahteen mieheen, joista toisen asenne on kaikista kamalin! Sellainen mitä en voi itse ymmärtää ollenkaan!! <3 Tekstipätkä lainattu Marjon FB-päivityksestä luvan kanssa.
Kaksi neljäkymppistä miestä vaihtaa kuulumisia kohdattuaan kaupassa. Toinen on aloittamassa vasta lomansa ja kertoo suuntaavansa Lappiin. Toisella on lomaa vielä viikko jäljellä ja ovat lähdössä perheen kanssa Espanjaan. ”No mutta miten teidän omaehtoisen karanteenin sitten käy kun lomat on jo loppumassa? Ja eikös koulutkin ala just?” kysyy se Lappiin suuntaava. ”Ei me mihinkään karanteeniin jäädä. Töihin mennään vaimon kanssa ja muksut kouluun. Eikä me mennä korona-alueille Espanjassa.” vastaa toinen mies rehvakkaasti. Toinen yrittää vielä jatkaa, että ”Ulkomailta palaavien tulisi kyllä huomioida THL:n karanteeniohjeistus…” Toinen vastaa ärsyyntyneenä ”Me ollaan kuule jo niin kyllästyneitä tähän koronahössötykseen. Ei me mitään tautia sieltä tuoda eikä saada kun mennään vaan lomalle!” Miehet lähtevät tahoilleen jäätävissä tunnelmissa.
Siis oikeasti?! Miten joku voi ajatella, että juuri HÄN ei tuo tautia mukanaan? Mistä KUKAAN voi tietää millä alueella tautia on? Oikeasti!! Toki on tulossa sovelluksia ja tällä hetkellä tietoja, että missä päin vaikka Suomessa on tautitapauksia todettu. MUTTA! Silti edelleen on oireettomia kantajia, sekä niitä jotka ei mene testeihin, koska tauti osalla on vain ”perus flunssan” tuntuinen. 🙁
On käsittämättömän itsekästä ajatella, että minähän matkustelen mihin haluan ja, että ”on jo ihan kyllästynyt koronahössötykseen” !! Siis oikeasti, sanooko aikuinen ihminen niin?
Into arjesta, pelko perseessä
Mä itse oon ihan super innoissani alkavasta arjesta. Siitä, että asiat on edes vähän normaalimmin kuin keväällä. Päiväkoti alkoi, työpäivät alkaa normaalisti. Harrastukset alkaa… (ainakin toivottavasti) Odotan innolla asioita, joita syksy tuo tullessaan. Meillä on myös esim. Lauran kanssa muutama ihana treeniviikonloppu tulossa! <3 Ja kaikkea muuta ihanaa työrintamalla!
Samaan aikaan odotan vaikkapa juuri näitä treeniviikonloppuja innolla, mutta pelkään! Voiko parinkymmenen tai neljänkymmenen ihmisen tapahtumia järjestää turvallisesti? Entä jos tapahtumiin tulee joku, joka on tietämättään koronan oireeton kantaja? Äh… näitä asioita ei enää jaksaisi pelätä!! Mutta silti ne takaraivossa kolkuttelee.
Toki itse jokaiseen tapahtumaan tai palaveriin, johon osallistun tai itse järjestän hoidan hygienia-asiat ja turvavälien noudattamisen niin hyvin, kuin ikinä mahdollista. Jos (ja toivottavasti kun) THL antaa tällä viikolla kasvomaskien käytön suosituksen, toivon kovasti ihmisten käyttävän niitä. Toivon myös, että THL tai jokin muu järkevä taho antaa kunnolliset ohjeet kansalaisille, miten sitä maskia tulee käyttää niin, että siitä on hyötyä.

Ei kaipuuta hiekkarannoille
Mulla ei ole minkäänlaista kaipuuta hiekkarannoille tai etelän kohteiden hotellien uima-altaille. Mulle riittää aivan mielettömän hyvin tää oma koti ja Suomen maa. Sitten joskus, kun tää pandemia hieman rauhoittuu maailmalla (poishan se ei mene enää), voi miettiä josko johonkin reissaisi. Mutta siis aikaisintaan ensi vuonna ja mielellään silloinkin vasta syksyllä.
Mulle tärkeintä olisi se, että päästäisiin kaikki turvallisesti arkeen kiinni. Jokainen saisi käydä turvallisesti töissä, koulussa, päiväkodissa ja nähdä ystäviä ja perhettä. Ettei yli 70-vuotiaita asetettaisi taas karanteeniin ja yhteiskuntaa suljettaisi. Että talous saisi nousta ylöspäin ja edes pieniä tapahtumia pystyttäisiin turvallisesti järjestämään koko syksyn, jotta tapahtuma-ala pääsisi myös korjaamaan ahdinkoaan.
En tiedä. Jotenkin mä haluaisin, että hallitus antaisi kovemmat ja tarkemmat säännöt ulkomaille matkustamiseen ja varsinkin sieltä kotimaahan palaamiseen. Tälläkin hetkellä edelleen ulkoministeriön sivuilla lukee näin:
Vältä edelleen tarpeetonta matkustamista.
Poikkeuksena maat, joiden osalta hallitus on päättänyt luopua maahantulon rajoituksista. Tarkista ajantasaiset maahantulosäädökset aina ennen matkaa kohdemaan viranomaisilta, esimerkiksi kohdemaan lähimmästä edustustosta. Ulkomailta palaavien tulee huomioida THL:n karanteeniohjeistus.
Monna
Neljänkympin kriisi?
Noin kahden kuukauden kuluttua mä täytän 40v! Se on aika iso luku! Siis ei vanha 😉 , mutta jotenkin iso! Jollain tapaa merkityksellinen!
Mä oon suunnitellut mulle ihanat synttärijuhlat, joihin kutsuvieraslista, juhlatila, juhlamekko, juomat ja tarjoilut on jo valmiiksi mietitty. Nyt vaan pidän peukkuja ja toivon hartaasti, että toista aaltoa pirun koronasta ei tulis Suomeen. Tai ainakaan sillä voimalla sulkujen ja rajoitusten kanssa, mitä keväällä.

Kuvaaja: Laura Kiuru
Mutta juhlimisesta siihen kriisiin…
Mä oon miettinyt, että onko mulla nyt jonkinlainen neljänkympin kriisi? Mä en koe, että mulla olis ollut mitään kriisiä kolmekymppisenä, en tosin tiedä mitä läheiset on mieltä.. 😀 Mutta nyt mä oon alkanut miettimään, että onko mulla nyt.
Mä mietin suuntaa elämässä, elämän tarkoitusta. Mulla on kauhea halu tehdä jotain merkityksellistä. Kuulemma n. 40-vuotiaana ihmiset alkaa usein miettimään omaa työelämää uusiksi, halu tehdä jotain merkityksellistä työtä kasvaa. Mä oon ymmärtänyt omalta osaltani sen, että työ jossa saan jollain tapaa auttaa muita on se mun juttu. Sitä haluan tehdä enemmän.
Asiat, joissa mä voin auttaa muita omalla työlläni on tällä hetkellä:
- Hyvinvointialan työt; valmennukset + pt-asiakkaat
- Vaikuttajamedian koulutukset; opettaa koulutuksiin osallistuvia tekemään menestyvää uraa somessa
- Some; kannustaa ja motivoida ihmisiä hyvinvointiin hyvällä fiiliksellä, ei pipo kireällä
Oma hyvinvointi
Pohdin myös paljon omaa hyvinvointia. Oma jaksaminen ja vointi nousee arvoasteikolla koko ajan ylemmäs. Eikä se tarkoita siis, että en yhtäkkiä välittäisi muista.. 😀 Mutta sellainen tahto tehdä just tasan niitä asioita, jotka on oikeasti itselle merkityksellisiä ja jotka tekee hyvää itselle – nousee koko ajan ylemmäs.
Mitä vanhemmaks tuun, sen helpompi mun on sanoa ei. En enää pelkää loukkaantuuko joku tai mieti, että pitääkö mun tehdä tuota tai tätä ettei vaan kukaan suutu tai pahoita mieltään. Haluan tehdä just niitä asioita joista nautin. <3
Uusi valmennus peilaa omaan filosofiaan
Mulla on tosiaan suunnitteilla uus valmennus, jonka haluan rakentaa rauhassa ja jonka haluan olevan ihan timantti. 😉 Valmennuksen sisältö tulee pohjautumaan mun omaan filosofiaan hyvinvoinnista. Mm näiden ajatusten kautta rakentuu se uus valmennus:
- Treenaa sitä lajia, mitä rakastat. Sitä lajia, minkä parissa tulee ihana olo.
- Älä tee mitään väkisin tai siks, että joku muu tekee niin!
- Anna itselles välillä lepoa ja armoa, ei aina tarvi tai pidä sykkiä sata lasissa.
- Rakasta itseäsi! Sä olet sun elämän tärkein ihminen! Sun oma hyvinvointi kumpuaa ympärillä oleviin.
- Älä vertaa itseäs muihin!
Onko sulla ollut ikäkriisejä?
Monna <3


0