Hoplaa!

Taas on vauhti päällä ja treenit maistuu paremmin kuin vähään aikaan!
Tai sanotaanko niin, että kyllä ne ois maistunut aiemminkin mutta en oo järkännyt niille hetkeen aikaa.

Nyt järkkään! 🙂
Kolme treeniä viimeisen kahdenkymmenen tunnin sisällä! 😀
Ja muutenkin tää viikko on mennyt treenien merkeissä. Ihana fiilis!
Eilen tein ennen asiakkaitani pienen ”temppuilutreenin” Märskyssä ja illalla oli töiden jälkeen ihana dancehall reggae-tunti EtnoFitneksellä.

Märskyssä tein punnerruksia, vatsoja, hoovereita, renkaita, päälläseisontaharjoituksia, temppuilua ja tasapainoilua jnejne.. 😉
Puolitoista tuntia hurahti todella nopeasti ja oisin kyllä jaksanut vielä ainakin tunnin verran temppuilla.

Tässä alla video yhdestä liikkeestä mitä tein kahvakuulien kanssa.
Keskivartalo, käsivarret ja hartiat ja myös pakarat hommissa. Aivan huippu!!

Illalla sitten oli tosiaan mun viikottainen tanssitunti EtnoFitneksellä.
Se on vaan kyllä niin pirun kivaa ja siistiä!!
Eilen meidän ihana tanssiopettajamme Mari oli taas suunnitellut meille uuden koreografian ja alettiin sitä käymään läpi.
Ihan älyttömän hauska ja raskas koreografia.

Ja nyt mä pistän teille toisenkin videon!!
Nimittäin ekaa kertaa tanssivideon! Hihii!! 😀
Olkaatten hyvät:

Tänään aamupäivällä me oltiin sovittu ihanan Marissan kanssa treenitreffit Märskyyn.

Sovittiin, että eka käydään vähän treenaa ja sit mennään syömään.
Ja niin tehtiin.
Mä ”opetin” Marissalle mun kikkailuliikkeitä alkulämmittelyks ja sitten mentiin tekemään salin puolelle käsivarsia.

Salin puolella tehtiin vielä pari liikettä kullekin lihasryhmälle, ojentajat, hauis ja hartia.

Viimeisestä kuvasta oli pakko leikata päät pois. 😀 Sen verran tuskaiset oli ilmeet. Haha!

Treenin jälkeen käytiin ottaa vielä ”pari” kaverikuvaa.

Puoltoista tuntia tuli taas riehuttua salilla ja katsomossa.
Aika menee siivillä kun kivaa tekemistä ja ihanaa seuraa. <3

Sitten mentiin täyttämään nälkäiset masumme Mäkelänrinteen kahvio Uppopullaan. Slurps! 🙂

Oli niin ihana aamupäivä kyllä!!
Tästä neidosta saa niin paljon hyvää energiaa! <3 <3 <3

Näillä energioilla avaan nyt työmeilin ja käytän energiamäärät hyväksi!! 🙂

puspus <3

Yö jää
maa kimmeltää
oot vain mun
sun luonas aina näin rauhoitun

Mä osallistuin oman elämän inventaarioon muutama kuukausi sitten.
Sen aikana ja varsinkin sen jälkeen koin monta ahaa-elämystä ja oikeasti inventoin elämääni ja omia tarpeitani.

Sain jonkinlaisen rauhan, mielenrauhan. Sellaisen, mitä en oo koskaan aiemmin tuntenut.
Se rauha säilyy mussa edelleen. Sisällä. Ja ehkä ihan vähän sitä rauhaa pirskahti myös mun käyttäytymiseen ja luonteeseen.

Osasin ja uskalsin jättää joitain asioita taakse, tai kokonaan pois elämästäni.
Ymmärsin vihdoin sen, että mikä merkitsee. Kenen mielipiteillä on väliä ja kenen ei. Mikä tai kuka saa mulle hyvänmielen ja hymyn huulille. Mitkä tai ketkä tekee olostani paremman.
Sen jälkeen oon yrittänyt keskittää aikani ja huomioni vain niihin asioihin ja ihmisiin.

Mä uskon siihen, että asiat tapahtuu jostain syystä.
Kaikella on tarkoitus. Vaikka se ei aina tuntuis siltä sillä hetkellä. Jotenkin oon opetellut ajattelemaan niin, että meitä koetellaan täällä just sen verran kun kukin meistä on valmis kantamaan. Ei kaikki saa niskaansa yhtä paljon kuraa ja vaikeita asioita. Joillain menee asiat helpommin ja jotkut joutuu ylittämään monia kiviä ja kantoja matkan varrella.
Mä kuulun tuohon jälkimmäiseen ryhmään.

Ajattelen, että ehkä juuri sen vuoksi mä oon oppinut tämän mitä nyt tiedän.
Elämisestä. Ihmisistä. Rakkaudesta. Ystävyydestä.
Ja koko ajan opin lisää.

Kun oma rauha sisällä on olemassa, voi taas oppia lisää muista.

Yksi tärkeimmistä asioista elämässä mulle on musiikki.
Se kulkee monessa asiassa mukana.
Mä kuuntelen todella paljon musiikkia. Mä saan musiikista voimaa. Niin treeneihin kuin moniin muihinkin asioihin.
Musiikkiin liittyy mulla myös monia muistoja.

Aloitin soittamaan pianoa kun olin 5-vuotias.
Laulu tuli mukana. Olen kai siunattu kauniilla lauluäänellä. Näin olen kuullut. 😉
Tykkään myös laulamisesta.
Joskus jos on vaikeita hetkiä elämässä, kuuntelen musiikkia ja laulan mukana. Tai soitan pianoa ja laulan.

Mulla nousee kyyneleet silmiin todella helposti.
Joskus kun soitan pianoa ja laulan, alkaa itkettämään.
Soitan lähes aina yksin. Se on mulle sellaista jonkinlaista meditointia.

Olen myös esiintynyt häissä, juhlissa ja erinäisissä tilaisuuksissa, mutta se on eri asia.

Nykyään soittamisella ja laulamisella saan oman hetken.

Kuuntelen aina todella paljon sanoja. Ja melodiaa.
Joskus melodia itsessään on jo niin kaunis, että se saa kylmät väreet kulkemaan koko vartalossa.
Joskus taasen sanat on niin kauniit, että kyynel vierähtää poskelle.

Nyt olen kuunnellut Paula Vesalan versiota Paula Koivuniemen vanhasta laulusta Sua vasten aina painautuisin.

Se tuo mulle jotain todella kaunista mieleen. En tiedä lauletaanko laulussa erosta. Mutta itse en ajattele sitä niin.
Mulle tulee laulusta sellainen olo, että haluaisin laulaa sanat ”sun luonas aina näin rauhoitun” mulle kaikista rakkaimille; Tuukalle, äidille, Jussille ja mun isälle.
Mun isälle sitä en pysty enää laulamaan, mutta ehkä hän jossain sen kuulisi jos laulaisin.

Mun veljeni oli eilen meillä ja mulle tuli sellainen olo, että täällä on koti. Turva ja rauha.
Samanlainen olo mulla tulee äitini ja Tuukan läsnäolosta.
Ja samanlainen olo mulla tuli isäni läsnäolosta.

Tuo laulu tuo mulle mieleen jostain syystä myös sellaisen vanhan muiston.
Olen varmaan noin viisivuotias. Olen mummoni ja vaarini mukana jossain tanssiaisissa.
Aikuiset tanssii hienosti keskenään ja minä kuuntelen sitä kaunista laulua siellä taustalla.
Mieleni tekee tanssia ja laulaa.
Muistan myös kuinka silloin ajattelin, että isona musta tulee tanssija ja laulaja.

Sen jälkeen usein nauhoitin mm. mummolleni laulujani kasetille.
Muistan kuinka lauloin Uralin pihlajaa kasetille ja olin alle kymmenen. Jouduin painamaan tuontuosta pausea nauhoituksessa, koska mua itketti niin paljon kaunis melodia.

Nyt ajatus virtasi taas ja en todellakaan ollut alunperin kirjoittamassa tänään mistään lapsuusmuistoistani. Tai musiikista.
Mun piti kirjoittaa itseni hyväksymisestä ja siitä rauhasta, mistä vähän aloitinkin kirjoittamaan.

Nyt tuli tällainen kirjoitus ja kyynel vierähti poskelle tätä kirjoittaessa. Ja Paula Vesalaa kuunnellessa.

Suosittelen oikeasti tuohon oman elämän inventaarioon mukaanlähtemistä. Se ei maksa kuin reilu 30€ ja se on äärimmäisen pieni hinta siitä, mitä saatat sen aikana huomata omassa käytöksessäsi ja elämässäsi.
Tästä voit käydä ilmoittautumassa mukaan.

 Ihanaa päivää! ♥