Vuosi 2010, heinäkuu. Meidän häät. <3
Kuvaaja: Ossi Pietiläinen

Vuosi 2014, mun tankotanssiharrastus oli jatkunut jonkun aikaa jo. Kuvaaja: Ossi Pietiläinen

Vuosi 2015, halusin ikuistaa sen etten ole enää epävarma ja arka. Vaan rohkeasti itseni ja ylpeä siitä mitä oon. Kuvaaja: Nadi Hammouda

Vuosi 2015, mun 35-vuotis synttärijuhlat <3

Vuosi 2016, Emman ristiäiset <3 Emman kummit ja me. Kuvaaja: Ilkka Kemppinen

Vuosi 2018, yks ihanimmista kuvista!! Tästä huokuu joku itsevarmuus ja sellainen rauha. Kuvaaja: Saara Taussi

Vuosi 2017, Emma ja sen ihana auto. <3 Jotain ihanaa on tässä kuvassa.

Vuosi 2017, Emman 1-vee synttärikuvaukset. <3 Kuvaaja: Ossi Pietiläinen

Vuosi 2014, tää oli pitkään mun lempparikuvia ikinä! <3 Kuvaaja: Sebastian Dannberg

Vuosi 2016, ehkä noin viikko ennen Emman syntymää.

Vuosi 2017, meiän kirjan kuvauksista yks upeimpia kuvia. Kuvaaja: Teemu Kuusimurto

Vuosi 2013, mun ja Tuukan Töölön asunnosta. Tää on jotenkin ihana kuva.

Vuosi 2018, no täytyykö tästä sanoa jotain. 😀

Vuosi 2019, meiän podcastia varten otettu kuva meiän koko perheestä. <3 Kuvaaja: Petri Mast

Vuosi 2019, tässä on joku hehku. <3

Vuosi 2019, meiän perhe Teneriffalla <3

Vuosi 2018, tässä kuvassa on jotain ihanaa. Oon menossa Miss Helsingin kutsuvierasjuhlaan.

Vuosi 2018, yks lemppari treenikuvista! Kuvaaja: Petri Mast

Vuosi 2019, tässä on jotain kaunista! <3 Kuvaaja: Henriikka Hiltunen

Vuosi 2019, iloa ja jotain kaunista rauhaa. <3 Kuvaaja: Henriikka Hiltunen

Vuosi 2017, tää on yks suloisimmista kuvista Emmasta!! <3 Kuvaaja: Ossi Pietiläinen

Vuosi 2018, tääkin on yks lemppari treenikuvista! Kuvaaja: Petri Naukkarinen

Vuosi 2017, kuva on otettu A-lehtien studiolla. <3

Vuosi 2014, tää on vaan jotenkin ihana kuva Gerestä ja Pimusta. <3

Vuosi 2017, tääkin on hienoimmista treenikuvista. Kuvaaja: Nana Heikkilä

Vuosi 2016, Emman eka joulu vajaa 2kk-ikäisenä. <3

Vuosi 2017, meiän kirjan kansi!! <3 Kuvaaja: Teemu Kuusimurto

Vuosi 2016, Emma muutaman tunnin vanhana. <3 <3 <3

Vuosi 2018, Emman kanssa Ruotsissa leirintäalueen rannalla.

***

Monna

Heräsin tänään puolen tunnin päiväunilta klo 12.27. Olin tehnyt töitä 3 tuntia aamusta, syönyt lounaan ja ajattelin ottaa lyhyet päivätorkut, jonka jälkeen jatkaisin taas työntekoa n.3h ja käyttäisin koirat ulkona ennen Emman hakemista päiväkodista. Laitoin herätyskellon soimaan klo 12.30.

Heräsin muutama minuutti ennen herätyskelloa virkeänä ja rauhallisena. Päiväunille mentäessä mietin hetken, että voinko nyt tehdä näin, pitäisikö vaan istua työpöydän ääreen ja naputtaa meiliä toisensa perään. Pujahdin kuitenkin peiton alle. Siellä peiton alla maatessani ennen nukahtamista päähän putkahti vielä muutama tärkeä asia, jotka pitäisi muistaa tänään tehdä.

Painoin kuitenkin silmät kiinni ja hengitin rauhassa sisään ulos. Tein laatikkohengitys-harjoitusta muutaman kerran ja sitten olinkin jo unessa.

Miksi kiire on hyve?

Olin viikonloppuna ihanassa tapahtumassa mukana, jossa kaksi upeaa naista Maija ja Laura puhui mm. ajasta ja potentiaalista. Kuinka paljon me suoritetaan ja mennään vaan tukka putkella miettimättä. Tehdään ja tehdään, koska on kiire. On jopa vähän noloa sanoa, että ei mulla nyt niin kiire ole. Kiire on hyve ja tärkeän ihmisen määre.

Mä tein viime viikolla taas pari sellaista 12h-työpäivää ja taisin joka päivä tehdä jotain työjuttuja. Ei ollut varsinaisesti vapaapäivää siis lainkaan viime viikolla. Koska välillä on tuollaisia päiviä, oon opetellut ottamaan sitten vähän löysempiä päiviä välillä. Ilman huonoa omatuntoa.

Ei mulla ole kiire valmiissa maailmassa.

Mulla on nyt jotenkin tosi rauhallinen fiilis. Mä ymmärsin viikonloppuna yhden ison asian omassa käytöksessäni. Sen ymmärtäminen ja yhdestä asiasta luopuminen teki mulle tosi rauhallisen olon.

Työt ei lopu tekemällä, joten kiireestä kiinni pitäminen on ihan turhaa. Tottakai välillä on kiireisiä työpäiviä ja on deadlinejä. Mutta sellaisessa kiireen tunteessa eläminen on kamalan rasittavaa ja energiaa vievää. Kukaan ei kuitenkaan jaksa tehdä loputtomasti töitä ilman taukoja ja vapaapäiviä.

Mä teen työpäivän aikana sen minkä ehdin. Seuraavana päivänä jatkan. Iltaisin pidän vapaata, enkä vastaa messengerissä, IG:n directissä, WhatsAppissa tai meilissä yhteenkään työjuttuun. Kukaan muu ei laita rajoja omalle jaksamiselle, kuin ihminen itse.

Rauhallista ja ihanaa viikkoa! <3

**

Monna