Luin Metallisydän -blogista hauskan Aikuisten ystäväkirja -postauksen. Kysyin Jarilta, että saanko kopioida kysymykset ja idean omaan blogiin, koska oli niin hauska! Jari vastasi myöntävästi. 😉 Parhaat tällaiset kysymys/vastaus-postaukset kiertääkin blogista toiseen.

Koska tänään on ystävänpäivä, ajattelin tän olevan just hyvä päivä tälle postaukselle. Tietysti ystävänpäivänä nautitaan rakkaimpien seurasta ja muistetaan ystäviä viestein jne.. Niin mäkin teen, mutta ystäväkirjaa en voi kirjoittaa kuin omasta puolestani. 😀 Muistatteko te ystäväkirjat ala-asteelta? Tai ne slämärit? Vitsi, slämärit oli huikeita!!

Aikuisten ystäväkirja ❤

Nimeni on… Monna Kristiina Pursiainen

Jotkut tosin kutsuvat minua… Äidiksi. 😀 Se on ainoa ”lempinimi”, mikä mulla on. Joskus nuorempana mua kutsuttiin nimillä Moto ja Mokke. 😀 Haha!

Olen syntynyt… 1980 Helsingissä

Lapsuuskotini langallinen numero… 90 – 790 530. (en oo kyllä ihan varma..)

Pienenä olin varma, että minusta tulisi… kampaaja.

Isona minusta tulikin… somevaikuttaja! 😀 Sellasta ammattia ei 80-luvulla vielä ollut ees.

Täydellinen puoliso… on huomaavainen, huumorintajuinen, avarakatseinen, heittäytyjä ja läsnäoleva.

Jos saisin lisää tunteja vuorokauteen… nukkuisin 10h yössä, treenaisin 4 kertaa viikossa ja näkisin ystäviä enemmän.

Harrastan nyt… väsymystä. 😀 Kun ehdin ja kykenen, harrastan myös kuntosalilla käyntiä ja kehonpainotreeniä.

Parin lasillisen jälkeen perjantai-iltana kuuntelen Spotifysta… Minkä lasillisen? Ai mehu? 😀

Noloin tv-ohjelma, josta pidän… Salatut elämät

Bravuurini keittiössä… Siskonmakkara-perunamuussi-vuoka

Melkein hävettää kertoa, mutta itken aina, kun… katsonMamma Mia -elokuvia. (varsinkin tää viimeisin!!)

Lapsuuden lempilelu oli… Katja-nukke, se oli sellainen ”oikea vauva” jolla oli tosi pitkät vaaleat hiukset. Ja kyllä mä tykkäsin tosi paljon myös My Little Ponyistä.

Lempilelu nykyään… kännykkä. Tai hei ehkä järjestelmäkamera!

Salainen paheeni on… Abban kalapullat!! Niitä saa vaan Ruotsista! Ennen sai Stockmannin herkusta. Ei enää.. 🙁

Eikun se ihan oikea salainen paheeni… No en mä kyllä enää nolompaa keksi. 😀

Viisaus, jonka olen tähän mennessä oppinut… Kaikkia ei voi miellyttää. Piste.

Tässä mun ihania ystäviä. ❤ Plus kuvien ulkopuolella muutama ”ei niin someaktiivinen”.. ?

Ystävyydestä puheen ollen vielä sellanen juttu, että minä ja mun ystäväni Laura ollaan menossa toukokuun ekana viikonloppuna (3.-5.5.) The Woima-viikonloppuun Turun saaristoon, pääset tutustumaan viikonloppuun TÄSTÄ. Viikonloppu yhdistää kokonaisvaltaisesti voiman eri elementtejä, jotta keho ja mieli olisivat vahvat yhdessä ja voivat hyvin.

Viikonlopun harjoituksissa tehdään koko kehoa voimistavia ja energisoivia liikkeitä, harjoitellaan rentoutumista ja läsnäoloa. The Woima yhdistää omankehon painoharjoittelun, joogan, rauhan ja rentouden. Mahdollisuuksien mukaan Woiman harjoitukset pidetään ulkona nurmialueella meren rannassa. KUINKA IHANAA SE OLIS! ❤

Tuolla majoitutaan kahden hengen huoneissa ja me ollaan tosi fiiliksissä Lauran kanssa, kun saadaan me äidit tällaista omaa aikaa ihan koko viikonlopun mittaisesti!! Vaikka täytyy kyllä myöntää, että me molemmat ensin mietittiin voidaanko me olla meiän pienokaisista erossa koko viikonlopun. 😀 Onneks on iskät! 😉

Ois muuten aika huippua, jos joku teistä sieltä seuraajista tulis myös tonne viikonloppuun! ❤

Viikonlopun hinta on 399 e, joka sisältää kaiken; majoituksen, ruuat ja kaikki treenit. Tänään, ystävänpäivän kunniaksi, hinta on 345 e!

Ilmoittautuessa ei tarvitse vielä maksaa mitään vaan laskutus tapahtuu myöhemmin kahdessa erässä.

—

Tarttukaa ihmeessä myös hei tähän ystäväkirja-postaukseen ja pistäkää omat vastaukset omaan blogiin! ?❤

IHANAA YSTÄVÄNPÄIVÄÄ KAIKILLE!! ❤❤

—

Monna

Moni teistä tietää, että kärsin IBS:stä. Eli ärtyvän suolen oireyhtymästä. Tän vaivan takia mulla on tosi paljon raaka-aineita, joita en voi syödä. Usein musta tuntuu, että käy tylsäksi omat ruuat ja haluais syödä paljon monipuolisemmin. Joskus saatankin syödä jotain mun mahalle sopimatonta, vaikka tiedän sen tuovan kipuja. Onneks on olemassa muutamia juttuja, joilla saan helpotettua ja joskus jopa vältettyä kivun ja turvotuksen.

Mulla on nykyään aina käsilaukussa ruuansulatusentsyymejä (Multienzyme GO) ja nykyään on olemassa myös sellaisia kapseleita (I say, Turvotus & IBS-oireet), jotka on kehitelty ihan IBS-oireisiin. Näitä myös löytyy aina laukusta, koska jos noi entsyymit ei jostain syystä oo purrut ja maha tulee tosi kipeeks, niin noi I say:t helpottaa.

Tässä lounaana gluteeniton makaroonilaatikko

Joka tapauksessa mä pyrin edelleen syömään mahdollisimman tarkasti, vältellen asioita joiden tiedän olevan mun mahalle sopimattomia. Kaikkein pahin on raaka sipuli, valksipuli ja raaka punajuuri. Juttelin viime viikolla yhdessä tapahtumassa fodmap-ruokavaliosta, jota oon pyrkinyt noudattamaan. Sehän on siis sellainen, joka on sopiva IBS:stä kärsiville. Mutta sen huono puoli on se, että kun IBS:n oireet voi olla jokaisella ihan erilaiset ja fodmap rajaa tosi paljon raaka-aineita ruokavaliosta pois, saa sen mukaisesti syömällä ehkä jopa tehtyä hallaa suolistolle.

Tarkoitan sillä sitä, että rajaamalla paljon pois ruokavaliosta, voi tehdä suolistosta entistä herkemmän. On myös sanottu, että syömällä pitkäkestoisesti FODMAPin mukaisesti, voi tehdä pahaa suolistobakteereille. (tätä ei ole vielä kuitenkaan tutkittu) Kun ruokavalio ei ole värikäs ja runsas, voi kuitenkin tehdä hallaa omalle terveydelleen syömällä liian yksipuolisesti. IBS:stä ja muista suolistosairauksista kärsivillä myös esiintyy raudanpuutetta ilman anemiaa (kuten mulla), koska rauta ei imeydy eikä varastoidu ravinnosta yhtä hyvin kuin terveiden suolistoiden omaavilla ihmisillä.

Fodmap-ruokavaliossa vältetään FODMAP-hiilihydraatteja, joiden tiedetään aiheuttavan pahoja kipuja, ilmavaivoja, turvotusta IBS:stä kärsiville. Fodmap-ruokavaliota ei kuitenkaan suositella kaikille, ei ennen kuin on lääkärin diagnoosi siitä, mikä siellä mahassa vaivaa. On myös olemassa raaka-aineita, joita joku toinen IBS:stä kärsivä voi syödä ja toinen taas ei. Mutta esim. sipuli on sellainen, joka on monelle ärtyvästä suolesta kärsivälle paha. Joku voi syödä avokadoa ja toinen taas voi syödä sitä vain vähän. Nää on tosi hassuja juttuja, koska näihin ei oo mitään sellaista yhtä ja oikeaa keinoa. Ei siis sellaista, joka sopii kaikille pommin varmasti.

Moni ravitsemusterapeutti neuvoo, että kannattaisi laittaa hetkeksi kaikki FODMAP-hiilihydraatit pannaan ja sitten lähteä yksi kerrallaan kokeilemaan, voiko sen tuoda takaisin omaan ruokavalioon. Sanotaan myös, että kuudessa viikossa suolisto uusiutuisi.

Mulla on nykyään sellainen yksi lempparilounas, jonka tiedän voivani syödä ilman mitään oireita. Sen takia syönkin sitä tosi usein. Varsinkin keskellä työpäivää syödyt jutut on tärkeä mulle pitää ”turvallisina”, koska sitten jos keskellä päivää tulee se kamala vatsakipu, en pysty tekemään töitä. Näitä postauksen alussa kertomiani tarkoituksellisia huonoja valintoja teen usein vaan viikonloppu-iltoina, kun tiedän ettei tarvi tehdä mitään tai lähteä mihinkään. 😀

Mistä koostuu mun lempparilounas?

MONNAN LEMPPARILOUNAS – Ruokaisa salaatti, n.670kcal

• Tonnikalapurkki TAI kinkkusuikaleita n.1dl
• Kvinoa-riisi-rekoitus n.1dl
• Kirsikkatomaatteja n.10-15 kpl
• Jäävuorisalaattia (koko pussi)
• Babypinaattia pari kourallista
• Fetajuustoa
• Loraus oliiviöljyä

Koska IBS ei oo sama asia kuin ruoka-aineallergia tai vaikkapa keliakia, mä haluan välillä syödä jotain mikä ei sovi mun mahalle. Ihan vaan sen takia, että saisin pidettyä ruokavalion monipuolisena ja etten vaan tekisi suolistolleni karhunpalvelusta jättämällä jonkun raaka-aineen kokonaan pois ja saaden aikaan täyden intoleranssin.

Mä oon kirjoittanut pari vuotta sitten tämän postauksen: FODMAP – ärtyneen suolen pelastaja. Silloin en ollut vielä käynyt lääkärissä asian tiimoilta, mutta nyt oon saanut tämän IBS-diagnoosin ihan lääkäriltä. Tuon IBS:n vuoksi tosiaan mulla on myös diagnosoitu nyt vakava raudanpuute ilman anemiaa. Alhaisia ferritiiniarvoja koetin ensin saada nousuun monilla eri rautavalmisteilla, mutta kehnon suoliston vuoksi mikään niistä ei sopinut mulle. Nyt siis odottelen aikaa infuusioon.

Kyllä mä sanon, että jos saisin valita uudestaan, että mihin jonoon meen silloin kun suolistoja jaettiin, olisin mennyt siihen hyvien suolistojen jonoon. 😉 Ei mutta ihan vakavasti, tää on pirun raskasta välillä, kun ei voi vaan syödä kaikkea mitä on milloin missäkin tarjolla, eikä voi tehdä ihania monipuolisia ja värikkäitä ruokia juureksista, tai syödä ruisleipää tai syödä yhtään mitään missä on cashew-pähkinää. Avokadoakin mulla on ikävä.

Mutta näillä mennään nyt toistaiseks, katsotaan tulisko tähänkin asiaan jotain parannusta joskus. Ehkä kokeilen joku kerta sitä kuuden viikon hommaa. Mutta siihen olis hyvä saada ensin ravintoterapeutin ohjeet, eikä lähteä ihan summan mutikassa toimimaan itsekseen.

Ei muuta kun salaatin kimppuun! Taas. 😉

—

Monna