Mua ihan suututtaa se, että ihmisten kokemuksia vähätellään. Oon kuullut viimeisen vuoden aikana kahdesta eri asiasta, että lääkärit on tyrmänneet ihmisen oman kokemuksen ja pyyhkäisseet kädellään sivuun sanoen: ”se nyt on sellainen trendijuttu”.

Näistä toinen on ferritiiniarvojen (varastorauta-arvojen) mittauttaminen. Oon kuullut todella monelta, että lääkäri ei suostu antamaan lähetettä ferritiiniarvojen mittaukseen. Kun ihminen on mennyt lääkäriin ja kertonut olevansa väsynyt, uupunut, kertonut kärsivänsä huimauksesta, ruokahaluttomuudesta, päänsärystä jne.. ja kysynyt voisiko kenties johtua raudan puutteesta ja pitäisiköhän niitä ferritiiniarvoja mitata, on lääkäri vastannut sen olevan vain ”trendisairaus”.

On aika hurjaa, että jotkut lääkärit sanovat tällaista, koska pitäisihän heidän tietää ettei esim. pelkästään hemoglobiini kerro kaikkea ja ihminen voi kärsiä raudanpuutteesta, vaikka hemoglobiini olisi normaali tai jopa korkea. Mm. runsaat kuukautisvuodot, synnytyksessä tai jossain muussa leikkauksessa menetty veri, erilaiset suolistosairaudet voi aiheuttaa raudan puutostilaa. Kuitenkin ferritiiniarvojen mittauttamisella voi mm. diagnosoida raudanpuutteen syntyä ja esim. ennalta ehkäistä anemian muodostumista.

Mun mielestä on myös hurjaa, että ihmisten terveydellä vitsaillaan. Oon nähnyt monessa fb-ryhmässä naureskelua tästä asiasta, että kun kaikki haluaa nyt mittauttaa niitä arvoja. Mä oon sitä mieltä, että on ehdottoman hyvä jos ihmiset on omasta hyvinvoinnistaan huolissaan ja haluaa tutkia jos on esim. pitkään kärsinyt väsymyksestä. Pelkästään se, että käy itse ostamassa purkin rautatabletteja, ei todellakaan auta. Ja toisaalta liika raudan syöminenkään ei oo hyvästä, ainakaan purkista lisänä. Eikö parempi olis, että lähetteitä sinne verikokeisiin vaan määrättäis jos maksava asiakas sitä pyytää? Tuskin siellä labroissa ihan tuntitolkulla on jonoksi asti päivittäin ihmisiä mittauttamassa varastorauta-arvoja..

Joo, laboratoriokokeet on kallita, mutta eikö me kuitenkin makseta veroja mm. sen vuoksi, että saatais tällaista palvelua kunnallisella puolella? Tai varsinkin jos menee yksityiselle lääkäriasemalle ja maksaa itse ne labrakokeet ja lääkärit sun muut.

Toinen tällainen ”trendisairaus” on vatsalihasten erkauma. Tää on ihan yhtä käsittämätön juttu, että neuvolalääkärit tai jotkut muutkin lääkärit vastaa naisille, että no ei niitä nyt tarvitse tarkastaa, taitaa olla enemmänkin jotain trendihöpötystä. Ihan oikeesti!!

Kuulin hetki sitten tapauksesta, jossa nainen oli pyytänyt lääkäriä tarkistamaan onko hänen vatsalihaksensa palautuneet normaalisti raskauden jälkeen ja onko jännesauma jo kuroutunut takaisin omiin mittoihinsa. Lääkäri oli pyytänyt naista seisomaan (vaatteet päällä) hänen eteensä, katsonut häntä omasta tuolistaan hetken, koskematta tai kokeilematta oikeasti ja kertonut laiskalla äänellä kaiken olevan kunnossa.

Miten se on mahdollista?? Moni nainen (ja itse asiassa myös mies) kärsii vatsalihasten erkaumasta ja sen tuottamista kivuista ja säryistä. Myös esimerkiksi nuorilla voimistelijoilla hoidetaan fysioterapiassa paljon erkaumaa. Eli ei oo pelkästään raskauden ”jälkisairaus”. Tää on niin yleinen asia ja vaiva, että on ihan käsittämätöntä ettei kaikki lääkärit tiedä sitä. Vai miksi he eivät ota niitä oireita tai kyselyitä tosissaan?

***

Mä ainakin haluaisin, että jos meen lääkärille kertomaan jostain huolesta omaa tai lapseni terveyttä kohtaan, otettais mut vakavasti. Ei viitattais kintaalla ja kerrottais jotain trendihöpötyksiä. Tai määrättäis sitä Mobilatia ja Buranaa, kuten aina kouluterveydenhoitajalla, oli vaiva mikä tahansa. 😉

Hitaasti hyvä tulee! 🙂 Ja hei mä niin vannon peilikuvien nimeen!! Mä oon aina sanonut mun asiakkaille, että kun aloittaa elämätapamuutokset tai painonpudotuksen tai massan keräämisen tai minkä vaan projektin, joka koskee omaa vartaloa – on peilikuvat niin paras asia! Koska vaaka ei todellakaan aina kerro koko totuutta, on peilikuvat ja mittanauha yks parhaita tässä hommassa!

Mä otin teille ekat kuvat silloin, kun aloitin mun ”kohti terveempää minää” -projektin elokuun alussa. Ja tänään otin toiset, reilu kuukausi aloituksesta! Nyt on pari päivää vajaa viikko vasta edellisestä päivityksestä, mutta into piukassa halusinkin julkaista viikkokuulumiset jo tänään vertailukuvien kera! 😉

Elo-Syys

Tietenkään mitään suuren suuria kehityskuvia en tässä kohtaa vielä pysty laittamaan ja onneksi niin! Sillä hitaasti hyvä tulee, kuten oon monta kertaa sanonut! Kuitenkin näissä vertailukuvissa näkee ainakin omaan silmään jo muutosta. Suurin turvotus ja sellainen ”nestepöhö” on poissa ja kuten viimeksi kerroin, tuntuu se oma kroppa jotenkin tiivimmältä. 😀

Mun on pakko myöntää, että tänään otettuani nää kuvat, mulla nousi motivaatio just takas sinne sataseen! Vaikka ulkonäkö ei oo tässä mun projektissa ainoa tavoiteltava asia, on se kuitenkin motivoivaa, kun kehitystä näkyy myös peilissä. Edelleen kuitenkin ulkonäön rinnalla tavoitteena on ”terveempi minä”. Terveemmäksi jo tunnenkin itteni, koska sokeriherkkujen määrän vähennyttyä ja niiden oikeanlaisten ruokien syöminen on lisännyt sitä mun vireystilaa ja mahan hyvinvointia.

Nyt kun takana on taas muutama hyvin nukuttu yö ja sitten nämä tän aamun kuvat, on mulla energiaa taas kuin pienessä pupussa! 😀

 Sain toiveen, että kertoisin näissä viikkopäivityksissä aina kuluneen viikon suosikit. Tällä kertaa ne oli nää:

• IG-livetreeni maanantaina kehoa huoltaen – oli kiva pitää taas live ja tuli itelle hyvä fiilis kehonhuollosta
• tän päivän tuleva salitreeni
• Tänään alkava mun oma Bootcamp-ryhmä ja ekan treeni veto heille
• se kun viikonlopun herkuttelujen jälkeen pystyin taas pistämään sokerihanat kiinni

😀 😀 Mulla tuli nyt viime viikonloppuna syötyä herkkuja parina iltana. Perjantaina pidin ihan ”normi” karkkipäivän, eli söin illalla vähän irtokarkkeja ja suklaata. Mutta sitten herkuttelin myös sunnuntaina. Oltiin mun isän kuolinpäivän muistoksi syömässä ja söin jälkkäriksi suklaakakkua. Niin ja sunnuntaina söin myös vähän suklaata kotona. 😀

Mä haluan pitää tässä projektissa mukana hyvän mielen. En haluu vetää pipo kireänä ja  stressata jos jollain viikolla syön herkkuja enemmän kuin yhtenä päivänä. En toki myöskään halua vetää läskiksi ja syödä taas joka päivä herkkuja. Mutta kuten monessa asiassa, tässäkin on se kultainen keskitie se paras. Ainakin just mulle! 🙂

Ihanaa on edelleen se, että tunnen olon kehossani nyt kotoisammaks, kun se pöhö on poissa. Oon käynyt ostamassa apteekista ruuansulatus-entsyymejä ja ne auttaa, jos tiedän syöväni jotain sellaista, joka ei niin sovi mun mahalle. Käyn treenamassa sen verran kun ehdin, mutta en myöskään sen suhteen halua nipottaa ja viedä aikaa esim. illoista Emman kanssa ja lähteä salille höökäämään. Ainakaan kovin usein. 😉

Hei, käykäähän kattomassa mun IGtv:stä muuten taas uus video! Se on tällä kertaa kehonhuoltoa, n.20min pituinen huolto. Mä OIKEASTI suosittelen, että jokainen huoltais kehoaan edes sen yhden kerran viikossa. 😉

***

Tällaista tänne! Mitäs sinne?

Lue myös: Treeniohjelmat puhelimeen!