Tervehdys kaikille! Minulla on tänään 1-vee syntymäpäivä! Täytän siis yhden vuoden!
Olen mielestäni jo aika iso tyttö. 

En olekaan teille pitkään aikaan mitään kirjoitellut, on ollut vähän muita puuhia. Kuten mm. koirien ihastelu, syömisen opettelu ja kävelyhommat. Mutta nyt yksvuotispäivän kunniaksi ajattelin tulla teille vähän kertomaan juttuja.

Minä olen oppinut syömään itse lusikalla. En oikeastaan enää yhtään pidä siitä, että äiti tai iskä yrittää syöttää minua. Mielestäni on paljon kivempaa syödä itse. Tykkään syödä joko syöttötuolissa tai sitten seistä olohuoneen pöytää vasten ja syödä siinä samalla. Osaan jo aika hyvin käyttää lusikkaa, nimittäin nykyään yli puolet ruuasta menee ihan suuhun asti. Vielä vähän aikaa sitten se ruoka kyllä aina tipahti lusikasta lattialle juuri ennen kuin lusikka saavutti suuni. Minun mielestäni on myös hauskaa syöttää koiria, varsinkin Gere on aina siinä vieressäni kun syön. Annan hänelle sitten välillä maistiaisia siitä minun lusikastani.

Vielä en oikein tykkää kävellä yksinäni. Olen kokeillut sitä pari kertaa, ihan muutaman askeleen verran. Mutta paljon kivempi on kyllä pitää äitiä tai iskää yhdestä sormesta kiinni ja sitten mennä. Eilen vähän yritin juostakin iskän sormesta kiinni pitäen. Se meni kyllä ihan nauruhommiksi ja iskä oli ihmeissään. Katsotaan josko minä vaikka kohta alkaisin itse kävelemään, ei tarvitsisi sitten äidin tai iskän aina kulkea minun kanssani. Tai, no toisaalta siitä minä kyllä juuri pidän.

Minusta on ihan ihmeellistä, että melkein joka päivä opin jotain uutta. Minä ymmärrän hirmuisen hyvin mitä minulle puhutaan, yritän kyllä vastatakin aina tomerasti, mutta minusta vähän tuntuu ettei kaikkea puhumistani vielä ihan ymmärretä. Jos puhun koirista tai Gerestä, niin silloin kyllä ainakin äiti ja iskä tietää.

Minulle järjestettiin perjantaina 1-vuotiskuvaukset. Sain olla hirmuisen korkealla ja ilmapallot leijui tuulessa hauskasti. Niin ja minulle puettiin myös sellainen mansikkapuku päälle. Se ostettiin minulle näitä kuvauksia varten jo toukokuussa Tukholmasta. Se on aika hauska puku!

Minä nukun nykyään omassa huoneessa. Tai no se on kyllä äidin ja iskän työhuone, mutta olen ymmärtänyt saavani ihan ihka oman huoneen sitten kun pian muutamme. Nyt nukun siellä toimistohuoneessa omassa sängyssäni. Nukun siellä kyllä oikein hyvin. Nykyään menen nukkumaan joskus 19.30-20 välillä ja sitten herään kerran yössä syömään. Minulla on vielä aika kova nälkä aina öisin, se on kiva juttu kun saan sitten pullollisen maitoa yölläkin. Juon sen ja sitten käännän kylkeä ja jatkan uniani aamuun. Yleensä herään joskus 07 aikoihin ja sitten me katsellaan telkkarista piirrettyjä ja syödään aamupalaa.

Edelleen minun suurinta herkkua on perunamuussi ja uunilohi. Sitä voisin syödä ihan vaikka joka päivä. Myös ne sellaiset hassut smoothiepussit on ihan hyviä. Niistä tykkään varsinkin silloin, kun kurvaillaan rattailla tuolla ulkona. Mutta ihan todella paljon minä vieläkin pidän siitä maidosta. Se on kyllä vaan niin hyvää. Olen kuullut, kun äiti ja iskä on puhuneet jostain sellaisesta, että sitä pitäisi alkaa vähentämään. Minusta kyllä tuntuu, että ne ovat jo vähentäneet sitä kertomatta minulle.  

Äiti sanoi, että olisi halunnut kirjoittaa sellaisen muistelukirjoituksen siitä, kun synnyin. Mutta minä sanoin, että on minun synttäripäivä, niin minä saan nyt kyllä kirjoittaa. Eikös siitä synnytyksestäkin ole jo puhuttu ihan tarpeeksi?

Niin ja mitä teille kuuluu? Onko siellä minua nuorempia lukijoita joukossa? Kuka muu pitää koirista ja siitä perunamuussista? Entä maidosta? Onko se  jonkun muunkin mielestä vielä suurta herkkua?

T. Emma

Kaikki kuvat: Ossi Pietiläinen

Lauantaina juhlittiin Emman yksivuotis-syntymäpäivää. Se tuntuu ihan käsittämättömältä!! Maanantaina 6.pvä tulee virallisesti vuosi mittariin. Miten tämä vuosi onkaan voinut mennä näin vauhdilla.

Juhlat pidettiin Kalliossa, kahvila Rootsin alakerrassa. Ihan mahtava tila! Suosittelen tilaa, jos on järkkäämässä yksityistilaisuutta! Henkilökunta oli avuliasta ja joustavaa. Talon puolesta oli tilattu kahvit ja teet ja saimme sieltä puuttuvat tarjoiluvadit ja kakkulapiotkin, vaikkei niitä sopimuksessa mainittukaan.

Menin lauantaina klo 11 jälkeen Rootsiin järkkäilemään tilaa juhlakuntoon, veljeni tuli avukseni ja jo valmiiksi viihtyisästä tilasta muodostui lasten synttärikemupaikka tuossa tuokiossa! 🙂

Sovittiin Tuukan kanssa, että hän tulee Emman kanssa perästä. Näin saatiin meille veljeni kanssa vähän aikaa rauhassa järjestellä tila valmiiksi. 😉 Synttärisankari saapuikin iskän kanssa sitten jo hyvissä ajoin ennen vieraiden saapumista ja pääsi tutustumaan omien synttäriensä juhlatilaan rauhassa.

Ilmapallot oli kova juttu! Kaikkien lasten mielestä. Oli kivaa, kun juhlissa oli niin paljon Emman vauva- ja taaperokavereita aikuisten lisäksi. On ihana seurata vierestä, kun Emma oikein silmin nähden nauttii muiden lasten seurasta. Esimerkiksi ystäväni Saran tyttö Lily sai Emman ihastuksen puolellensa samantien. Sitten jaettiinkin jo pusuja ja naurunremahduksia.

Juhlat oli kyllä ihan menestys. Tunnelma oli jotenkin todella iloinen ja mukava koko ajan. Lastenlaulut soi taustalla ja pikkuisten iloiset kiljahdukset ja välillä pienet itkut värittivät tunnelmaa. Vaikka juhlien järjestäminen onkin oma juttunsa, ei minua nämä juhlat stressanneet ollenkaan. Tiesin, että nämä juhlat onnistuu. Veljeni teki juhliin fetapinattipiirasta ja toi mansikkajuustokakkua. Ystäväni Sara teki upean synttärikakun. Ilmapallot, lautaset, kupit, kipot ja koristeet haettiin aivan ihanasta kemukaupasta Pop Up Kemuista! Kannattaa tutustua tuon kaupan tarjontaan! 😉

Oikeastaan tiesin jo etukäteen, että ns. puitteet on kyllä kunnossa. Tiesin myös sen, että Emma viihtyy kun on paljon ihmisiä ja lapsia ympärillä. Äidin syliin tultiin vähän väliä varmistamaan, että äiti on paikalla. Mutta vierastamista ei pienellä sankarilla näkynyt lainkaan. Myös mummun ja iskän syliin kivuttiin välissä. <3

Juhlien jälkeen oli tosi mukava mieli. Olen niin iloinen, että Emmalla on näin ihania ihmisiä ympärillään. Ensimmäiset synttärijuhlat on aina ensimmäiset, niissä on jotain taikaa ja paljon merkitystä. Hengessä mukana oli myös mm. mummi ja vaari ja muutama muu tärkeä, jotka ei juhliin tällä kertaa päässyt.

Synttärisankari oli aika poikki juhlinnasta ja ilta menikin vähän yliväsymyksen piikkiin, mutta se oli sallittavaa ja ymmärrettävää. <3 Ihana, pieni sankarimme!

Synttärisankari, äiti ja iskä & kaikki kummit!

Kiitos teille kaikille ystäville, perheelle ja kummeille!! Kiitos Roots tästä mahtavasta tilasta ja kiitos Pop Up Kemut kaikista ihanista härpäkkeistä!

Tuo minun mekkoni on Bubbleroomista, siitä moni kyselikin jo IG:ssä. TÄSTÄ pääset kurkkaamaan mekkoa.

***

Iloista sunnuntaita kaikille!